Ikkunoiden pesutuet pesutuvissa

Yli 2 metriä leveissä ikkunoissa on kiinteät pesutuet. Yli 1,5 m leveiden ikkunoiden pesun yhteydessä ikkunoiden valmistaja suosittelee käyttämään pesutukea. Jokaiseen portaaseen on varattu kaksi tukea. Nämä tuet löytyvät pesutuvista lainattavaksi.

Pahoittelemme, että pesutukia ei ole aiemmin ollut saatavissa ja iso kiitos sille asukkaalle, joka kertoi niiden puuttumisesta.

0

Asukaskysely 2019

Kyselyyn tuli 94 vastausta, joka 235 huoneistosta tarkoittaa 40% kattavuutta. Vastaajista 44% asui kastelhomantie 3 puolella ja 56% 4 puolella. 66% vastaajista oli myös osakas. 93% vastaajista huoneisto oli ympärivuotisessa käytössä.

Kyselyn tuloksia ja niiden pohjalta tehtyjä päätöksiä päivitetään tähän kevään aikana.

Veden käyttö

Veden säästökeinoista vastaajia kiinnosti n. 40% vettäsäästävät hanat ja suihkut sekä 42% vesimittari. Toisaalta 19% ei ollut valmis mihinkään säästö toimiin.

Toimenpiteet

Hallitus esitti yhtiökokoukselle ettei vesimittareita asenneta, jonka mukaan yhtiökokous 2019 päätti ettei mittareita asenneta. Yhtiökokouksessa käydessä keskustelussa osakkaat tukivat ajatusta säästösuihkuista ja hanoista. Näiden mahdollista hankintaa ja käyttöön oton laajuutta hallitus käsittelee kevään 2019 aikana.

Lämpötila

Avoimissa vastauksissa kerrottiin, että tuloilmakanavat vinkuvat, aiheuttavat vedon tunnetta ja erityisesti pakkasella näissä huoneissa oli kylmä.

Yllättävän monessa huoneistossa patteritermostaatit eivät toimineet.

Toimenpiteet

Ne vastaukset, joissa pyydettiin huollon käyntiä on välitetty huollolle.

Hallitus selvittää mahdollisuuksia säätää poistoilmaa siten, että pakkasen noustessa sisään vedettävän ilman määrä laskisi nykyisestä, jolloin vedon tunne vähenisi.

Ilmanvaihto

Tupakansavu oli yleisin mainittu ilmanlaatua pilaava tekijä.

Toimenpiteet

Ne vastaukset, joissa pyydettiin huollon käyntiä on välitetty huollolle.

Hallitus ottaa kantaa tupakointiin keväällä 2019.

Tyytyväisyys

Muista asioissa nousi esille yksittäisiä kommentteja liittyen lehtien keräykseen ja porraskäytävien levottomuuteen.

Toimenpiteet

Vuosisiivous on jätetty väiin ikkunan remontin ajaksi, joka näkyy tilojen siisteydessä. Siivous tilataan keväälle 2019.

Jätehuollon ongelmat näkyvät oletettua merkittävämpänä. Tämän takia jäteasemien uusiminen on aikaistettu vuodelle 2020.

Pihojen valaistuksesta on keskusteltu, mutta ratkaisuita ei ole vielä tehty.

Säilytystiloista ei ole keskusteltu.

Sähköautojen lataaminen

0

Yhtiökokous 16.4.2019

Yhtiökokous järjestetään 16.4.2019 klo 18.00 alkaen Toiminta- ja palvelukeskus Iirisessä, Braille-sali, Itäkeskus, Marjaniementie 74, Helsinki.

Kahvitarjoilua ja ilmoittautuminen klo. 17.30 alkaen!

Mikäli sinulla on kysymyksiä kokouksen aiheista, toimitathan kysymyksesi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa isännöitsijälle (isannoitsija@saastokenno.com) tai hallitukselle (hallitus@saastokenno.com), mieluiten sähköpostitse. Näin sujuvoitamme kokousta. 

