Lämmitysjärjestelmän uusiminen 2020-2021

2019 aikana hallitus tilasi selvityksen mahdollisuuksista ottaa käyttöön maalämpö- ja poistoilman lämmön talteenotto (myöhemmin poistoilmapumppu) ‑teknologioita. Selvityksen mukaan edellä mainitut ovat mahdollisia kiinteistössämme ja saatujen laskelmien perusteella maksaisivat itsensä takaisin noin 10 vuodessa. Kuitenkin osassa tapauksissa tarkempia selvityksiä vielä tarvitaan. 

Hallitus punnitsi vaihtoehtoja kaukolämmön ja edellä mainittujen teknologioiden väliltä. Hallitus päätyi suosittelemaan yhtiökokoukselle, että yhtiö lähtisi edistämään maalämpö + poistoilmapumppu ‑yhdistelmäjärjestelmän hankintaa. Vaikka kaikki mainitut teknologiat tuovat säästöjä, maalämpö + poistoilmapumppu ‑yhdistelmän arvioitu säästö on suurempi, joskin myös investointi on suurempi. Keskeistä on, että maalämpö vapauttaa yhtiön sidoksesta käyttää Helenin kaukolämpöä, missä pelkkä poistoilmapumppu tarvitsee kaukolämmön rinnalleen. Näin Helenin tulevien vuosien investointipaine ei siirry osakkaiden vastikkeisiin. Hanke voidaan rahoittaa siten, että osakkaille ei synny ylimääräisiä kuluja nykytilanteessa ja tulevina vuosina vastike ei nouse kaukolämmön mukana.

Hallitus nostaa esille, että maalämpöön liittyy vielä avoimia kysymyksiä. Maaperän lämmönantokyky tulee mitata ja sitä varten tulee tehdä koeporaus, joka on kallis (15 t€), minkä takia hallitus katsoo, että yhtiökokouksen tulee tehdä päätös etenemisestä ennen kuin porausta voidaan lähteä hankkimaan. Porauksen tulos vaikuttaa tarvittavien porausmetrien määrään ja siten jossain määrin hankkeen lopulliseen hintaan. Kun tulos on saatu voidaan urakoitsijat kilpailuttaa, minkä jälkeen hankintapäätös tuodaan yhtiökokouksen päätettäväksi, oletettavasti ylimääräisessä yhtiökokouksessa 2020 tai varsinaisessa yhtiökokouksessa 2021. 

Tarkemmat tiedot päätöksen takaa löydät täältä.

Mikäli sinulla on kysymyksiä hankkeeseen liittyen voi jättää niitä tämän artikkelin keskusteluosioon tai mailitse hallitus@saastokenno.com

2

Taustoitus: lämmitysjärjestelmän uusiminen

Kaukolämmön siirtimet ja patteriventtiilit ovat tulleet teknisen elinikänsä päähän 2017, mutta eivät oireile vielä. Riskinä on, että laitteet hajoavat ja jotta lämmintä vettä ja lämpöä on saatavilla, niitä korjataan tarvittaessa kiireellisesti, mikä olisi kallista. Tämän takia lämmitysjärjestelmä tulisi uusia mahdollisimman pian.

Vaihtoehtojen kuvaus

Yhtiöllä on kolme mahdolliseksi todettua vaihtoehtoa uusia lämmitysjärjestelmänsä. 1) jatkaa kaukolämmössä, 2) ottaa kaukolämmön rinnalle poistoilman lämmön talteenotto (myöhemmin poistoilmapumppu) ja 3) maalämpö + poistoilmapumppu -yhdistelmä, jolloin luovutaan kaukolämmöstä kokonaan (myöhemmin maalämpö). Alla tarkemmat kuvaukset.

  1. Kaukolämpö toteutetaan uusimalla nykyinen kaukolämpöpaketti, patteriventtiilit ja tasapainottamalla lämpöjärjestelmä.
  2. Poistolämpöpumppu toteutetaan siten, että jokaiseen taloon tulee 1-2 lämmön talteenottolaitteistoa katolle, joista johdetaan lämpö ulko- tai sisäkautta lämpökeskukseen. Nykyiset vaihtimet ja patteriventtiilit uusitaan ja järjestelmä tasapainotetaan optimoiden järjestelmän tarpeisiin. Poistoilmapumppu kattaa 55 % talojen lämmön tarpeesta. Lisälämpö saadaan kaukolämmöstä, johon käytetään olemassa olevaa verkkoa, mutta sen laitteet uusitaan.
  3. Maalämpö toteutetaan siten, että sen rinnalla on poistolämpöpumppu. Kaivoja porataan noin 50 kpl, joita varten pihalle rakennetaan putkisto osittain louhimalla kalliota. Jokainen talo on oma yksikkönsä, joka irrotetaan kaukolämmöstä. Näin talojen välinen yhtiön vastuulla olevan kaukolämpöputkisto ei enää ole tarpeellinen.

