Osakaskyselyn tulokset: täydennysrakentaminen

Hallitus on toteuttanut täydennysrakentamisen selvitystä 2020 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Tätä varten osakkailta kysyttiin näkemyksiä suunnitelmaluonnokseen. Kyselyyn tuli 114 vastausta, eli noin puolet osakkaista vastasi kyselyyn. Vastaajista 82 vastasi jompaankumpaan tai molempiin täydennysrakentamista koskevaan kysymykseen. Useissa vastauksissa perusteltiin näkemyksiä pitkästi, joka auttoi ymmärtämään koettuja uhkia ja mahdollisuuksia paremmin. Iso kiitos annetusta kommenteista!

Täydennysrakentaminen selvästi jakaa osakkaita. On olemassa joukko, joka vaikuttaa tukevan täydennysrakentamista ja toinen, joka ehdottomasti vastustaa sitä. Näiden välillä on iso joukko osakkaita, jotka näkevät erilaisia ongelmakohtia, mutta myös hyötyjä. Alla kuvataan toistuvasti mainittuja asioista, korjataan väärinkäsityksiä, esitellään hallituksen toimet kommenttien pohjalta ja lopuksi nostetaan esille tutkimusta täydennysrakentamisen mahdollisesta vaikutuksesta asuntojen arvoon.

Edut

Nykyisen suunnitelman yleisimpänä hyötynä koettiin sen tuovan lisätuloja (25 mainintaan), jotka yhtiö voi käyttää yhtiön korjaustoimiin. Osa koki, että täydennysrakentaminen mahdollistaa, saatavien tulojen kautta, nykyisen kulutason pitämisen tulevaisuudessa nousevien kulujen, kuten tonttivuokran, aikana.  

Osa näki, että täydennysrakentamisen tuloilla voitaisiin maksaa maalämmön kustannukset. Maalämpö investoinnin kustannukset syntyisivät pääosin 2021 ja täydennysrakentamisen tulo aikaisintaan 2023. On epävarmaa voiko yhtiö käyttää täydennysrakentamisen tuloa maalämmön kustannuksiin jälkikäteen ilman veroseuraamuksia. Yhtiöllä on seuraavan 10 vuoden sisällä toteutettavia korjauksia n. 1m€ (julkisivujen maalaus 500t€, hissien peruskorjaus 400t€, autotallien peruskorjaus 100t€), jonka lisäksi on pienempiä remontteja. Näin ollen on kohteita mihin rahaa voidaan käyttää ja siten pienentää mahdollista veroseuraamusta. Veroseuraamuksista yhtiö saa tilintarkastajalta lausunnon ennen yhtiökokousta. 

Useat tulkitsivat myös, että täydennysrakentaminen laskisi yhtiön tulevaa tonttivuokraa. Tämä ei nykytiedon mukaan pidä paikkaansa. Uusi vuokra perustuu tontilla käytettyyn kerrosalaan eikä maa-alaan. Näin ollen pienentyvä tontti ei vaikuttaisi tontin vuokraan. Tontti pienenisi kun siitä erotetaan uusi tontti uusille taloille, mutta vuokra pysyisi samana riippumatta täydennynrakentamisesta.

Ehdotettua suunnitelmaa osa piti hyvänä siksi, että se minimoi haitat näkymille ja ahtauden tunteen tontilla (9 mainintaa). Myös katettujen autopaikojen lisäys koettiin suunnitelmassa hyvänä asiana (5 mainintaa). 

Haitat

Vaikka kyselyssä ei kysytty suoraan haitoista, useat perustelivat koetuilla haitoilla suunnitelman muutostarpeita. 28 osakasta mainitsi yhden tai useamman rakennuksen haittaavan näkymiä ja siksi toivoi niihin muutoksia. 

Asuntojen arvon alenemisen mainitsi kaksi vastaajaa. Tämän uskottiin tapahtuvan, kun näkymät muuttuvat, kun piha-alue muuttuu luonnon vähetessä tai alue slummiutuu tiiviin rakentamisen seurauksena. Toisaalta muutamat vastaajat uskoivat, että täydennysrakentaminen voisi nostaa nykyisten asuntojen hintoja. Tästä lisää viimeisessä osassa.

Rakentamisen aikaisen haitan mainitsi 3 vastaajaa. Kolmen vuoden työnmaa-alueella asumista kuvattiin kestämättömänä. Rakentamisen aikainen haitta asumiselle on huomattava tekijä. Nykyisen käsityksen mukaan rakennukset rakennettaisiin vaiheissa ja siten riippuen mitä rakennusta kulloihin rakennetaan eri talojen asukkaan kokevat haittaa. Kun parkkihallia rakennetaan molempien 4 talojen asukkaiden kulkureitit muuttuvat. Rakennusmeteli haittaa keskeisesti sitä taloa, jonka lähellä rakennetaan. Tontilla joudutaan tekemään muutoksia myös talojen välisiin vesi ja viemäriputkiin. Osa pelkäsi myös, että täydennysrakentaminen aiheuttaisi vaurioita huoneistoissa esimerkkisi halkeamina, kuten tapahtui väestönsuojaa rakennettaessa. Nykyisen käsityksen mukaan täydennysrakentaminen ei vaadi merkittäviä räjäytystöitä.

