Lämmitysjärjestelmän uusiminen 2020-2021

2019 aikana hallitus tilasi selvityksen mahdollisuuksista ottaa käyttöön maalämpö- ja poistoilman lämmön talteenotto (myöhemmin poistoilmapumppu) ‑teknologioita. Selvityksen mukaan edellä mainitut ovat mahdollisia kiinteistössämme ja saatujen laskelmien perusteella maksaisivat itsensä takaisin noin 10 vuodessa. Kuitenkin osassa tapauksissa tarkempia selvityksiä vielä tarvitaan. 

Hallitus punnitsi vaihtoehtoja kaukolämmön ja edellä mainittujen teknologioiden väliltä. Hallitus päätyi suosittelemaan yhtiökokoukselle, että yhtiö lähtisi edistämään maalämpö + poistoilmapumppu ‑yhdistelmäjärjestelmän hankintaa. Vaikka kaikki mainitut teknologiat tuovat säästöjä, maalämpö + poistoilmapumppu ‑yhdistelmän arvioitu säästö on suurempi, joskin myös investointi on suurempi. Keskeistä on, että maalämpö vapauttaa yhtiön sidoksesta käyttää Helenin kaukolämpöä, missä pelkkä poistoilmapumppu tarvitsee kaukolämmön rinnalleen. Näin Helenin tulevien vuosien investointipaine ei siirry osakkaiden vastikkeisiin. Hanke voidaan rahoittaa siten, että osakkaille ei synny ylimääräisiä kuluja nykytilanteessa ja tulevina vuosina vastike ei nouse kaukolämmön mukana.

Hallitus nostaa esille, että maalämpöön liittyy vielä avoimia kysymyksiä. Maaperän lämmönantokyky tulee mitata ja sitä varten tulee tehdä koeporaus, joka on kallis (15 t€), minkä takia hallitus katsoo, että yhtiökokouksen tulee tehdä päätös etenemisestä ennen kuin porausta voidaan lähteä hankkimaan. Porauksen tulos vaikuttaa tarvittavien porausmetrien määrään ja siten jossain määrin hankkeen lopulliseen hintaan. Kun tulos on saatu voidaan urakoitsijat kilpailuttaa, minkä jälkeen hankintapäätös tuodaan yhtiökokouksen päätettäväksi, oletettavasti ylimääräisessä yhtiökokouksessa 2020 tai varsinaisessa yhtiökokouksessa 2021. 

Tarkemmat tiedot päätöksen takaa löydät täältä.

Mikäli sinulla on kysymyksiä hankkeeseen liittyen voi jättää niitä tämän artikkelin keskusteluosioon tai mailitse hallitus@saastokenno.com

2

Taustoitus: lämmitysjärjestelmän uusiminen

Kaukolämmön siirtimet ja patteriventtiilit ovat tulleet teknisen elinikänsä päähän 2017, mutta eivät oireile vielä. Riskinä on, että laitteet hajoavat ja jotta lämmintä vettä ja lämpöä on saatavilla, niitä korjataan tarvittaessa kiireellisesti, mikä olisi kallista. Tämän takia lämmitysjärjestelmä tulisi uusia mahdollisimman pian.

Vaihtoehtojen kuvaus

Yhtiöllä on kolme mahdolliseksi todettua vaihtoehtoa uusia lämmitysjärjestelmänsä. 1) jatkaa kaukolämmössä, 2) ottaa kaukolämmön rinnalle poistoilman lämmön talteenotto (myöhemmin poistoilmapumppu) ja 3) maalämpö + poistoilmapumppu -yhdistelmä, jolloin luovutaan kaukolämmöstä kokonaan (myöhemmin maalämpö). Alla tarkemmat kuvaukset.