Investointi ja Rahoitus

Kaukolämpöpaketin ja patteriventtiilien kustannus on noin 0,2 M€. Maalämmön arvioitu investointi on 1,5 M€ ja poistolämpöpumpun 0,7 M€. Molemmat investoinnit sisältävät lisätyöt ja ovat siten arvio koko hankkeen kustannuksista. Hintoja ei kuitenkaan ole kilpailutettu, joten lopullinen hinta on avoin. Maalämmön osalta myös tarkka porausmetrien määrä selviää vasta koeporauksen jälkeen, mikä vaikuttaa myös hintaan. Nykyiset hinta-arviot ovat kuitenkin riittävän tarkkoja, jotta investointeja voidaan arvioida suhteessa toisiinsa.  

Energia-avustus

Valtio suunnittelee 2020-2022 energia-avustusta, joka maksimissaan olisi 20 % arvonlisäverottomasta hinnasta. Asetusluonnos on nyt lausuntokierroksella.

Tukea voitaisiin saada mahdollisesti molempiin maalämpöön ja poistoilmapumppuun. Mikäli tukea saataisiin, avustuksen jälkeen ilmalämpöpumpun investointitarve olisi n. 0,6 M€ ja maalämmön noin 1,3 M€.

Lisätietoja: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asuinrakennuksille-suunnitteilla-energia-avustuksia-asetusluonnos-lausunnoille

Laina

Investoinnit voidaan lainoittaa siten, että ensimmäisenä vuonna osakkaille ei synny lisäkustannuksia vaan vastikkeen lasku vastaa rahoitusvastikkeen nousua. Seuraavina vuosina osakkaiden säästö syntyy siitä, ettei yhtiön tarvitse nostaa vastikkeita energian hintojen noustessa.

Täydennysrakentamisesta saatava tulo

Mikäli yhtiö lähtee täydennysrakentamiseen voitaisiin sieltä saatavalla tulolla rahoittaa investointi.

Takaisinmaksuaikavertailu

Nykyisillä energian hinnoilla maalämmön arvioidaan säästävän n. 50 % ja poistoilmalämpöpumpun n. 30 % suhteessa kaukolämpöön. Maalämmön takaisinmaksuaika olisi siten noin 20 vuotta. Takaisinmaksuaika riipuu siitä, miten kaukolämmön ja sähköenergian hinnat muuttuvat tulevaisuudessa.

Hintamuutos arvioiden taustamuuttujat

Sähkön ja kaukolämmön hintojen muutostahdista ei ole varmuutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkön tukkuhinta on pysynyt 30–50 €/MWh -tasolla, mutta verojen ja siirtomaksujen nousun takia kokonaishinta on noussut noin 40 % (2018, Energiateollisuus; 2019 Taloussanomat).  Kaukolämmön hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa noin 30 %. (2019, energiateollisuus), mutta alueelliset erot ovat suuria. 10 vuoden aikana Helsingin energia on nostanut kaukolämmön kokonaishintaa noin 50 % (2019, Energiateollisuus).

Tulevaisuudessa päästökauppa nostaa energioiden hintaa, samoin valtion linjaus luopua hiilivoimasta, mikä vaikuttaa Heleniin voimakkaasti, ja sen täytyy seuraavan 10 vuoden aikana investoida vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Näiden perusteella voidaan olettaa, että kaukolämmön hinta nousee kohtalaisesti tai merkittävästi tulevina vuosina Helsingissä.

Sähkönosalta Suomen energian lähteistä 79 % on hiilidioksidineutraalia (2018, energiateollisuus), joten päästökauppa ei tule vaikuttamaan sähkön hintaan yhtä merkittävästi kuin kaukolämpöön. Olkiluoto 3:n valmistuminen osaltaan lisää kapasiteettia ja oletettavasti laskee sähkön hintaa Suomessa (Kauppalehti, 21.8.2017).

Näiden arvioiden perusteella skenaario, jossa kaukolämmön hinta nousee sähkön hintaa nopeammin, voisi olla lähimpänä toteutumista. Pitkällä aikavälillä voidaan olettaa energioiden hintojen nousevan.

Vaihtoehtojen vertailu

Seuraavaksi tarkastellaan takaisinmaksua eri skenaarioiden kohdalla. Mukana on huolto- ja laitteiston uusintakustannukset. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisen energia-avustuksen vaikutusta takaisinmaksuaikoihin, sillä se ei muuta vaihtoehtojen suhdetta toisiinsa. Takaisinmaksuaikoja energia-avustus lyhentää noin vuodella.