Toivotut muutokset ja hallituksen toimet

Kyselyssä pyydettiin sanallistamaan mitä muutoksia vastaaja haluaisi nähdä suunnitelmassa. Eniten kannatusta (18 vastaajaa) sai, että B taloa madallettaisiin ja vastaavasti A taloa korotettaisiin. Tämän lisäksi toivottiin, että A taloa madallettaisiin (3 mainintaa), C talo madallettaisiin (4 mainintaa), B talo poistettaisiin (3 mainintaa) tai C talo poistettaisiin (4 mainintaa). Yleisesti vähemmän taloja toivoa 3 vastaajaa. Tämän perusteella hallitus päätti seuraavista muutoksista suunnitelmaluonnokseen: 1) A taloa korotetaan 1-2 kerrosta, 2) B taloa madalletaan 2 kerrosta ja 3) C taloa madalletaan yhden kerroksen verran. Tämän toimen taloudellinen vaikutus on noin -200t€, mutta hallitus katsoi sen pienemmäksi kuin saatavan hyödyn.  

Kyselyn esille nostama huoli piha-alueiden ahtaudesta ja vaikutuksesta näkymiin puhututti paljon. Tämän keskustelun perusteella hallitus päätti esittää arkkitehtitoimistolle, että uudet rakennukset käännetään kadun suuntaisiksi ja siirretään mahdollisimman lähelle katua. Näin piha-alueet kasvavat ja ikkunat eivät ole vastakkain. Se onko tämä mahdollista linjaa kaupunki myöhemmin käytävissä keskusteluissa. 

Palautteen perusteella syntyi myös vaikutelma, että uusien rakennusten vaikutus näkymiin oli niin keskeinen tulevalle päätöksen teolle, että sen tueksi todennäköisesti tarvittaisiin muutakin kuin ”laatikkomalleja,” jotka kuvaavat rakennusten kokoa ja sijaintia. Laatikkomallit eivät kerro ovatko uudet rakennukset visuaalisesti miellyttäviä vai eivät: parantavatko ne viihtyvyyttä vai eivät tai miten rakennukset istuvat nykyiseen miljööseen. Tämän pohjalta halllitus selvittää mahdollisuutta teettää rakennusten ulkoisen ilmeen suunnittelu ennen yhtiökokousta, jotta osakkailla olisi parempi käsitys millaisia rakennuksia tontille olisi tulossa, jos täydennysrakentamiseen lähdetään.  

4 vastaajaa myös esitti, että uusien talojen asunnot tulee olla vapaarahoitteisia tai osaomistus asuntoja, jotta pihapiiri ei muutu levottomaksi tai synny mainehaittaa. Tämä on ollut oletuksena.

16 vastaaja ehdotti, että täydennysrakentamiseen ei lähdetä. Hallitus ei ottanut tähän kantaa, sillä asiasta päättää yhtiökokous. 

Huoneistojen arvonkehitys 

Huoneistojen arvonkehitys on tärkeä näkökulma huomioida täydennysrakentamista harkitessa, jonka osa vastaajista nosti esille. Palautteessa kommentointiin, että saatava lisätulon hyöty katoaa nopeasti, jos sen seurauksena oman huoneiston arvo laskee samassa suhteessa tai enemmän. 

Kattavaa tutkimusta siitä miten täydennysrakentaminen vaikuttaa asuntojen hintakehitykseen ei ole saatavilla tai sitä ei löydetty. Helsingin yliopiston Pro-gradu tutkielma tarkastelee Myllypuron kehitystä (Miettinen, 2017) ja Turun Ammattikorkeakoulussa 2010 tehdyssä opinnäytteessä tutkittiin asuntojen hinnan määritystä teorian ja kiinteistönvälittäjien näkemysten perusteella (Tuomi, 2010). Tuomen tutkimuksessa haastateltuja välittäjiä on 29, joten aineisto on verrattain pieni, mutta sitä voidaan pitää suuntaa-antavana ja saattaa helpottaa osakkaita, jotka miettivät miten täydennysrakentaminen vaikuttaa asuntojen arvoon.  

Tuomen tutkimuksessa korostui useita tekijöitä, joita kilpailutilanne oli yksi tekijä: ” Kilpailevien kohteiden hinnoilla taas on aina merkitystä, sillä luultavasti se on seikka, jonka ostajat ensimmäisenä tarkistavat.” (s.34). Uudet kohteet saattavat nostaa myös vanhojen hintoja, kun niitä tarkastellaan rinnan, mutta myös laskea niitä, jos tarjontaa on runsaasti myyntihetkellä. 