  1. Kaukolämpö toteutetaan uusimalla nykyinen kaukolämpöpaketti, patteriventtiilit ja tasapainottamalla lämpöjärjestelmä.
  2. Poistolämpöpumppu toteutetaan siten, että jokaiseen taloon tulee 1-2 lämmön talteenottolaitteistoa katolle, joista johdetaan lämpö ulko- tai sisäkautta lämpökeskukseen. Nykyiset vaihtimet ja patteriventtiilit uusitaan ja järjestelmä tasapainotetaan optimoiden järjestelmän tarpeisiin. Poistoilmapumppu kattaa 55 % talojen lämmön tarpeesta. Lisälämpö saadaan kaukolämmöstä, johon käytetään olemassa olevaa verkkoa, mutta sen laitteet uusitaan.
  3. Maalämpö toteutetaan siten, että sen rinnalla on poistolämpöpumppu. Kaivoja porataan noin 50 kpl, joita varten pihalle rakennetaan putkisto osittain louhimalla kalliota. Jokainen talo on oma yksikkönsä, joka irrotetaan kaukolämmöstä. Näin talojen välinen yhtiön vastuulla olevan kaukolämpöputkisto ei enää ole tarpeellinen.

Investointi ja Rahoitus

Kaukolämpöpaketin ja patteriventtiilien kustannus on noin 0,2 M€. Maalämmön arvioitu investointi on 1,5 M€ ja poistolämpöpumpun 0,7 M€. Molemmat investoinnit sisältävät lisätyöt ja ovat siten arvio koko hankkeen kustannuksista. Hintoja ei kuitenkaan ole kilpailutettu, joten lopullinen hinta on avoin. Maalämmön osalta myös tarkka porausmetrien määrä selviää vasta koeporauksen jälkeen, mikä vaikuttaa myös hintaan. Nykyiset hinta-arviot ovat kuitenkin riittävän tarkkoja, jotta investointeja voidaan arvioida suhteessa toisiinsa.  

Energia-avustus

Valtio suunnittelee 2020-2022 energia-avustusta, joka maksimissaan olisi 20 % arvonlisäverottomasta hinnasta. Asetusluonnos on nyt lausuntokierroksella.

Tukea voitaisiin saada mahdollisesti molempiin maalämpöön ja poistoilmapumppuun. Mikäli tukea saataisiin, avustuksen jälkeen ilmalämpöpumpun investointitarve olisi n. 0,6 M€ ja maalämmön noin 1,3 M€.

Lisätietoja: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asuinrakennuksille-suunnitteilla-energia-avustuksia-asetusluonnos-lausunnoille

Laina

Investoinnit voidaan lainoittaa siten, että ensimmäisenä vuonna osakkaille ei synny lisäkustannuksia vaan vastikkeen lasku vastaa rahoitusvastikkeen nousua. Seuraavina vuosina osakkaiden säästö syntyy siitä, ettei yhtiön tarvitse nostaa vastikkeita energian hintojen noustessa.

Täydennysrakentamisesta saatava tulo

Mikäli yhtiö lähtee täydennysrakentamiseen voitaisiin sieltä saatavalla tulolla rahoittaa investointi.

Takaisinmaksuaikavertailu

Nykyisillä energian hinnoilla maalämmön arvioidaan säästävän n. 50 % ja poistoilmalämpöpumpun n. 30 % suhteessa kaukolämpöön. Maalämmön takaisinmaksuaika olisi siten noin 20 vuotta. Takaisinmaksuaika riipuu siitä, miten kaukolämmön ja sähköenergian hinnat muuttuvat tulevaisuudessa.

Hintamuutos arvioiden taustamuuttujat

Sähkön ja kaukolämmön hintojen muutostahdista ei ole varmuutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkön tukkuhinta on pysynyt 30–50 €/MWh -tasolla, mutta verojen ja siirtomaksujen nousun takia kokonaishinta on noussut noin 40 % (2018, Energiateollisuus; 2019 Taloussanomat).  Kaukolämmön hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa noin 30 %. (2019, energiateollisuus), mutta alueelliset erot ovat suuria. 10 vuoden aikana Helsingin energia on nostanut kaukolämmön kokonaishintaa noin 50 % (2019, Energiateollisuus).