Alla olevassa esitylistassa on kursiivilla lisätietoja

Esityslista

1. Kokouksen avaus (puh.joht.)

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Kokouksen osanottajien toteaminen

6. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys

7. Esitetään tilinpäätös ajalta 1.1.-31.12.2018, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen ja siihen sisältyvän yhtiössä suoritettuja huomattavia kunnossapito- ja muutostöitä koskevan hallituksen selvityksen sekä tilintarkastuskertomuksen

Yhtiön talous on hyvin tasapainossa. Energian hinnan nousun tasapainotti ikkunaremontin aiheuttama lämmöntarpeen lasku. Merkittävimmät kuluerät ovat lämmitys ja korjauskustannukset. Toimintakertomuksen voi ladata tästä ja tilikohtaisen tuloslaskelman tästä.

8. Vahvistetaan tuloslaskelma ja tase

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että tilikauden 2018 tuloslaskelma ja tase vahvistetaan hallituksen esittämässä muodossa.

9. Päätetään vahvistetun taseen mukaisen vuosituloksen käytöstä

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että tilikauden tulos kirjataan vapaaseen omaan pääomaan eikä osinkoa jaeta.

10. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle

11. Esitetään hallituksen kunnossapitotarveselvitys

Yhtiössä on yhä useita korjaustarpeita. Hallitus pyrkii siirtämään ei-kiireellisiä remontteja tulevaisuuteen 2025 jälkeiseen aikaan. 2025 jälkeen siirrettäviä korjauksia on julkisivun maalaukset, hissien korjaukset ja patteriventtiilien vaihto, joihin ryhdytään tarpeen mukaan. Näiden kustannusarvio on noin 10 €/osake.

12. Vahvistetaan hallituksen antama talousarvioehdotus vuodelle 2019 ja määrätään yhtiövastikkeen suuruus ja maksuaika

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että hyväksytään hallituksen esitys talousarviosta, vastikkeista ja maksuista.

Yhtiön talous on hyvin tasapainossa. Olemme ylittäneet maksuvalmiuden ylläpitotavoitetta eli 2 kk:n vastikekertymän. Budjetoidun mukaisesti tästä osa käytetään 2019 toteuttavan yhden hissin uusimiskustannuksiin. Talousarvio sisältää seuraavat muutokset: vesivastike nousee 23 eurosta 25 euroon/hlö/kk.

13. Päätetään hallituksen valtuuksista periä 1-2 kuukauden ylimääräinen hoitovastike tarpeen niin vaatiessa

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että yhtiökokous myöntää hallitukselle valtuudet periä tarvittaessa 1-2 ylimääräistä hoitovastiketta (valtuutus voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka).

14. Päätetään hallitukselle myönnettävästä valtuudesta kartuttaa lainanlyhennysrahastoa tarpeen niin vaatiessa

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että yhtiökokous myöntää hallitukselle valtuudet kartuttaa lainanlyhennysrahastoa enintään lainanlyhennyksiin käytetyllä summalla.

Yhtiö ensisijaisesti tulouttaa korjaushankkeiden suoritukset, mutta siltä osin kuin tämä ei ole mahdollista rahastoidaan. Tällä on merkitystä vuokraustoimintaa harjoittaville osakkaille. 

15. Määrätään hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot

Hallitus on havainnut nykyisessä palkkiomallissa haasteita. Työmäärä suhteessa palkkioon ei kaikissa tapauksissa ole kohtuullinen ja palkkiot eivät kohdistu aina niihin asioihin, jotka tuottavat työkuormaa. Hallituksen rooli ei nykyisellä toimintamallissa ole vain asioista päättävä, vaan myös toteuttava.