Keskeiseksi tekijäksi nousi sijainti maineen kautta: ”alueen yleinen maine miellettiin sekä tuloksissa että kirjallisuudessa tärkeäksi hintaan vaikuttavaksi tekijäksi.” Tätä avattiin seuraavasti: ”Maine voi liittyä rikollisuuteen, vilkkauteen tai rauhallisuuteen, johonkin vahvasti läsnä olevaan luontoon liittyvään asiaan tai vaikkapa alueen muihin asukkaisiin, esim. ”rikkaiden alue”. Tuloksista ilmeni, että vuokratalojen läheisyys vaikutti alueen muita asukkaita enemmän hintaan.” (Tuomi, 2010:35)  Tämän havainnon vahvistaa Miettisen pro-gradu tutkielma: kerrotaan: ”Itä-Helsingissä sijaitseva Myllypuro on muiden metsälähiöiden tapaan kärsinyt jo pitkään huonosta maineesta ja kaupungin keskiarvoa suuremmasta työttömyysasteesta.” Myllypuron maineeseen vaikutettiin useilla kaupungin toimilla, jonka seurauksena ”Myllypuron 1960- luvun kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat ovat nousseet 62 % vuodesta 2005 vuoteen 2016” (2017:73), mikä on suurempaa kuin alueen pientalojen hintojen nousu. Miettisen tutkimuksessa selvisi, että uuden ostoskeskuksen valmistuminen 2013 osaltaan selitti hintojen nopeampaa nousua Myllypurossa. Hän havaitsi, että myös alueen työttömyysprosentti laski tutkimusjaksolla. Myllypurossa “täydennysrakentaminen on tapahtunut alueen reunoilla ja toisaalta sen keskustassa (ostoskeskuksen ympäristö)” (Miettinen, 2017:48).

Tuomen mukaan toinen hintaan vaikuttava tekijä on taloyhtiön vaikutus: ” Yhtiön kunto näytti merkitsevän hyvin paljon asunnon hintaan ” (s. 37). Kunnolla viitataan tehtyihin ja tuleviin remontteihin, jonka välittäjät vastasivat olevan erittäin tärkeä tekijä (4-5, 0-5 skaalalla). ”Vastike/asumiskustannukset näyttivät merkitsevän asunnon hintaan melko paljon ” (s.39). Nämä molemmat tekijät indikoivat, että täydennysrakentaminen voisi nostaa hintaa. 

Kolmantena tekijänä Tuomen tutkimuksessa nostetaan esille itse asunnon vaikutus hintaan. Tässä yhteydessä tarkasteltiin myös näkymien vaikutusta, mutta Tuomen tutkimuksen löydökset ei korostanut niiden vaikutusta keskeisenä tekijänä hinnan muodostuksessa. Asunnon vaikutus kauppa hintaan näyttäytyi muodostuvan useiden tekijöiden seurauksena: ”asunnon kunto, asunnon sijaintikerros talossa, näkymät ikkunoista ja tilojen toimivuus ja pohjaratkaisu olivat merkittävimpiä seikkoja.” (s. 43). Tuomi kirjoittaa muiden havainnoista: ” Arvostetuin näkymä on pääsääntöisesti esteetön merinäköala hyvin korkealta. Vähiten arvostettu näkymä lienee nuhruinen teollisuusalue katsottuna maan tasalla sijaitsevasta asunnosta. Näkymissä arvostetaan ennen kaikkea niiden avaruutta ja kauneutta. … Näkymät asunnosta kertovat myös asunnon suhteesta sen ympäristöön. Jos näkymät ovat avarat, ei ikkunanaapureita ole. Pahimmassa tapauksessa näkymät ovat vastapäisen talon ikkunoihin, jolloin asumisviihtyvyys ja sen myötä asunnon toteutuva hinta laskee siksi, että viereisestä talosta näkee suoraan asunnon sisälle” (2010:16). Välittäjät antoivat vastaukseksi 3-4, 0-5 skaalalla, missä 0 on ei-lainkaan vaikutusta ja 5 on suuri vaikutus. Suora näkymä naapuriasuntoon sain samankaltaisen vastauksen. Tämän perusteella voidaan olettaa, että täydennysrakentamisella voi olla jonkin asteinen negatiivinen vaikutus nykyisten asuntojen myyntihintaan.

Tutkimusten löydösten pohjalta osakkaat voivat arvioida täydennysrakentamisen mahdollista vaikutusta huoneistojen arvoon. Varsinkin mietittäessä alueen maineen kehitystä kannattaa huomioida Itäkeskuksen alueen lähivuosien kehitys, jossa aluetta täydennysrakennetaan vahvasti (katso: https://www.itahelsinginkeskusta.com/), Säästökenno voi olla mukana tässä tai jättäytyä siitä sivuun.  