Tulevaisuudessa päästökauppa nostaa energioiden hintaa, samoin valtion linjaus luopua hiilivoimasta, mikä vaikuttaa Heleniin voimakkaasti, ja sen täytyy seuraavan 10 vuoden aikana investoida vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Näiden perusteella voidaan olettaa, että kaukolämmön hinta nousee kohtalaisesti tai merkittävästi tulevina vuosina Helsingissä.

Sähkönosalta Suomen energian lähteistä 79 % on hiilidioksidineutraalia (2018, energiateollisuus), joten päästökauppa ei tule vaikuttamaan sähkön hintaan yhtä merkittävästi kuin kaukolämpöön. Olkiluoto 3:n valmistuminen osaltaan lisää kapasiteettia ja oletettavasti laskee sähkön hintaa Suomessa (Kauppalehti, 21.8.2017).

Näiden arvioiden perusteella skenaario, jossa kaukolämmön hinta nousee sähkön hintaa nopeammin, voisi olla lähimpänä toteutumista. Pitkällä aikavälillä voidaan olettaa energioiden hintojen nousevan.

Vaihtoehtojen vertailu

Seuraavaksi tarkastellaan takaisinmaksua eri skenaarioiden kohdalla. Mukana on huolto- ja laitteiston uusintakustannukset. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisen energia-avustuksen vaikutusta takaisinmaksuaikoihin, sillä se ei muuta vaihtoehtojen suhdetta toisiinsa. Takaisinmaksuaikoja energia-avustus lyhentää noin vuodella.

Skenaariossa 1 energioiden hinnan noustessa 3 % vuodessa maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 12 vuoden jälkeen. Poistoilmapumppu noin 7 vuoden jälkeen ja noin 18 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säätöjä kuin poistoilmapumppu.

Skenaariossa 2 energioiden hinnan noustessa 7 % maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 10 vuoden jälkeen. Poistoilmapumppu noin 7 vuoden jälkeen ja noin 14 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säästöjä kuin poistoilmapumppu.

Skenaariossa 3 sähkö hinnan noustessa 3 % ja kaukolämmön 7 % maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 9 vuoden jälkeen, poistoilmapumppu noin 6 vuoden jälkeen ja noin 12 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säätöjä kuin poistoilmapumppu.

Päätelmät

Kaukolämmöstä siirtyminen muihin ratkaisuihin on yhtiölle taloudellisesti kannattavaa olettaen, että energioiden hinnat nousevat maltillisesti (n. 3 % vuodessa) tai sitä nopeammin. Poistoilmapumpun takaisinmaksuaika on huonoimmillaan 7 vuotta ja maalämpö 12 vuotta. Mitä pidemmälle katsotaan, sitä kannattavammaksi maalämpö tulee suhteessa poistoilmapumppuun. Myös poistoilmapumppuun liittyvä riski kaukolämmön virtausmaksun nousemisesta puoltaa maalämmön hankintaa. Virtausmaksu on kiinteä kustannus. 2019 Helen laski kaukolämmön hintaa ja nosti puolestaan virtausmaksua, jonka takia pienemmissä yhtiössä energian hinta suhteellisesti nousi enemmän.

Hiilijalanjälki

Suomalaisten hiilijalanjäljestä 29 % prosenttia tulee asumisesta (2019, ymparisto.fi). Helenin kaukolämmöstä 53 % tuotettaan hiilellä ja 35 % maakaasulla (2018, helen.fi). Tämän takia kaukolämmön hiilijalanjälki tällä hekellä on huomattavan korkea.

Poistoilmalämpöpumppu kattaa puolet energian tarpeesta. Suomessa sähköstä n. 35 % prosenttia on fossiilista energiaa (2018, Motiva). Poistoilmalämpöpumppu laskee merkittävästi hiilijalanjälkeä.

Maalämpö kattaa 98 % lämmön tarpeesta ja siten puolittaa hiilijalanjäljen.