Nykyisellään hallitus saa palkkionsa hallituksen kokousten perusteella. Malli olettaa, että työ on suhteessa kokousten määrään. Tämä on osittain totta. Perinteinen osa hallituksen työstä liittyy  päätöksen tekoon yhtiön asioista, joka tapahtuu kokouksissa. Kasvanut osa liittyy viestintään ja tiedon hakemiseen. Säästökennossa hallitus on pyrkinyt olemaan keskusteleva osakkaiden ja asukkaiden suhteen, joka aiheuttaa tarpeen tuottaa tietoa, keskustella siitä ja vastata asukkaiden ja osakkaiden aloitteisiin. Remontit ja niiden valmistelu lisää viestintätarvetta, sillä osakkaat ja asukkaat lähestyvät hallitusta, mutta hallituksella on tarpeen myös keskustella asioista eri toimijoiden kanssa. Remonttihankkeiden valmistelu kasvattaa myös tarvetta ottaa selviää ja tutkia käsiteltäviä asioita. Vaikka yhtiö käyttää konsultteja päätöksenteon tukena, hallituksen tulee olla siinä määrin perillä, että se osaa myös kysyä oikeita kysymyksiä ja arvioida riskiä suhteessa kustannukseen, joka syntyy erivaihtoehdoista. Tämä harvoin on suhteessa hallituksen kokousten määrään.

Yksi nykyisen palkkiomallin haasteista on, että se estää suoritusperusteiset korvaukset hallitukselle. Nykyisellään hallitus voi ostaa esimerkiksi viestintäpalveluita yhtiön ulkopuolelta, mutta ei voi korjausta vastaan ohjata hallituksen jäsentä tekemään suoritteita, esimerkiksi tiedotteita, mikä säästäisi yhtiön varoja ja usein myös aikaa, sillä ulkoa ostettavat palvelut vaativat usein myös paljon ohjausta.

Erilaisia palkkiomalleja hallituksille on useita. Kokouspalkkioista kiinteään kk-korvaukseen ja suoritteiden ja kiinteän korvauksen yhdistelmään. Hallitus ehdottaa, että palkkiot olisivat aktiivisemmin yhtiökokouksen arvioinnin kohteena, jotta ne paremmin vastaisivat tulevan vuoden kuormitusta. Ehdotuksena on myös mahdollistaa palkkioiden maksaminen muista toiminnan muodoista kuin hallituksen kokouksista mukaan lukien työsuoritteet. Tämä lisää myös tarvetta lisätä läpinäkyvyyttä mistä asioita hallituksen jäsenille on maksettu. 

16. Valitaan hallituksen jäsenet (7)

17. Valitaan tilintarkastajat

18. Päätetään vesimittareiden asentamisesta

  • Hallitus esittää päätettäväksi, ettei vesimittareita asenneta.

Perustelut löydät täältä.

19. Vapaata keskustelua yhtiön asioista, aiheina mm:

  • täydennysrakentaminen

Taustoitus löytyy täältä.

20. Kokouksen päättäminen

0

Täydennysrakentaminen

Vuoden 2017 osakaskyselyssä tiedusteltiin osakkailta heidän näkemyksiään lisärakentamiseen. ¾ kannatti lisärakentamisen selvittämistä. Hallitus on jatkoselvittänyt mahdollisuuksia. Ullakkorakentaminen ei ullakoiden mataluuden takia ole mahdollista ja siten ei taloudellisesti kannattavaa tällä hetkellä alueen hintatason takia. 

Täydennysrakentaminen, jossa tontille rakennettaisiin lisärakennus on mahdollinen ratkaisu. Kaupunki on yleiskaavassa kohdentanut alueelle lisärakentamista ja urakoitsijoilla on ollut kiinnostusta hankkeesta. 

Nyt luonnosteltu lisärakentaminen tarkoittaisi nelostalojen väliin tulevaa rakennusta, joka olisi kooltaan nykyisten nelospuolen talon kokoluokkaa. Talojen välinen sijainti mahdollistaa sen, että uusi rakennus ei peitä kenenkään näkymiä ja siten vaikuta huoneiston arvoon. Tämä siirtäisi nykyistä 4CD talolle menevää tietä hieman ja 4AB talon edessä oleva parkkipaikka katettaisiin, jolloin parkkipaikkoja tulisi kahteen tasoon. Myös muita vaihtoehtoja on tarkasteltu ja mahdollisesti tullaan esittämään. Rakennusta varten tontti jaetaan ja rakennus tulisi omaan taloyhtiöönsä.