LÄHTEET

Miettinen Anniina, 2017, ALUEKEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET MYLLYPURON ASUNTOJEN HINTAKEHITYKSEEN 2000- JA 2010-LUVUILLA, pro grady tutkielma. Helsingin yliopisto


 Tuomi, Meri-Tuuli, 2010, Asunnon hinnan muodostuminen -toteutuvaan kauppahintaan vaikuttavat asiat, kiinteistönvälittäjän näkökulma, Opinnäytetyö AMK, Turun ammattikorkeakoulu

Asukaskysely 2019

Kyselyyn tuli 94 vastausta, joka 235 huoneistosta tarkoittaa 40% kattavuutta. Vastaajista 44% asui kastelhomantie 3 puolella ja 56% 4 puolella. 66% vastaajista oli myös osakas. 93% vastaajista huoneisto oli ympärivuotisessa käytössä.

Kyselyn tuloksia ja niiden pohjalta tehtyjä päätöksiä päivitetään tähän kevään aikana.

Veden käyttö

Veden säästökeinoista vastaajia kiinnosti n. 40% vettäsäästävät hanat ja suihkut sekä 42% vesimittari. Toisaalta 19% ei ollut valmis mihinkään säästö toimiin.

Toimenpiteet

Hallitus esitti yhtiökokoukselle ettei vesimittareita asenneta, jonka mukaan yhtiökokous 2019 päätti ettei mittareita asenneta. Yhtiökokouksessa käydessä keskustelussa osakkaat tukivat ajatusta säästösuihkuista ja hanoista. Näiden mahdollista hankintaa ja käyttöön oton laajuutta hallitus käsittelee kevään 2019 aikana.

Lämpötila

Avoimissa vastauksissa kerrottiin, että tuloilmakanavat vinkuvat, aiheuttavat vedon tunnetta ja erityisesti pakkasella näissä huoneissa oli kylmä.

Yllättävän monessa huoneistossa patteritermostaatit eivät toimineet. Nämä tiedot välitettiin huollolle siltä osin kuin vastaaja oli niin pyytänyt.

Huoneistoissa lämpötilan keskiarvo oli 22,2 astetta ja hajonta 1,8 astetta. Näin useimmissa huoneistoissa lämpötila oli 20 ja 24 asteen välillä.

Toimenpiteet

Ne vastaukset, joissa pyydettiin huollon käyntiä on välitetty huollolle.

Hallitus selvittää mahdollisuuksia säätää poistoilmaa siten, että pakkasen noustessa sisään vedettävän ilman määrä laskisi nykyisestä, jolloin vedon tunne vähenisi.

Ilmanvaihto

Tupakansavu oli yleisin mainittu ilmanlaatua pilaava tekijä.

Toimenpiteet

Ne vastaukset, joissa pyydettiin huollon käyntiä on välitetty huollolle.

Hallitus ottaa kantaa tupakointiin keväällä 2019.

Tyytyväisyys

Muista asioissa nousi esille yksittäisiä kommentteja liittyen lehtien keräykseen ja porraskäytävien levottomuuteen.

Toimenpiteet

Vuosisiivous on jätetty väiin ikkunan remontin ajaksi, joka näkyy tilojen siisteydessä. Siivous tilataan keväälle 2019.

Jätehuollon ongelmat näkyvät oletettua merkittävämpänä. Tämän takia jäteasemien uusiminen on aikaistettu vuodelle 2020.

Pihojen valaistuksesta on keskusteltu, mutta ratkaisuita ei ole vielä tehty.

Säilytystiloista ei ole keskusteltu.

Sähköautojen lataaminen

Osakaskysely 2017

Yhtiökokouskutsun mukana pyydettiin osakkailta palautetta kyselyn muodossa. Kyselyssä oli kaksi osaa, joista ensimmäisessä tiedustetiin tyytyväisyyttä yhtiön ja sen yhteistyökumppaneiden toimintaan. Toisessa osassa kysyttiin osakkaiden kantoja erilaisiin investointeihin liittyviin kysymyksiin.

Kysely oli auki noin 2 kk ja vastauksia saatiin 63 kpl. Osallistumisprosentti oli 26 %, joten tulosten voidaan olettaa tarjoavan suuntaa-antavan kuvan osakkaiden mielipiteistä. Vastanneista vain 16 oli merkinnyt myös asuvansa huoneistossaan. Useissa paperilla saaduissa vastauksissa tämä kysymys oli jäänyt vastaamatta tai valittuna oli vain osakas. Voi olla, että vastaajat ovat kokeneet joutuvansa valitsemaan osakkaan ja asukkaan välillä.

Hallitus pahoittelee, että vastausten julkistamiseen meni näin kauan.

Vastaukset

Osakkaat olivat tyytyväisiä. Yhtiön palvelut saivat “jokseenkin tyyvyväinen” vatauksia. Toisaalta siihen kukaan ei ollut erityisen tyytymätön. Muutamat vastaajat olivat tyytymättömiä hallituksen työskentelyyn, tiedon saatavuuteen, huollon toimintaan ja isännöintiin.