Muut huomiot

Maalämpömitoitus vaatii koeporauksen, jotta selviää maaperän lämmön luovutuskyky ja miten syvälle kaivot on porattava, sekä porausluvan. Koeporaus kustantaa 15 t€.

Poistoilmapumppu ja maalämpö vaativat mahdollisesti luvan julkisivulle asennettavaan putkeen, jolla lämpö tuodaan alas katoilta.

0

Jäteasemien uusiminen 202X

Päivitetty 12/2019

Taloyhtiöllä on kolme jäteasemaa, joista kaksi on autotalleissa ja yksi muussa tilassa. Kaikkien jäteasemien kapasiteetti on ajoittain ylittyy, mutta tämä on erityisen yleistä yhden aseman kohdalla. 2019 toteutetussa asukaskyselyssä 35% vastaajista oli tyytymätön tai erittäin tyytymätön jätehuollon toimivuuteen.

Alunperin jäteasemien uusiminen oli suunniteltu toteuettavaksi autotallien korjauksen yhteydessä. Saadun palautteen perusteella tarve on arvioitu suuremmaksi ja toteutusta olisi tarpeen nopeuttaa. Tätä kuitenkin haittaa epävarmuus mahdollisesta täydennysrakentamisesta ja sen tarvitsemasta tilasta. Tämän takia toteutus odottaa, kunnes yhtiökokous on tehnyt päätöksen täydennysrakentamisesta.

Vaihtoehtoisia toteutustapoja on muutamia. Yksi on toteuttaa jätteiden keräys syväastioilla. Toinen tapa voisi olla rakentaa jätekatos. Vaihtoehtoja, mahdollista sijaintia ei ole vielä valittu. Hinta-arvio on 50 000€ tai alle.

0

Hissien peruskorjaus 2020-2030

Päivitetty 12/2019.

Hallitus on 2018 alustavasti linjannut, että hissien korjaaminen toteutetaan hissi kerrallaan tarpeen mukaan. 2019 yhtiökokous hyväksyi ensimmäisen hissin korjauksen vahvistamalla korjausbudjetin tältä osin.

Toteutus on venynyt. Hallitus päätti, että 3E-rapun hissi korjataan toukokuussa 2020.

Tämän hissin osat säilytetään varaosina muille hisseille. Näin mikäli jokin hissi hajoaa yllättäen, yhtiöllä on tarvittavat varaosat ja hissi saadaan nopeasti takaisin käyttöön. Hajoamisen jälkeen uusitaan seuraava hissi. Tätä jatketaan kunnes taas seuraava hajoaa tai hissien korjauskustannukset nousevat merkittävästi. Näin hissien korjausta venytetään mahdollisimman pitkälle. Oletettavaa on, että kaikki hissit tullaan uusimaan 2020-2030-välillä.

Arvioitu yksittäisen hissin uusimis/korjauskustannus on 50 t€.  Ensimmäisen hissin korjaus rahoitetaan korjausbudjetista. Tulevien korjauksien osalta rahoitus tarkentuu myöhemmin. Kaikkien hissien arvioitu korjauskustannus on n. 5€/osake

////

Taustaa

Syksyllä 2016 hallitus teetti hissihuoltoyhtiön aloitteesta selvityksen hissien kunnosta.

Kaikki yhdeksän hissiä ovat alkuperäisessä kunnossa vuodelta 1963. Niille ei ole suoritettu isompia peruskorjauksia sekä kaikki pääkomponentit ovat alkuperäisiä ja yli 50 vuotta vanhoja. Kuntoarvio suosittelee varautumaan hissien modernisointeihin 3-4 vuoden kuluessa.

Tulevien tilikausien aikana tehdään hissiurakan hankesuunnitelma, jonka yhteydessä urakan toteutustapa ja kustannukset selviävät. Karkea arvio kustannuksista on 50-100 t€ per hissi riippuen korjaustavasta. Tämä tarkoittaa 45-90 €/jm2.

