Posted on by

Yhtiökokous 16.4.2019

Yhtiökokouksen päätökset löydät täältä.

Yhtiökokous järjestetään 16.4.2019 klo 18.00 alkaen Toiminta- ja palvelukeskus Iirisessä, Braille-sali, Itäkeskus, Marjaniementie 74, Helsinki.

Kahvitarjoilua ja ilmoittautuminen klo. 17.30 alkaen!

Mikäli sinulla on kysymyksiä kokouksen aiheista, toimitathan kysymyksesi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa isännöitsijälle (isannoitsija@saastokenno.com) tai hallitukselle (hallitus@saastokenno.com), mieluiten sähköpostitse. Näin sujuvoitamme kokousta. 

Alla olevassa esitylistassa on kursiivilla lisätietoja

Esityslista

1. Kokouksen avaus (puh.joht.)

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Kokouksen osanottajien toteaminen

6. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys

7. Esitetään tilinpäätös ajalta 1.1.-31.12.2018, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen ja siihen sisältyvän yhtiössä suoritettuja huomattavia kunnossapito- ja muutostöitä koskevan hallituksen selvityksen sekä tilintarkastuskertomuksen

Yhtiön talous on hyvin tasapainossa. Energian hinnan nousun tasapainotti ikkunaremontin aiheuttama lämmöntarpeen lasku. Merkittävimmät kuluerät ovat lämmitys ja korjauskustannukset. Toimintakertomuksen voi ladata tästä ja tilikohtaisen tuloslaskelman tästä.

8. Vahvistetaan tuloslaskelma ja tase

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että tilikauden 2018 tuloslaskelma ja tase vahvistetaan hallituksen esittämässä muodossa.

9. Päätetään vahvistetun taseen mukaisen vuosituloksen käytöstä

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että tilikauden tulos kirjataan vapaaseen omaan pääomaan eikä osinkoa jaeta.

10. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle

11. Esitetään hallituksen kunnossapitotarveselvitys

Yhtiössä on yhä useita korjaustarpeita. Hallitus pyrkii siirtämään ei-kiireellisiä remontteja tulevaisuuteen 2025 jälkeiseen aikaan. 2025 jälkeen siirrettäviä korjauksia on julkisivun maalaukset, hissien korjaukset ja patteriventtiilien vaihto, joihin ryhdytään tarpeen mukaan. Näiden kustannusarvio on noin 10 €/osake.

12. Vahvistetaan hallituksen antama talousarvioehdotus vuodelle 2019 ja määrätään yhtiövastikkeen suuruus ja maksuaika

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että hyväksytään hallituksen esitys talousarviosta, vastikkeista ja maksuista.

Yhtiön talous on hyvin tasapainossa. Olemme ylittäneet maksuvalmiuden ylläpitotavoitetta eli 2 kk:n vastikekertymän. Budjetoidun mukaisesti tästä osa käytetään 2019 toteuttavan yhden hissin uusimiskustannuksiin. Talousarvio sisältää seuraavat muutokset: vesivastike nousee 23 eurosta 25 euroon/hlö/kk.

13. Päätetään hallituksen valtuuksista periä 1-2 kuukauden ylimääräinen hoitovastike tarpeen niin vaatiessa

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että yhtiökokous myöntää hallitukselle valtuudet periä tarvittaessa 1-2 ylimääräistä hoitovastiketta (valtuutus voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka).

14. Päätetään hallitukselle myönnettävästä valtuudesta kartuttaa lainanlyhennysrahastoa tarpeen niin vaatiessa

  • Hallitus esittää päätettäväksi, että yhtiökokous myöntää hallitukselle valtuudet kartuttaa lainanlyhennysrahastoa enintään lainanlyhennyksiin käytetyllä summalla.

Yhtiö ensisijaisesti tulouttaa korjaushankkeiden suoritukset, mutta siltä osin kuin tämä ei ole mahdollista rahastoidaan. Tällä on merkitystä vuokraustoimintaa harjoittaville osakkaille. 

15. Määrätään hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot

Hallitus on havainnut nykyisessä palkkiomallissa haasteita. Työmäärä suhteessa palkkioon ei kaikissa tapauksissa ole kohtuullinen ja palkkiot eivät kohdistu aina niihin asioihin, jotka tuottavat työkuormaa. Hallituksen rooli ei nykyisellä toimintamallissa ole vain asioista päättävä, vaan myös toteuttava.