Yleisesti tyytyväisyyden taso on hyvä, joskin parantamista on runsaasti. Erityisesti säilytystilojen kunto ja siisteys nostettiin esille. Muistutettiin, että paperiset tiedotteet ovat tärkeitä ja niiden huomattavuuteen on panostetava. Myös hallitukselta toivottiin vaikuttamistyötä kaupunkiin ja naapurikiinteistöhin, jotta alueen yleinen siisteys paranisi.

Valtaosa vastanneista koki, että tulevissa investoinneissa ympäristöystävällisyys ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia.

Tulevaa hissiremonttia suunnitellessa hallituksen tulee huomioida, että valtaosan mielestä hissi on ehdottoman tärkeä tai tärkeä.

Kolme neljäsosaa vastanneista kannattaa tontinlunastamisen selvittämistä.

Reilu puolet on sitä mieltä, että lisärakentamista tulisi ainakin selvittää.

 

Hallituksen vastaukset sille toimitettuihin kysymyksiin ja ehdotuksiin

 

  • pakettiautot pois asuntojen lähiparkista
    • Tällä hetkellä autopaikkoja on tarjolla kaikille halukkaille, joten on vaikea perustella miksi pakettiautoja ei saisi olla. Toivomme, että ehdottaja lähestyisi hallitusta ja avaisi ehdotustaan.
  • parkkimaksut kalliit,
    • Parkkimaksut on tasapainotettu kysynnän mukaan, jotta paikat olisivat mahdollisimman aktiivisessa käytössä.
  • 4 AB talon kellaritilojen väliovet ovat täysin loppu
  • säilytys tilat surkeat, roskia tippuu verkkokomeroihin. katot täytyisi suojata.
    • Säilytystilojen huonosta kunnosta ei hallituksella ole tietoa. Yleisten tilojen kunto vaihtelee ja usein ovet ja ovenpielet ovat huonossa kunnossa. Tähän on pyritty puuttumaan korjaamalla huonokuntoisimpia.
    • Kattojen osalta olisi toivottavaa tietää missä tiloissa huonokuntoisia kattoja on. Näistä voi ilmoittaa hallitukselle tai huoltoyhtiöön.
  • Pyöräkellareihin voisi vaihtaa Iloq-lukot, ettei tarvita vanhaa avainta
    • Ainoastaan yhdessä talossa on enää käytössä iLoq lukot pyöräkellareissa ja tämä on jätetty asukkaiden pyynnöstä. Mikäli useammat asukkaat toivovat, että ovet poistetaan pyörien säilytystiloista näin voidaan tehdä. Toivomme, että kyseisen talon asukkaat olisivat hallitukseen yhteydessä.
  • ullakon säilytystilat liian alttiita ulkoilmalle, rakenteita tulisi jollain tavoin tiivistää, ei tietenkään liikaa
    • Ullakot on suunniteltu kylmiksi itsestään tuulettuviksi tiloiksi. Näiden muuttaminen turvallisesti vaatisi melkoisesti suunnittelua, joka ei mukavuuden lisäämiseksi ole kannattavaa.
  • Polkupyörähuoneiden tyhjennys ja uudelleenjärjestely
    • Tämä on toteutettu ja otettu huollon vuosittaiseen ylläpitoohjelmaan.
  • Joka toisen viikon saunavuorot ollaan poistamassa. Minkä takia?
    • Nykyinen tekniikka ei mahdollista saunojen lämpiämisen aikatauluttamista vain jokatoiselle viikolla, jonka takia sauna oli lämmin myös silloin kun saunaa ei käytetty joka toisen viikon vuoroissa. Asukkailla on mahdollisuus käyttää joustavaa saunavuoroa, jolloin he voivat käydä esimerkiksi joka toinen viikko saunassa.
  • “isännöitsijä vie, hallitus vikisee”, hallitus on liian ohjailtavissa. Remonttien suunnitteluun enemmän harkintaa, mitään ei saa tehdä “musta tuntuu” periaatteella.
  • Ulkopuolelta katsottuna saa vaikutuksen että isännöitsijä ohjailee hallituksen päätöksiä.
    • Hallitus käyttää remonttien suunnittelussa konsultteja ulkopuolisen osaamisen saamiseksi, jolloin päätöstä ei ohjaa isännöitsijä tai hallituksen “musta tuntuu” -fiilis vaan asiantuntijan lausuntoon. Enenevissä määrin nämä lausunnot myös toimitetaan asukkaiden ja osakkaiden nähtäväksi, jolla he voivat arvioida remonttien tarpeen itse. Lopullisen päätöksen tekee aina yhtiökokous.
  • Tiedotteet joka kotiin. Ilmoitustaulu ei riitä.
  • A4:nen käytävässä ei oikein ole toimiva ratkaisu. Ainakaan ainoana tiedottamiskanavana.
  • esimerkiksi talojen ilmoitustaululle laitetut tiedotteet myös nettiin tai s-postiin. Esim lomamatkalla oleva ei voi tietää
    • Tiedottamisessa on pyritty löytämään linja kustannusten ja tiedon saatavuuden väliltä. Yhä enenevissä määrin pyrkimys on tiedottaa sähköisesti ja porrakäytävissä. Tilanteissa, joissa asukkailta tai osakkailta vaaditaan toimenpiteitä näitä lähestytään myös kirjeellä. Tiedottamisen kehittäminen on edelleen tarpeen ja ideoita otetaan vastaan erittäin mielellään.
  • tiedottet paremmin paperisina esiin rappukäytävään ilmoitustaululla ja vanhat ilmoitukset pois! kaikilla ei ole nettiä
    • vanhojen ilmoitusten poistaminen ja ilmoitustaulujen siistinä pitäminen on hyvä idea. Olemme olleet tästä yhteydessä huoltoyhtiöön.
  • Maalarinteipillä laitetut infot käytävissä ovat epäsiistejä ja tuovat mieleen varastohallin. Voisiko käyttää enemmän muovitaskuja, joihin tiedotteet sijoitetaan.
  • Porrasaulatiloihin tiedotteita siistimmin ilmoitustaululle ja oviin (4A näyttää siistiltä)
    • Tämäkin on hyvä idea. Toteutetaan.
  • lehtipuhallin pois, melu, katku, pöly, ei saa käyttää kuivalla ilmalla (laki!)