Nykyisen arvion mukaan yhtiö voisi saada korvaukseksi noin miljoonasta kahteen miljoonaan euroa. Tämä tarkoittaisi 9,3 – 18,6€/osake eli 50m2 kaksiolle noin 4600-9200 €. Ikkunaremontti maksoi n. 1,5miljoonaa, joten summa on merkittävä, mutta ei erityisen suuri. Summa riippuu rakennettavasta neliömäärästä. Miljoonan ylittävästä summasta vähennetään maankäyttömaksu 35%, joten suuremmat rakennusmäärät eivät tuota samanlaista hyötyä yhtiölle ja niihin liittyy myös muita haasteita, kuten parkkipaikkojen määrän lisääminen. Osaltaan hintaan vaikuttaa se tulisiko rakennettava rakennus olemaan hallintamuodoltaan vapaarahoitteista vai hitasta. Lisärakentamisella ei nykyisen tiedon mukaan ole vaikutusta tulevaan tonttivuokrakokorukseen.

Hallitus haluaa kuulla osakkaiden ajatuksia täydennysrakentamisesta tulevassa yhtiökokouksessa. Tämän perusteella valittava hallitus etenee asiassa. Mikäli hallitus näin päättää, hanke etenee siten, että yhtiön tulisi aloittaa keskustelu kaupungin kanssa, jotta selviää kaupungin kanta esimerkiksi, sijaintiin, kokoon ja hallintomuotoon, jotta hankkeen taloudellinen kannattavuus selviää. Hallitus voisi tuoda ehdotuksen lisärakentamisesta ylimääräisen yhtiökokouksen päätettäväksi ainaisintaan syksyllä 2019, jonka jälkeen on kaavoitusprosessi ja rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan 2021.

Mikäli lisärakentamiseen ei lähdetä on mahdollista, että 2025 vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä kaupunki lohkoo tonttia lisärakentamista varten.

1

Jäteasemien uusiminen 2020

Taloyhtiöllä on kolme jäteasemaa, joista kaksi on autotalleissa ja yksi muussa tilassa. Kaikkien jäteasemien kapasiteetti on ajoittain ylittyy, mutta tämä on erityisen yleistä yhden aseman kohdalla. 2019 toteutetussa asukaskyselyssä 35% vastaajista oli tyytymätön tai erittäin tyytymätön jätehuollon toimivuuteen.

Alunperin jäteasemien uusiminen oli suunniteltu toteuettavaksi autotallien korjauksen yhteydessä. Saadun palautteen perusteella tarve on arvioitu suuremmaksi ja hallitus suunnittelee, että tämä toteutettaisiin 2020.

Vaihtoehtoisia toteutustapoja on muutamia. Yksi on toteuttaa jätteiden keräys syväastioilla. Toinen tapa voisi olla rakentaa jätekatos. Vaihtoehtoja, mahdollista sijaintia tai hintaa ei ole vielä arvioitu.

0

Lämmitysjärjestelmän uusiminen ja energiansäästötoimet 2020

Kaukolämmön siirtimet ja patteriventtiilit ovat tulleet teknisen elinikänsä päähän 2017, mutta eivät oireile vielä. Lämmönsiirttimet (100t€, 0,93€/osake) tulisi uusia lähivuosina tai korvata muulla järjestelmällä ennenkuin ne alkavat vaatia suurempia korjauksia.