1

Pysäköinninvalvonta aloittaa 9.9

Taloyhtiö aloittaa Parkkipate Oy:n kanssa kohteen autopaikka-alueilla pysäköinnin valvonnan. 9.9.2019 alkaa pysäöinnin valvonta. Parkkipate sakottaa niitä autoja, missä lupalappua ei ole. Isännöinti ei voi perua näiden autojen sakotuksia. Pidättehän lupalapun aina auton tuulilasissa, kun auto on pysäköitynyt yhtiön parkkipaikalle.

Autopaikan haltijoita hakemaan parkkilupa Kiinteistöhuoltoyhtiöltä mahdollisimman pian, viimeistään 6.9.2019 (toimisto avoinna ma-to 8.00-16.00, pe 8.00-15.00)
Helsingin Kiinteistöpalvelu Oy Tulppatie 16-18 B, 1 krs. 00880 HELSINKI

0

Ikkunoiden pesutuet pesutuvissa

Yli 2 metriä leveissä ikkunoissa on kiinteät pesutuet. Yli 1,5 m leveiden ikkunoiden pesun yhteydessä ikkunoiden valmistaja suosittelee käyttämään pesutukea. Jokaiseen portaaseen on varattu kaksi tukea. Nämä tuet löytyvät pesutuvista lainattavaksi.

Pahoittelemme, että pesutukia ei ole aiemmin ollut saatavissa ja iso kiitos sille asukkaalle, joka kertoi niiden puuttumisesta.

0

Asukaskysely 2019

Kyselyyn tuli 94 vastausta, joka 235 huoneistosta tarkoittaa 40% kattavuutta. Vastaajista 44% asui kastelhomantie 3 puolella ja 56% 4 puolella. 66% vastaajista oli myös osakas. 93% vastaajista huoneisto oli ympärivuotisessa käytössä.

Kyselyn tuloksia ja niiden pohjalta tehtyjä päätöksiä päivitetään tähän kevään aikana.

Veden käyttö

Veden säästökeinoista vastaajia kiinnosti n. 40% vettäsäästävät hanat ja suihkut sekä 42% vesimittari. Toisaalta 19% ei ollut valmis mihinkään säästö toimiin.

Toimenpiteet

Hallitus esitti yhtiökokoukselle ettei vesimittareita asenneta, jonka mukaan yhtiökokous 2019 päätti ettei mittareita asenneta. Yhtiökokouksessa käydessä keskustelussa osakkaat tukivat ajatusta säästösuihkuista ja hanoista. Näiden mahdollista hankintaa ja käyttöön oton laajuutta hallitus käsittelee kevään 2019 aikana.

Lämpötila

Avoimissa vastauksissa kerrottiin, että tuloilmakanavat vinkuvat, aiheuttavat vedon tunnetta ja erityisesti pakkasella näissä huoneissa oli kylmä.

Yllättävän monessa huoneistossa patteritermostaatit eivät toimineet. Nämä tiedot välitettiin huollolle siltä osin kuin vastaaja oli niin pyytänyt.

Huoneistoissa lämpötilan keskiarvo oli 22,2 astetta ja hajonta 1,8 astetta. Näin useimmissa huoneistoissa lämpötila oli 20 ja 24 asteen välillä.

Toimenpiteet

Ne vastaukset, joissa pyydettiin huollon käyntiä on välitetty huollolle.

Hallitus selvittää mahdollisuuksia säätää poistoilmaa siten, että pakkasen noustessa sisään vedettävän ilman määrä laskisi nykyisestä, jolloin vedon tunne vähenisi.

Ilmanvaihto

Tupakansavu oli yleisin mainittu ilmanlaatua pilaava tekijä.

Toimenpiteet

Ne vastaukset, joissa pyydettiin huollon käyntiä on välitetty huollolle.

Hallitus ottaa kantaa tupakointiin keväällä 2019.

Tyytyväisyys

Muista asioissa nousi esille yksittäisiä kommentteja liittyen lehtien keräykseen ja porraskäytävien levottomuuteen.