    • Mikäli havaitset lainvastausta toimintaa voit pyytää huoltomiestä lopettamaan sen, olla yhteudessä huoltoyhtiöön tai jos tämä ei saa toimintaa loppumaan pyytää hallitusta tai isännöitsijää puuttumaan asiaan.
  • 4:n ajoramppi joskus liukas tai luminen
  • Hiekottaminen ja lumenpoisto aikaisemmin talvella. Muuten kutakuinkin ok.
    • Näistä asioista kannattaa olla välittömästi yhteydessä huoltoyhtiöön.
  • Vinttikäytävät ja pyöräkellarit voisi siivota silloin tällöin
    • Kellarit siivotaan pari kertaa vuodessa. Seuraamme tilannetta onko siivoussykliä tarpeen parantaa. Kun sotkua näkyy asiasta kannattaa olla yhteydessä huoltoon, jolloin sotku saadaan siivottua ja on helpompi arvioida kuinka usein siivousta tarvitaan.
  • Siivouksen taso on huono. Samoin porraskäytävät epäsiistit, onko käytäviä vahattu milloin viimeeksi?
    • Porraskäytäville tehdään kerran vuodessa peruspesu ja ne pyyhitään viikoittain. Tilojen kuntoa seuraa huoltoyhtiö. Pyytäisin imoittamaan kaikesta epäsiisteydestä huoltoyhtiöön, jolloin saamme mahdollisimman hyvän kuvan missä ja kuinka usein tulisi siivota.
  • 3B ulko-oven edessä on matto, joka näyttää vaihtomatolta, mutta sitä ei koskaan vaihdeta.
    • matto on syksyllä 2017 vaihdettu.
  • Kastelholmantiehen päättyvä parkkipaikka törkeässä kunnossa jo vuosia. Olisko aika viimein siivota sekin..??
    • Kyseinen parkkipaikka ei ole yhtiön alueella. Mikäli kiinnostuneita on aluetta voitaisiin siivota esimerkiksi talkoilla. Mikäli halukkaita on voivat he lähestyä esim. shköpostilla.
  • Isännöitsijän todistus on käsittääkseni valmis ja vaatii ainoastaan tulostuskomennon. Hinta on moiselle oli viimeiksi järjetön.
    • Isännöintitodistuksen hinnan määrittelee tällä hetkellä isännöinti toimisto eikä yhtiö ole nähnyt tarpeelliseksi kompensoida sitä. Mikäli useampi kaipaa tähän muutosta voidaan sitä harkita.
  • jos tontin hankintaa selvitetään on hyvä laskea kiinteistöveron muutoksen suuruus että onko kustannustehokasta
    • Tämä on hyvä huomio. Tehdään kun ollaan tuossa vaiheessa.
  • liikaa remontteja. Tulee kalliiksi,  häiritsee myös normaalia elämää.
    • Remonttien tarve on valitettava ja hallituksena olemme keskustelleet useaan kertaan koska on tarvetta lähteä remontiiin – voitaisiinko remonttia siirtää. Usein remontissa korjataan ongelmia jotka koskettavat akuutisti jotain ryhmää asukkaista, esimerkiksi hissien toimivuuden varmistaminen on tärkeää sellaisille asukkaille joilla on vaikeuksia liikkua. Hallitus pyrkii huomioimaan ratkaisuissaan asukkaat ja lopullisen päätöksen tekee aina yhtiökokous.
  • -pyöräni varastettu lukitusta p.kellarista
    • Hallitus seuraa varkauksien ja tihutöiden määrää ja sen perusteella ryhtyy toimiin. Kamera ja lukkoremontin jälkeen meillä ei ole tiedossa juurikaan varkauksia yhteisissä tiloissa.
  • Paljonko tontilla on tyhjää tilaa/rakennusoikeutta?
    • Tätä ei ole lainkaan eli lisärakentaminen edellyttäisi kaavamuutosta.
  • “toivomus: kunnollinen tiedote tulevasta ikkunaremontista esim. irrottavatko remonttimiehet ikkunoissa olevat kaihtimet ja rullaverhot ja voiko vanhoja kaihtimia käyttää uusissa ikkunoissa. Lisäksi jouttuuko asukas itse laittamaan ne paikalleen?
  • ikäväkyllä kaikki eivät aina pääse kokouksiin tai tiedotustilaisuuksiin, joten riittävä kirjallinen materiaali on tarpeen.”
    • Tähän pyritään. Koska tiedottaminen on aina vajavaista kannataa kysyä.
  • voisiko ajatella hissien sisäpintaremonttia, ei tulisi kuitenkaan maksamaan maltaita. sisltä ainakin 4a rapun hissi on sotkettu kaikenmailman grafiteilla ja vaikka hissiä on puhdistettu on jälkiä sotkuista jäänyt jäljelle. hissin epäsiisteys antaa huonon kuvan talosta, siinä asuvista imistsä ja yhtiöstä.
    • Hissien siisteys on yksi mietittävä asia. Ennen kuin hissiremontin laajuudesta ja aikataulusta on päätetty ei hissejä kannata kunnostaa. Hissit ovat tulevana vuonna hallituksen asialistalla.
  • Päätöksien teossa pitää ottaa huomioon yhtiön lainan määrä ja sen myötä taloudellinen tilanne. Remonttien ajankohtaisuuteen vaikuttaa myös markkinat. Jos remontteja (jotka eivät ole aivan pakollisia) tehdään rakentamisen noususuhdanteen aikana, hinnat ovat kovemmat. Ottakaa huomioon että talossa asuu eläkeläisiä, turhat remontit lisää asumiskustannuksia.
    • Remontteja pyritään tekemään mahdollisimman vähän eli venyttämään niitä mahdollisimman pian. Noususuhdanteen välttäminen on hyvä ehdotus sellaisten remonttien kohdalla joita voidaan siirtää.
  • “Puhoksen ostoskeskuksen ympäristö on roskainen ja epäsiisti jatkuvasti. Vaikkei alue ei kuulu yhtiön toimivaltaan, voisi hallitus kirjelmöidä ja olla yhteydessä sotkuisuudesta kiinteistöä hallinnoivaan yhtiöön ja kehottaa parantamaan ulkoalueiden siivousta. Tai mikäli alue kuuluu kaupungille, yhteys sinne.
    Jo roskapönttöjen lisääminen noilla kulmilla voisi auttaa asiaa. Epäsiisteys ympäristössä vaikuttaa myös yhtiömme asuntojen arvoon ja mielikuvaan yhtiöstä.”