Vaihtoehtoinen tai rinnalle hankittava järjestelmä perustuisi lämpöpumppuihin. Osana lämmitysjärjestelmän uusimista ja lämmönsäästötoimenpiteitä hallitus on alustavasti selvittänyt maalämmön ja muiden lämpöpumpputeknologioihin perustuvia ratkaisujen sovelutuutta yhtiöömme. Yhtiö on saanut kaksi laskelmaa lämpöpumppu-urakoitsijoilta, jotka suosittelevat, että yhtiöön kannattaisi asentaa maalämpö- ja poistoilmapumppuyhdistelmäjärjestelmä. Laskelmien mukaan näiden avulla voidaan saavuttaa n. 50% säästö lämmityskuluissa (n. 90t€ eli yhtiövastikkeeseen n. 20% lasku. Arvioitu kustannus on 1,2 miljoonaa, 11,24/osake. 20vuoden laina-ajalla ja 3% korolla rahoitusvastike olisi 0,062€/osake/kk, kun lasku vastikkeessa olisi 0,07€/osake/kk. Näillä muuttujilla investointi toisi säästöä osakkaille välittömästi investoinnin jälkeen.

Laskelmissa on eroja, jonka takia tarkemmat, riippumattoman toimijan tekemät, laskelmat ovat tarpeen todellisen säästön arvioimiseksi.

Kannattavuuden arvioiminen sisältä epävarmuustekijöitä. Kaukolämmönhinnan nousu lisää investoinnin kannattavuutta, mutta sähkön nousu laskee sen kannattavuutta. Helsingin Energia on ollut edullinen lämmön tuottaja. 2018 helsingin energia nosti lämmön hintaa ja tuleva hiilestä luopuminen todennäköisesti tulee nostamaan hintaa myös lähivuosina.

Patteriventtiilien uusiminen (100t€, 0,93€/osake) on huoneistoissa toteuttettava uusimistoimi ja vaikuttaa pattereiden termostaattien toimintaan. Tähän mennessä tiedossa on termostaattien hajoamisia, mutta ei venttiilien rikkoutumisia. Näin hallitus on arvioinut, että venttiilien vaihtoa voidaan siirtää eteenpäin, kunnes rikkinäisiä venttiilejä ilmenee.

Yksi tapa säästää energiaa on asentaa huippuimureihin automaatio, joka säätää imua lämpötilan mukaan. Hinta? Tämä lisää myös asumismukavuutta. 2019 asukaskyselyssä lämpötilan ongelmaksi mainitaan X tapauksessa pakkasella ilmenevä kylmyys ja veto.

2

Ikkuna- ja oviremontti 2017-2018

Vahasen kuntoraportissa 2014 nostettiin esille ikkunoiden huono kunto. Hallitus lisäsi kunnostussuunnitelmaan remontin vuodelle 2017 ja se pääosin toteutettiin 2018.

Asukkaiden ja osakkaiden kokemuksia kunnosta kartoitettiin 2015, minkä pohjalta kierrettiin vielä eniten huomiota vaativissa kohteissa. Kierroksen päätteeksi todettiin, että varsinkin ylimmissä kerroksissa ikkunoiden kunto on niin huono, että vaihtaminen on lähes ainoa ratkaisu. Verrattiin myös mahdollisuutta korjauttaa ikkunat ja ylläpitää ikkunoiden kuntoa suhteessa uusimiseen 50 vuoden näkökulmasta. Vertailussa huomattiin, että kustannukset olivat verrattain samat, mutta uusimisen seurauksena saataisiin säästöä lämmönkulutuksessa ja lisättäisiin asumismukavuutta. Näin päätettiin lähteä valmistelemaan ikkunoiden ja parvekeovien vaihtamista.

Arvio ikkuna- ja parvekeovien remontista oli 1 600 000 € itse urakka sekä suunnittelu-, valvonta- ja lisätyövaraus 500 000€, sillä epäilyksenä oli, että ikkunoiden rakenteista saattaisi löytyä ongelmia.  Hanke pysyi hyvin hinta-arviossaan eikä odottamattomiin lisätöihin ei ollut tarvetta. Suurimmat lisätyöt olivat ikkunanpielikorjauksia.

Ikkunaremontti on muutamien yksikohtien osalta kesken, joista on sovittu urakoitsijan kanssa. Suurin näistä on julkisivun ulko-ovien väri, joka on osassa taloissa väärä. Tämä on tarkoitus korjata 2019 keväällä/kesällä. Myös muita pienempiä töitä on vielä tekemättä.