Skenaariossa 1 energioiden hinnan noustessa 3 % vuodessa maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 12 vuoden jälkeen. Poistoilmapumppu noin 7 vuoden jälkeen ja noin 18 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säätöjä kuin poistoilmapumppu.

Skenaariossa 2 energioiden hinnan noustessa 7 % maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 10 vuoden jälkeen. Poistoilmapumppu noin 7 vuoden jälkeen ja noin 14 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säästöjä kuin poistoilmapumppu.

Skenaariossa 3 sähkö hinnan noustessa 3 % ja kaukolämmön 7 % maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 9 vuoden jälkeen, poistoilmapumppu noin 6 vuoden jälkeen ja noin 12 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säätöjä kuin poistoilmapumppu.

Päätelmät

Kaukolämmöstä siirtyminen muihin ratkaisuihin on yhtiölle taloudellisesti kannattavaa olettaen, että energioiden hinnat nousevat maltillisesti (n. 3 % vuodessa) tai sitä nopeammin. Poistoilmapumpun takaisinmaksuaika on huonoimmillaan 7 vuotta ja maalämpö 12 vuotta. Mitä pidemmälle katsotaan, sitä kannattavammaksi maalämpö tulee suhteessa poistoilmapumppuun. Myös poistoilmapumppuun liittyvä riski kaukolämmön virtausmaksun nousemisesta puoltaa maalämmön hankintaa. Virtausmaksu on kiinteä kustannus. 2019 Helen laski kaukolämmön hintaa ja nosti puolestaan virtausmaksua, jonka takia pienemmissä yhtiössä energian hinta suhteellisesti nousi enemmän.

Hiilijalanjälki

Suomalaisten hiilijalanjäljestä 29 % prosenttia tulee asumisesta (2019, ymparisto.fi). Helenin kaukolämmöstä 53 % tuotettaan hiilellä ja 35 % maakaasulla (2018, helen.fi). Tämän takia kaukolämmön hiilijalanjälki tällä hekellä on huomattavan korkea.

Poistoilmalämpöpumppu kattaa puolet energian tarpeesta. Suomessa sähköstä n. 35 % prosenttia on fossiilista energiaa (2018, Motiva). Poistoilmalämpöpumppu laskee merkittävästi hiilijalanjälkeä.

Maalämpö kattaa 98 % lämmön tarpeesta ja siten puolittaa hiilijalanjäljen.

Muut huomiot

Maalämpömitoitus vaatii koeporauksen, jotta selviää maaperän lämmön luovutuskyky ja miten syvälle kaivot on porattava, sekä porausluvan. Koeporaus kustantaa 15 t€.

Poistoilmapumppu ja maalämpö vaativat mahdollisesti luvan julkisivulle asennettavaan putkeen, jolla lämpö tuodaan alas katoilta.

0

Jäteasemien uusiminen 202X

Päivitetty 12/2019

Taloyhtiöllä on kolme jäteasemaa, joista kaksi on autotalleissa ja yksi muussa tilassa. Kaikkien jäteasemien kapasiteetti on ajoittain ylittyy, mutta tämä on erityisen yleistä yhden aseman kohdalla. 2019 toteutetussa asukaskyselyssä 35% vastaajista oli tyytymätön tai erittäin tyytymätön jätehuollon toimivuuteen.

Alunperin jäteasemien uusiminen oli suunniteltu toteuettavaksi autotallien korjauksen yhteydessä. Saadun palautteen perusteella tarve on arvioitu suuremmaksi ja toteutusta olisi tarpeen nopeuttaa. Tätä kuitenkin haittaa epävarmuus mahdollisesta täydennysrakentamisesta ja sen tarvitsemasta tilasta. Tämän takia toteutus odottaa, kunnes yhtiökokous on tehnyt päätöksen täydennysrakentamisesta.

Vaihtoehtoisia toteutustapoja on muutamia. Yksi on toteuttaa jätteiden keräys syväastioilla. Toinen tapa voisi olla rakentaa jätekatos. Vaihtoehtoja, mahdollista sijaintia ei ole vielä valittu. Hinta-arvio on 50 000€ tai alle.

0

Hissien peruskorjaus 2020-2030

Päivitetty 12/2019.

Hallitus on 2018 alustavasti linjannut, että hissien korjaaminen toteutetaan hissi kerrallaan tarpeen mukaan. 2019 yhtiökokous hyväksyi ensimmäisen hissin korjauksen vahvistamalla korjausbudjetin tältä osin.

Toteutus on venynyt. Hallitus päätti, että 3E-rapun hissi korjataan toukokuussa 2020.