    • Taloyhtiön hallitus on ollut yhteydessä Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialaan, joka on sekä huomautuksin että omalla aktiivisuudellaan pyrkinyt vähentämään ostoskeskuksen ympäristön roskaisuutta. Tilanne on ollut sen jälkeen parempi. Taloyhtiö on omasta puolestaan lisännyt yhden roska-astian 4A-portaan lähelle.

 

Grillipaikkakyselyn tulokset ja toimenpiteet

Kysely on päättynyt. Se oli auki 5 kuukautta ja vastauksia tuli 22kpl. Alla on tulokset.

Toimenpiteet

Kyselyn pienen vastanprosentin takia grillipaikkaa ei lähdetä rakentamaan ainakaan tässä vaiheessa. Sen sijaan investoidaan istumapaikoihin ja sellaisiin ratkaisuihin, jotka lisäisivät oleilua pihalla. Pihatoimikunnalle jätetään tehtäväksi ehdottaa paikka pöytä+penkki ryhmälle ja mahdollisia muita parannuksia.

Tulokset

Jos taloyhtiöllä olisi grillipaikka

  • en uskoisi käyttäväni lainkaan    6
  • uskoisin käyttäväni harvoin    6
  • uskoisin käyttäväni usein    10

Missä näkisit parhaan sijainnin grillipaikalle?