0

Vesimittariselvitys

Vesivastike on puhututtanut yhtiökokouksissa jo usean vuoden ajan. Nykyisessä vesivastikkeessa on nousupainetta, jotta se kattaisi isomman osa lämmityksestä. Yhtenä vaihtoehtona on ehdotettu vesimittareihin siirtymistä. Tämän pohjalta hallitus teetti selvityksen mittareiden asennuksen kustannuksesta ja käytön kuluista vaihtoehdon arvioimiseksi. Myös veden käyttötapoja ja asukkaiden näkemyksiä kartoitettiin. Näiden pohjalta hallitus esittää, että vesimittareita ei hankita. Alla päätöksen taustoja.

Selvityksen perusteella, osassa huoneistoissa tarvitaan kaksi mittariaparia. Viidestä vaihtoehdosta halvin vaihtoehto on 144 000€ ja asennus- ja muutostyöt huoneistoissa olisivat noin 75 000€, yhteensä 219 000€ eli noin 2,04€/osakkeelta.

Vesimittarien käyttöikä on 10-15vuotta, jolloin ne on uusittava. Jos vesimittareiden hankintahinta jaetaan käyttövuosille, summaksi tulee 9 600€ – 14 400€ vuotta kohti. Tästä laskelmasta puuttuu asennus- ja muutostöiden kustannukset, sillä niitä pääosin ei tarvitse tehdä mittareiden uusimisen yhteydessä.  Vesimittarien käytön vuosikustannus on n. 3 000€ sisältäen laskutuskustannukset. Näin vuosikustannukseksi vesimittareille sisältäen mittareiden uusimisen olisi n 13 000 – 17 000€.

Yhtiön vesikustannukset vuonna 2017 olivat 64 000€ ja huomioiden veden lämmityksen kustannusarvion tulee vuosikustannusarvioksi 118 000€.  Tästä katettiin vesivastikkeilla noin 80 000€.

2017 valmistuneessa opinnäytetyössä* tarkasteltiin veden kulutuksen muutosta ennen ja jälkeen vesimittareiden asennusta kymmenessä kohteessa. Näissä veden kulutus väheni 18 – 45% välillä keskiarvon ollessa 34%. Opinäytteen käyttämän laskentakaavan mukaan veden kustannukset voisivat laskea 20% – 48% välillä mikäli kulutus laskisi samoin, kuin opinnäytetyössä. Näin vuosittainen säästö Säästökennon tapauksessa voisi olla 23 600€ – 53 100€.  Pyydetyssä selvityksessä käytettään toista laskentakaavaa, jonka mukaan 20% veden säästö johtaisi 15% säästöön kustannuksissa, joka on 18 000€. Mittareiden hankinta lähes varmasti johtaa laskevaan kulutukseen, mutta sen suuruutta etukäteen voidaan ainoastaan arvioida ja siten sen säästöt ovat myös arvio. Hallituksen arvio on, että on epätodennäköistä, että investointi kattaisi kuluja, jotka syntyvät muutostöistä ja mittareiden hankinnasta.

Vesimittareiden hankintakustannus kohdistuu osakkaille osakkeiden suhteessa (n. 2€/osake). Vesivastikkeen tai mittarinmukaisen kulutuksen maksaa pääosin asukas. Näin sijoittajaosakkaille hankinnasta syntyvä taloudellinen hyöty syntyy siltä osin kuin veden lämmitystä ei makseta enää vastikkeessa. Pääosin säästöt tulevat asukkaille ja talossa asuville osakkaille. Isoissa huoneistoissa yksin asuvat osakkaat maksavat suhteessa enemmän, jonka myös heille kustannukset todennäköisesti ylittävät saadun säästön. Sijoittajien kohdalla mittarit ovat lähinnä kulu. Asukkaille tulevat säästöt ovat riippuvaisia vedenkulutus tottumuksista. Paljon vettä käyttävät asukkaat todennäköisesti hyötyvät kiinteästä vesivastikkeesta. Asukkaat, jotka ovat kirjoilla maksavat myös niiden henkilöiden veden käytön, jotka eivät ole kirjoilla.