Nykyisellään hallitus saa palkkionsa hallituksen kokousten perusteella. Malli olettaa, että työ on suhteessa kokousten määrään. Tämä on osittain totta. Perinteinen osa hallituksen työstä liittyy  päätöksen tekoon yhtiön asioista, joka tapahtuu kokouksissa. Kasvanut osa liittyy viestintään ja tiedon hakemiseen. Säästökennossa hallitus on pyrkinyt olemaan keskusteleva osakkaiden ja asukkaiden suhteen, joka aiheuttaa tarpeen tuottaa tietoa, keskustella siitä ja vastata asukkaiden ja osakkaiden aloitteisiin. Remontit ja niiden valmistelu lisää viestintätarvetta, sillä osakkaat ja asukkaat lähestyvät hallitusta, mutta hallituksella on tarpeen myös keskustella asioista eri toimijoiden kanssa. Remonttihankkeiden valmistelu kasvattaa myös tarvetta ottaa selviää ja tutkia käsiteltäviä asioita. Vaikka yhtiö käyttää konsultteja päätöksenteon tukena, hallituksen tulee olla siinä määrin perillä, että se osaa myös kysyä oikeita kysymyksiä ja arvioida riskiä suhteessa kustannukseen, joka syntyy erivaihtoehdoista. Tämä harvoin on suhteessa hallituksen kokousten määrään.

Yksi nykyisen palkkiomallin haasteista on, että se estää suoritusperusteiset korvaukset hallitukselle. Nykyisellään hallitus voi ostaa esimerkiksi viestintäpalveluita yhtiön ulkopuolelta, mutta ei voi korjausta vastaan ohjata hallituksen jäsentä tekemään suoritteita, esimerkiksi tiedotteita, mikä säästäisi yhtiön varoja ja usein myös aikaa, sillä ulkoa ostettavat palvelut vaativat usein myös paljon ohjausta.

Erilaisia palkkiomalleja hallituksille on useita. Kokouspalkkioista kiinteään kk-korvaukseen ja suoritteiden ja kiinteän korvauksen yhdistelmään. Hallitus ehdottaa, että palkkiot olisivat aktiivisemmin yhtiökokouksen arvioinnin kohteena, jotta ne paremmin vastaisivat tulevan vuoden kuormitusta. Ehdotuksena on myös mahdollistaa palkkioiden maksaminen muista toiminnan muodoista kuin hallituksen kokouksista mukaan lukien työsuoritteet. Tämä lisää myös tarvetta lisätä läpinäkyvyyttä mistä asioita hallituksen jäsenille on maksettu. 

16. Valitaan hallituksen jäsenet (7)

17. Valitaan tilintarkastajat

18. Päätetään vesimittareiden asentamisesta

  • Hallitus esittää päätettäväksi, ettei vesimittareita asenneta.

Perustelut löydät täältä.

19. Vapaata keskustelua yhtiön asioista, aiheina mm:

  • täydennysrakentaminen

Taustoitus löytyy täältä.

20. Kokouksen päättäminen

Posted on by

Täydennysrakentaminen

Vuoden 2017 osakaskyselyssä tiedusteltiin osakkailta heidän näkemyksiään lisärakentamiseen. ¾ kannatti lisärakentamisen selvittämistä. Hallitus on jatkoselvittänyt mahdollisuuksia. Ullakkorakentaminen ei ullakoiden mataluuden takia ole mahdollista ja siten ei taloudellisesti kannattavaa tällä hetkellä alueen hintatason takia. 

Täydennysrakentaminen, jossa tontille rakennettaisiin lisärakennus on mahdollinen ratkaisu. Kaupunki on yleiskaavassa kohdentanut alueelle lisärakentamista ja urakoitsijoilla on ollut kiinnostusta hankkeesta. 

Nyt luonnosteltu lisärakentaminen tarkoittaisi nelostalojen väliin tulevaa rakennusta, joka olisi kooltaan nykyisten nelospuolen talon kokoluokkaa. Talojen välinen sijainti mahdollistaa sen, että uusi rakennus ei peitä kenenkään näkymiä ja siten vaikuta huoneiston arvoon. Tämä siirtäisi nykyistä 4CD talolle menevää tietä hieman ja 4AB talon edessä oleva parkkipaikka katettaisiin, jolloin parkkipaikkoja tulisi kahteen tasoon. Myös muita vaihtoehtoja on tarkasteltu ja mahdollisesti tullaan esittämään. Rakennusta varten tontti jaetaan ja rakennus tulisi omaan taloyhtiöönsä.