  • sijainti A – 4CD -talon edessä kalliolla    9
  • sijainti B – 4CD -talon sivulla     9
  • sijainti C – 4AB – CD -talojen välissä     4

Mitä muita ajatuksia grillipaikka herättää? (huolia / ehdotuksia)

  • Mahtava ajatus, pian toteutukseen!
  • Luistava idea tuollainen!
  • Niin kauankohan paikka saa olla ehjänä kun muutenkin tuntuu siltä että kaikki hajotetaan tällä seudulla Sit miten noi narkkarit mitkä seudulla parveilee yms
    yksi ylläpidettävä ja kustannuksia aiheuttava asia lisää. Vaikka toisaalta, voishan tuo olla mukavakin hyvällä säällä. Vahinko, että suurin osa vuotta ei sellaista tarjoa…
    Ajatuksena kiva ja taloyhtiön asukkaita mahdollisesti yhdistävä. Toisaalta hajuhaitat voivat häiritä sekä mahtaako paikka herättää kiinnostusta myös ulkopuolisissa “pussikaljottelijoissa’..
  • Hyvä idea! Kaikki ehdotetut paikat on hyviä. vaihtoehto C ehkä paras, jos puita ei tarvitse kaataa.
  • Ensisijaisesti pitäisi siellä olla vakituinen tulisija/grilli, ei vain pöytä-penkit. Katto olisi tarpeellinen, että vesisade ei pääsisi yllätämään..
  • Hieman huolettaa, alkaako grillipaikalla parveilla ulkopuolisia ihmisiä. Grillipaikan pitäisi olla myös lapsiystävällinen.
  • Sijainnin valitsemisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota savun kulkeutumisesta huoneistoihin ja mahdollisiin savuilmaisimiin. Myös grillipaikan yleisessä käytössä olevat materiaalit ja tarvikkeet on varmastikin lukittava paikanpäälle, tai muuaalle taloyhtiön tiloihin. Siisteydestä nyt ei varmaan tarvitse edes mainita. Kunnolliset roska-astiat ja ehdotonta siisteyttä noudatettava rottien ja muiden ei toivottujen eläinten takia.
  • Yhteishuollossa olevat grillipaikat jäävät käytännössä ilman huoltoa. Käyttäjät eivät huolehdi grillin siisteydestä ja helposti grilli on niin likainen, ettei siinä pysty grillaamaan. Ne rahat laittaisin istutuksiin ja pihapiirin viihtyisyyden parantamiseen.
    Roskaamisen lisääntyminen, Hyvänä asiana nähdä muita asukkaita.
    Parhain sijainti olisi varmasti b ja c. Kovalla tuulella ja etenkin ikkunoiden falskatessa grillin käryt tulevat huoneistoon sisälle jos se sijaitsee kohteessa a. Muutenkin b tai c olisi rauhallisempi paikka.
  • Onko ajateltu tähän liittyviä mahdollisia savu-, haju- ja meluhaittoja?
  • Monikulturismi: alkoholin käyttö tulisi sallia vain ruokajuomana ilman erillislupaa hallitukselta. Grillipaikan käyttöä ei tule sallia yhtiön järjestyssääntöjen määräämän hiljaisen ajan ulkopuolella ilman erillislupaa hallitukselta, jolloin poliisin soittaminen paikalle tyhjentämään grillipaikka olisi yksiselitteistä, olisi siellä kiellettynä aikana kuka tahansa (jos siitä aiheutuu haittaa tai häiriötä). Kesällä moni nukkuu ikkuna(t) auki ja ilmavirtauksista ja tuulista riippuen grillaamisesta saattaa aiheutua savu- ja hajuhaittaa, joka pitää estää kieltämällä grillipaikan käyttö taloyhtiön hiljaiseen aikaan, jos siihen ei ole erillislupaa hallitukselta. Jos joku taloyhtiön asukas aikoo järjestää kova-ääniset ja yöhön jatkuvat grilli-pileet hallituksen luvalla, minusta juhlien järjestämisestä vastuussa olevan (täysi-ikäisen) henkilön pitäisi jakaa tiedote jokaiseen (4.-puolen?) huoneistoon hallitukselta saadusta luvasta – päivästä ja mihin saakka pileet jatkuvat –, oma nimensä, osoitteensa ja puhelinnumeronsa, josta hänet tavoittaa pileiden aikana. Grillipaikan käyttö avoimella fb-kutsulla tulisi kieltää kuin myös sen markkinointi fb:ssä ja muissa avoimessa käytössä olevissa yleisissä medioissa, jotta grillipaikasta ei tulisi kaatopaikkaa. Taloyhtiön pihalla olevan grillin sytyttäjän ja lämmittäjän tulee aina olla täysi-ikäinen ja hänen vastuullaan tulee sen jälkeen olla myös grillin käytön valvonta, kunnes se on sammutettu. – Tässä päällimmäiset sallivat monikulttuuriset ajatukseni grillipaikan käyttöön liittyen.

 

Alkuperäinen saate kyselyyn

Hallituksessa on keskusteltu grillipaikan rakentamisesta. Pohdintaa on herättänyt mahdollinen sijainti ja käyttöaste.

Toivomme, että asukkaat arvioisivat mahdollista käyttöään ja antaisivat kommenttinsa sijainnin suhteen.

tmp_2811-DSC_1429814921694

Se millainen grillipaikka tulisi kyseeseen ei ole tarkempaa suunnitelmaa. Mikäli grillipaikka tehdään tulisi siitä oleskelutila penkkeineen ja pöytineen.

img_20161110_162015

Tässä on ehdotetut sijainnit grillipaikalle. Myös muita sijainteja voi ehdottaa.