Toimenpiteet

Vuosisiivous on jätetty väiin ikkunan remontin ajaksi, joka näkyy tilojen siisteydessä. Siivous tilataan keväälle 2019.

Jätehuollon ongelmat näkyvät oletettua merkittävämpänä. Tämän takia jäteasemien uusiminen on aikaistettu vuodelle 2020.

Pihojen valaistuksesta on keskusteltu, mutta ratkaisuita ei ole vielä tehty.

Säilytystiloista ei ole keskusteltu.

Sähköautojen lataaminen

0

Yhtiökokous 16.4.2019

Yhtiökokouksen päätökset löydät täältä.

Yhtiökokous järjestetään 16.4.2019 klo 18.00 alkaen Toiminta- ja palvelukeskus Iirisessä, Braille-sali, Itäkeskus, Marjaniementie 74, Helsinki.

Kahvitarjoilua ja ilmoittautuminen klo. 17.30 alkaen!

Mikäli sinulla on kysymyksiä kokouksen aiheista, toimitathan kysymyksesi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa isännöitsijälle (isannoitsija@saastokenno.com) tai hallitukselle (hallitus@saastokenno.com), mieluiten sähköpostitse. Näin sujuvoitamme kokousta. 

Alla olevassa esitylistassa on kursiivilla lisätietoja

Esityslista

1. Kokouksen avaus (puh.joht.)

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Kokouksen osanottajien toteaminen

6. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys

7. Esitetään tilinpäätös ajalta 1.1.-31.12.2018, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen ja siihen sisältyvän yhtiössä suoritettuja huomattavia kunnossapito- ja muutostöitä koskevan hallituksen selvityksen sekä tilintarkastuskertomuksen

Yhtiön talous on hyvin tasapainossa. Energian hinnan nousun tasapainotti ikkunaremontin aiheuttama lämmöntarpeen lasku. Merkittävimmät kuluerät ovat lämmitys ja korjauskustannukset. Toimintakertomuksen voi ladata tästä ja tilikohtaisen tuloslaskelman tästä.

8. Vahvistetaan tuloslaskelma ja tase

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että tilikauden 2018 tuloslaskelma ja tase vahvistetaan hallituksen esittämässä muodossa.

9. Päätetään vahvistetun taseen mukaisen vuosituloksen käytöstä

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että tilikauden tulos kirjataan vapaaseen omaan pääomaan eikä osinkoa jaeta.

10. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle

11. Esitetään hallituksen kunnossapitotarveselvitys

Yhtiössä on yhä useita korjaustarpeita. Hallitus pyrkii siirtämään ei-kiireellisiä remontteja tulevaisuuteen 2025 jälkeiseen aikaan. 2025 jälkeen siirrettäviä korjauksia on julkisivun maalaukset, hissien korjaukset ja patteriventtiilien vaihto, joihin ryhdytään tarpeen mukaan. Näiden kustannusarvio on noin 10 €/osake.

12. Vahvistetaan hallituksen antama talousarvioehdotus vuodelle 2019 ja määrätään yhtiövastikkeen suuruus ja maksuaika

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että hyväksytään hallituksen esitys talousarviosta, vastikkeista ja maksuista.

Yhtiön talous on hyvin tasapainossa. Olemme ylittäneet maksuvalmiuden ylläpitotavoitetta eli 2 kk:n vastikekertymän. Budjetoidun mukaisesti tästä osa käytetään 2019 toteuttavan yhden hissin uusimiskustannuksiin. Talousarvio sisältää seuraavat muutokset: vesivastike nousee 23 eurosta 25 euroon/hlö/kk.

13. Päätetään hallituksen valtuuksista periä 1-2 kuukauden ylimääräinen hoitovastike tarpeen niin vaatiessa

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että yhtiökokous myöntää hallitukselle valtuudet periä tarvittaessa 1-2 ylimääräistä hoitovastiketta (valtuutus voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka).