Nykyisen arvion mukaan yhtiö voisi saada korvaukseksi noin miljoonasta kahteen miljoonaan euroa. Tämä tarkoittaisi 9,3 – 18,6€/osake eli 50m2 kaksiolle noin 4600-9200 €. Ikkunaremontti maksoi n. 1,5miljoonaa, joten summa on merkittävä, mutta ei erityisen suuri. Summa riippuu rakennettavasta neliömäärästä. Miljoonan ylittävästä summasta vähennetään maankäyttömaksu 35%, joten suuremmat rakennusmäärät eivät tuota samanlaista hyötyä yhtiölle ja niihin liittyy myös muita haasteita, kuten parkkipaikkojen määrän lisääminen. Osaltaan hintaan vaikuttaa se tulisiko rakennettava rakennus olemaan hallintamuodoltaan vapaarahoitteista vai hitasta. Lisärakentamisella ei nykyisen tiedon mukaan ole vaikutusta tulevaan tonttivuokrakokorukseen.

Hallitus haluaa kuulla osakkaiden ajatuksia täydennysrakentamisesta tulevassa yhtiökokouksessa. Tämän perusteella valittava hallitus etenee asiassa. Mikäli hallitus näin päättää, hanke etenee siten, että yhtiön tulisi aloittaa keskustelu kaupungin kanssa, jotta selviää kaupungin kanta esimerkiksi, sijaintiin, kokoon ja hallintomuotoon, jotta hankkeen taloudellinen kannattavuus selviää. Hallitus voisi tuoda ehdotuksen lisärakentamisesta ylimääräisen yhtiökokouksen päätettäväksi ainaisintaan syksyllä 2019, jonka jälkeen on kaavoitusprosessi ja rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan 2021.

Mikäli lisärakentamiseen ei lähdetä on mahdollista, että 2025 vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä kaupunki lohkoo tonttia lisärakentamista varten.

Posted on by

Ikkuna- ja oviremontti 2017-2018

Vahasen kuntoraportissa 2014 nostettiin esille ikkunoiden huono kunto. Hallitus lisäsi kunnostussuunnitelmaan remontin vuodelle 2017 ja se pääosin toteutettiin 2018.

Asukkaiden ja osakkaiden kokemuksia kunnosta kartoitettiin 2015, minkä pohjalta kierrettiin vielä eniten huomiota vaativissa kohteissa. Kierroksen päätteeksi todettiin, että varsinkin ylimmissä kerroksissa ikkunoiden kunto on niin huono, että vaihtaminen on lähes ainoa ratkaisu. Verrattiin myös mahdollisuutta korjauttaa ikkunat ja ylläpitää ikkunoiden kuntoa suhteessa uusimiseen 50 vuoden näkökulmasta. Vertailussa huomattiin, että kustannukset olivat verrattain samat, mutta uusimisen seurauksena saataisiin säästöä lämmönkulutuksessa ja lisättäisiin asumismukavuutta. Näin päätettiin lähteä valmistelemaan ikkunoiden ja parvekeovien vaihtamista.

Arvio ikkuna- ja parvekeovien remontista oli 1 600 000 € itse urakka sekä suunnittelu-, valvonta- ja lisätyövaraus 500 000€, sillä epäilyksenä oli, että ikkunoiden rakenteista saattaisi löytyä ongelmia.  Hanke pysyi hyvin hinta-arviossaan eikä odottamattomiin lisätöihin ei ollut tarvetta. Suurimmat lisätyöt olivat ikkunanpielikorjauksia.

Ikkunaremontti on muutamien yksikohtien osalta kesken, joista on sovittu urakoitsijan kanssa. Suurin näistä on julkisivun ulko-ovien väri, joka on osassa taloissa väärä. Tämä on tarkoitus korjata 2019 keväällä/kesällä. Myös muita pienempiä töitä on vielä tekemättä.

Posted on by

Vesimittariselvitys

Vesivastike on puhututtanut yhtiökokouksissa jo usean vuoden ajan. Nykyisessä vesivastikkeessa on nousupainetta, jotta se kattaisi isomman osa lämmityksestä. Yhtenä vaihtoehtona on ehdotettu vesimittareihin siirtymistä. Tämän pohjalta hallitus teetti selvityksen mittareiden asennuksen kustannuksesta ja käytön kuluista vaihtoehdon arvioimiseksi. Myös veden käyttötapoja ja asukkaiden näkemyksiä kartoitettiin. Näiden pohjalta hallitus esittää, että vesimittareita ei hankita. Alla päätöksen taustoja.