Taloudellisen hyödyn lisäksi mittarit voivat lisätä oikeudenmukaisuuden kokemusta, kun vedestä maksetaan käytön mukaan. Näin paljon kuluttavat maksavat vedestään enemmän. Taloyhtiön asukasseuranta perustuu asukkaan omaan ilmoitukseen taloyhtiölle tai viranomaisille. Näin asukasseuranta ei ole kattavaa. Seurannan tarve poistuisi mittareiden myötä ja siten  vapaamatkustaminen ei enää olisi mahdollista. Myös osan vuodesta muualla asuvat asukkaat eivät maksaisi poissa olonsa ajalta toisin kuin nykyisessä tilanteessa.

2019 asukaskyselyssä kartoitettiin veden käyttötapoja. 94 vastauksesta (40% edustus huoneistoista) 20% ilmoitti asukkaiden olevan suihkussa yli 10minuuttia, 9% piti hanaa auki pestessään hampaita ja 23% pesee useita kertoja viikossa pyykkiä. Näiden perusteella voidaan olettaa, että kulutus ei ole tasaista vaan vaihtelee mahdollisesti huomattavasti asukkaiden välillä.

Kyselyyn vastanneista osakkaista (60vastausta) 39% haluaisi vesimittarin. Vedensäästö tapoja kannatettiin vaihtelevasti. Säästösuihkut ja -hanat saavat noin 40% kannatuksen. Näiden säästöpotentiaali on noin 30% ja kustannus muutamia kymppejä huoneistoa kohti.

Hallitus esittää, että vaikka mittarit itsessään ovat toivottavia, sillä ne lisäävät kulujen oikeudenmukaista jakautumista, mutta hinta, jonka osakkaat joutuvat maksamaan tästä ovat hallituksen mielestä liian korkeat. Tämän pohjalta hallitus esittää, että mittareita ei asenneta yhtiöön. Mikäli tekniikka kehittyy pidentäen mittareiden elinikää tai laskien kustannuksia hankintaa tulee uudelleen arvioida. Hallitus ehdottaa, että vedenkäytön säästöjä haetaan säästösuihkujen ja -hanojen hankinnan kautta.

Alkuperäisen vesimittariselvityksen voi ladata tästä.

* Tuomas Ylä-Mononen, 2017, Huoneistokohtainen vedenkulutus ja seuranta, Metropolia

0

Julkisivuremontti 2022

Tausta

Julkisivuremontti koostuu useista alaremonteista, joilla on vaihteleva kiireellisyys ja kustannus. Näitä esitellään hyvin Vahasen kuntotutkimuksessa 2014. Säästökennossa tehtiin vuonna 2000 julkisivujen peruskorjaus, jonka tuloksia edellä mainittu tutkimus tarkastelee. Tutkimuksen pohjalta hallitus on suunnitellut tulevia julkisivukorjauksia.

Näistä kallein ja eniten huomiota saanut on ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen, joka toteutettiin 2018.

Korjaukset

2019 aikana on tarkoituksena päivittää tulevien töiden aikataulu ja kustannusarvio. Kuntotutkimuksen mukaisesti seuraavaksi korjataan saumauksen, tehdään paikkakorjauksia ja julkisivu pestäisiin. 2014 arvioin mukaan näiden kustanus olisi 2,54€/osake. 2019 aikana tehdään työnsuunnitelma, jolloin tarkenta hinta selviää.

Maalaus

Näiden jälkeen julkisivun korjauksista on jäljellä huoltomaalaukset. Nykyisen arvioin mukaan maalauksilla ei ole kiirettä, joten niitä siirretään eteenpäin ja arvioidaan tarvittaessa. 2014 annettu arvioi maalauksille on 4,6€ / osake.