14. Päätetään hallitukselle myönnettävästä valtuudesta kartuttaa lainanlyhennysrahastoa tarpeen niin vaatiessa

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että yhtiökokous myöntää hallitukselle valtuudet kartuttaa lainanlyhennysrahastoa enintään lainanlyhennyksiin käytetyllä summalla.

Yhtiö ensisijaisesti tulouttaa korjaushankkeiden suoritukset, mutta siltä osin kuin tämä ei ole mahdollista rahastoidaan. Tällä on merkitystä vuokraustoimintaa harjoittaville osakkaille. 

15. Määrätään hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot

Hallitus on havainnut nykyisessä palkkiomallissa haasteita. Työmäärä suhteessa palkkioon ei kaikissa tapauksissa ole kohtuullinen ja palkkiot eivät kohdistu aina niihin asioihin, jotka tuottavat työkuormaa. Hallituksen rooli ei nykyisellä toimintamallissa ole vain asioista päättävä, vaan myös toteuttava.

Nykyisellään hallitus saa palkkionsa hallituksen kokousten perusteella. Malli olettaa, että työ on suhteessa kokousten määrään. Tämä on osittain totta. Perinteinen osa hallituksen työstä liittyy  päätöksen tekoon yhtiön asioista, joka tapahtuu kokouksissa. Kasvanut osa liittyy viestintään ja tiedon hakemiseen. Säästökennossa hallitus on pyrkinyt olemaan keskusteleva osakkaiden ja asukkaiden suhteen, joka aiheuttaa tarpeen tuottaa tietoa, keskustella siitä ja vastata asukkaiden ja osakkaiden aloitteisiin. Remontit ja niiden valmistelu lisää viestintätarvetta, sillä osakkaat ja asukkaat lähestyvät hallitusta, mutta hallituksella on tarpeen myös keskustella asioista eri toimijoiden kanssa. Remonttihankkeiden valmistelu kasvattaa myös tarvetta ottaa selviää ja tutkia käsiteltäviä asioita. Vaikka yhtiö käyttää konsultteja päätöksenteon tukena, hallituksen tulee olla siinä määrin perillä, että se osaa myös kysyä oikeita kysymyksiä ja arvioida riskiä suhteessa kustannukseen, joka syntyy erivaihtoehdoista. Tämä harvoin on suhteessa hallituksen kokousten määrään.

Yksi nykyisen palkkiomallin haasteista on, että se estää suoritusperusteiset korvaukset hallitukselle. Nykyisellään hallitus voi ostaa esimerkiksi viestintäpalveluita yhtiön ulkopuolelta, mutta ei voi korjausta vastaan ohjata hallituksen jäsentä tekemään suoritteita, esimerkiksi tiedotteita, mikä säästäisi yhtiön varoja ja usein myös aikaa, sillä ulkoa ostettavat palvelut vaativat usein myös paljon ohjausta.

Erilaisia palkkiomalleja hallituksille on useita. Kokouspalkkioista kiinteään kk-korvaukseen ja suoritteiden ja kiinteän korvauksen yhdistelmään. Hallitus ehdottaa, että palkkiot olisivat aktiivisemmin yhtiökokouksen arvioinnin kohteena, jotta ne paremmin vastaisivat tulevan vuoden kuormitusta. Ehdotuksena on myös mahdollistaa palkkioiden maksaminen muista toiminnan muodoista kuin hallituksen kokouksista mukaan lukien työsuoritteet. Tämä lisää myös tarvetta lisätä läpinäkyvyyttä mistä asioita hallituksen jäsenille on maksettu. 

16. Valitaan hallituksen jäsenet (7)

17. Valitaan tilintarkastajat

18. Päätetään vesimittareiden asentamisesta

  • Hallitus esittää päätettäväksi, ettei vesimittareita asenneta.

Perustelut löydät täältä.

19. Vapaata keskustelua yhtiön asioista, aiheina mm:

  • täydennysrakentaminen

Taustoitus löytyy täältä.

20. Kokouksen päättäminen

0