Tämän hissin osat säilytetään varaosina muille hisseille. Näin mikäli jokin hissi hajoaa yllättäen, yhtiöllä on tarvittavat varaosat ja hissi saadaan nopeasti takaisin käyttöön. Hajoamisen jälkeen uusitaan seuraava hissi. Tätä jatketaan kunnes taas seuraava hajoaa tai hissien korjauskustannukset nousevat merkittävästi. Näin hissien korjausta venytetään mahdollisimman pitkälle. Oletettavaa on, että kaikki hissit tullaan uusimaan 2020-2030-välillä.

Arvioitu yksittäisen hissin uusimis/korjauskustannus on 50 t€.  Ensimmäisen hissin korjaus rahoitetaan korjausbudjetista. Tulevien korjauksien osalta rahoitus tarkentuu myöhemmin. Kaikkien hissien arvioitu korjauskustannus on n. 5€/osake

////

Taustaa

Syksyllä 2016 hallitus teetti hissihuoltoyhtiön aloitteesta selvityksen hissien kunnosta.

Kaikki yhdeksän hissiä ovat alkuperäisessä kunnossa vuodelta 1963. Niille ei ole suoritettu isompia peruskorjauksia sekä kaikki pääkomponentit ovat alkuperäisiä ja yli 50 vuotta vanhoja. Kuntoarvio suosittelee varautumaan hissien modernisointeihin 3-4 vuoden kuluessa.

Tulevien tilikausien aikana tehdään hissiurakan hankesuunnitelma, jonka yhteydessä urakan toteutustapa ja kustannukset selviävät. Karkea arvio kustannuksista on 50-100 t€ per hissi riippuen korjaustavasta. Tämä tarkoittaa 45-90 €/jm2.

1

Pysäköinninvalvonta aloittaa 9.9

Taloyhtiö aloittaa Parkkipate Oy:n kanssa kohteen autopaikka-alueilla pysäköinnin valvonnan. 9.9.2019 alkaa pysäöinnin valvonta. Parkkipate sakottaa niitä autoja, missä lupalappua ei ole. Isännöinti ei voi perua näiden autojen sakotuksia. Pidättehän lupalapun aina auton tuulilasissa, kun auto on pysäköitynyt yhtiön parkkipaikalle.

Autopaikan haltijoita hakemaan parkkilupa Kiinteistöhuoltoyhtiöltä mahdollisimman pian, viimeistään 6.9.2019 (toimisto avoinna ma-to 8.00-16.00, pe 8.00-15.00)
Helsingin Kiinteistöpalvelu Oy Tulppatie 16-18 B, 1 krs. 00880 HELSINKI

0

Autopaikkoja vapaana

Taloyhtiön autopaikkoja on tällä hetkellä useita vapaana sekä Kastelholmantie 3:n että 4:n puolella. Paikan kk-maksu on 25 € ja varaaminen onnistuu soittamalla huoltoyhtiöön.

Autotallit ovat kaikki käytössä ja niihin on kahden henkilön jono.

Taloyhtiö ottaa syksyllä käyttöön yksityisen pysäköinninvalvonnan hillitäkseen luvatonta pysäköintiä taloyhtiön piha-alueella. Autopaikkojen haltijat saavat silloin lupamerkin autoihinsa laitettavaksi.

0

Ikkunoiden pesutuet pesutuvissa

Yli 2 metriä leveissä ikkunoissa on kiinteät pesutuet. Yli 1,5 m leveiden ikkunoiden pesun yhteydessä ikkunoiden valmistaja suosittelee käyttämään pesutukea. Jokaiseen portaaseen on varattu kaksi tukea. Nämä tuet löytyvät pesutuvista lainattavaksi.

Pahoittelemme, että pesutukia ei ole aiemmin ollut saatavissa ja iso kiitos sille asukkaalle, joka kertoi niiden puuttumisesta.

0

HALLITUKSEN AJANKOHTAISTIEDOTE 2/2019

PIHA- JA YMPÄRISTÖTALKOOT

Yhtiön jokavuotiset piha- ja ympäristötalkoot pidetään torstaina 16. toukokuuta klo 17.00 alkaen.

Kokoontuminen 4 AB -talon edessä parkkipaikalla. Tarkoituksena on siivota talojen pihoja sekä vähän ympäristöäkin.

Kaikki mukaan!

VÄLTÄ TUPAKOINTIA ERITYISESTI PARVEKKEILLA

Muistutamme tupakoitsijoita, että tupakoidessanne sisätiloissa, parvekkeilla tai ikkunoiden alla, savu kulkeutuu usein naapuri-asuntoihin tuulen ja ilmanvaihdon mukana. Näin myös naapurisi altistuvat myrkylliselle savulle.

Hallitus

0