0

Yhtiökokous 2018 ti 17.4

Vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous järjestetään ti 17.4. klo 18 Toiminta- ja palvelukeskus Iiriksen Braille-salissa, Itäkeskus, Marjaniementie 74, Helsinki. Tilaisuus alkaa kahvilla klo 17:30 ja osakkaita pyydetään paikalle viimeistään klo 17:45, jotta kaikki ehtivät rekisteröidä läsnäolonsa ennen kokousta.

Mikäli sinulla on kysymyksiä kokouksen aiheista tai materiaaleista jätäthän ne mahdollisimman pian sähköpostilla (hallitus@saastokenno.com) tai tämän artikkelin kommenttina, jolloin hallituksella ja isännöitsijällä on aikaa etsiä tarvittava tieto. 

Kokouksen asialista

Kursiivilla hallituksen taustoitus.

1. Kokouksen avaus (puh.joht.)

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Kokouksen osanottajien toteaminen

6. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys

7. Esitetään tilinpäätös ajalta 1.1.-31.12.2017, joka käsittää tuloslaskelman, taseen  ja toimintakertomusksen. Kattavamman tuloslaskelman voi ladata tästä.

Yhtiön talous on hyvin tasapainossa. Merkittävimmät kuluerät ovat lämmitys ja korjauskustannukset.

8. Vahvistetaan tuloslaskelma ja tase

9. Päätetään vahvistetun taseen mukaisen vuosituloksen käytöstä

10. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle

11. Esitetään hallituksen kunnossapitotarveselvitys

Yhtiössä on useita korjaustarpeita.  Hissit 2019 ja lämmitysjärjestelmä 2020, ovat laskennallisen elinkaarensa päässä. Julkisivukuntoarvion mukaan julkisivu kaipaa vielä korjauksia. Autotallien, osin asfaltoinnin ja pihan sadevesijärjestelmän kunto on heikko. Vuonna 2018 saadaan loppuun ikkunoiden ja ulko-ovien vaihtaminen. Ikkuna- ja oviremontin kustannukset tulevat osakkaille vuoden 2018 aikana. Näitä seuraavat kustannukset ovat selkeästi pienempiä. Hallitus lähtee korjaamaan hissejä tarpeen mukaan 2019-2030-välillä siten, että pitkiä käyttökatkoja ei synny. Lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä tehtävät investoinnit ovat vielä kysymysmerkki ja kustannusten lisäksi ne mahdollistavat merkittävät säästöt tulevaisuudessa. Nykyisen arvion mukaan seuraavan 10 vuoden korjauskustannukset olisivat n. 15 €/osake.

12. Vahvistetaan hallituksen antama talousarvio vuodelle 2018 ja määrätään yhtiövastikkeen suuruus ja maksuaika.

Yhtiön talous on hyvin tasapainossa. Lähestymme maksuvalmiuden ylläpitotavoitetta eli 2 kk:n vastikekertymää. Ikkunaremontin seurauksena odotamme lämmityskustannusten nousun pysähtyvän. Talousarvio sisältää seuraavat muutokset: vesivastike nousee 20 eurosta 23 euroon/hlö/kk. Lisää vastikkeesta ja taustaa täältä. Kaasuvastike nousee kulujen mukaisesti 18,50 euroon/huoneisto/kk

13. Päätetään hallituksen valtuuksista periä 1-2 kuukauden ylimääräinen hoitovastike tarpeen niin vaatiessa

Ylimääräisellä vastikkeella rahoitetaan tarvittaessa hissin peruskorjaus, jos korjausbudjetti ei siihen riitä. Lisää tästä täältä.

14. Päätetään hallitukselle myönnettävästä valtuudesta kartuttaa lainanlyhennysrahastoa tarpeen niin vaatiessa

Yhtiö ensisijaisesti tulouttaa korjaushankkeiden suoritukset, mutta siltä osin kuin tämä ei ole mahdollista rahastoidaan. Tällä on merkitystä vuokraustoimintaa harjoittaville osakkaille. 2017 osalta tuloutettiin suoritukset.

15. Määrätään hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot

16. Valitaan hallituksen jäsenet (7)

17. Valitaan tilintarkastajat

18. Kokouksen päättäminen

 

 

 

0