Selvityksen perusteella, osassa huoneistoissa tarvitaan kaksi mittariaparia. Viidestä vaihtoehdosta halvin vaihtoehto on 144 000€ ja asennus- ja muutostyöt huoneistoissa olisivat noin 75 000€, yhteensä 219 000€ eli noin 2,04€/osakkeelta.

Vesimittarien käyttöikä on 10-15vuotta, jolloin ne on uusittava. Jos vesimittareiden hankintahinta jaetaan käyttövuosille, summaksi tulee 9 600€ – 14 400€ vuotta kohti. Tästä laskelmasta puuttuu asennus- ja muutostöiden kustannukset, sillä niitä pääosin ei tarvitse tehdä mittareiden uusimisen yhteydessä.  Vesimittarien käytön vuosikustannus on n. 3 000€ sisältäen laskutuskustannukset. Näin vuosikustannukseksi vesimittareille sisältäen mittareiden uusimisen olisi n 13 000 – 17 000€.

Yhtiön vesikustannukset vuonna 2017 olivat 64 000€ ja huomioiden veden lämmityksen kustannusarvion tulee vuosikustannusarvioksi 118 000€.  Tästä katettiin vesivastikkeilla noin 80 000€.

2017 valmistuneessa opinnäytetyössä* tarkasteltiin veden kulutuksen muutosta ennen ja jälkeen vesimittareiden asennusta kymmenessä kohteessa. Näissä veden kulutus väheni 18 – 45% välillä keskiarvon ollessa 34%. Opinäytteen käyttämän laskentakaavan mukaan veden kustannukset voisivat laskea 20% – 48% välillä mikäli kulutus laskisi samoin, kuin opinnäytetyössä. Näin vuosittainen säästö Säästökennon tapauksessa voisi olla 23 600€ – 53 100€.  Pyydetyssä selvityksessä käytettään toista laskentakaavaa, jonka mukaan 20% veden säästö johtaisi 15% säästöön kustannuksissa, joka on 18 000€. Mittareiden hankinta lähes varmasti johtaa laskevaan kulutukseen, mutta sen suuruutta etukäteen voidaan ainoastaan arvioida ja siten sen säästöt ovat myös arvio. Hallituksen arvio on, että on epätodennäköistä, että investointi kattaisi kuluja, jotka syntyvät muutostöistä ja mittareiden hankinnasta.

Vesimittareiden hankintakustannus kohdistuu osakkaille osakkeiden suhteessa (n. 2€/osake). Vesivastikkeen tai mittarinmukaisen kulutuksen maksaa pääosin asukas. Näin sijoittajaosakkaille hankinnasta syntyvä taloudellinen hyöty syntyy siltä osin kuin veden lämmitystä ei makseta enää vastikkeessa. Pääosin säästöt tulevat asukkaille ja talossa asuville osakkaille. Isoissa huoneistoissa yksin asuvat osakkaat maksavat suhteessa enemmän, jonka myös heille kustannukset todennäköisesti ylittävät saadun säästön. Sijoittajien kohdalla mittarit ovat lähinnä kulu. Asukkaille tulevat säästöt ovat riippuvaisia vedenkulutus tottumuksista. Paljon vettä käyttävät asukkaat todennäköisesti hyötyvät kiinteästä vesivastikkeesta. Asukkaat, jotka ovat kirjoilla maksavat myös niiden henkilöiden veden käytön, jotka eivät ole kirjoilla.

Taloudellisen hyödyn lisäksi mittarit voivat lisätä oikeudenmukaisuuden kokemusta, kun vedestä maksetaan käytön mukaan. Näin paljon kuluttavat maksavat vedestään enemmän. Taloyhtiön asukasseuranta perustuu asukkaan omaan ilmoitukseen taloyhtiölle tai viranomaisille. Näin asukasseuranta ei ole kattavaa. Seurannan tarve poistuisi mittareiden myötä ja siten  vapaamatkustaminen ei enää olisi mahdollista. Myös osan vuodesta muualla asuvat asukkaat eivät maksaisi poissa olonsa ajalta toisin kuin nykyisessä tilanteessa.

2019 asukaskyselyssä kartoitettiin veden käyttötapoja. 94 vastauksesta (40% edustus huoneistoista) 20% ilmoitti asukkaiden olevan suihkussa yli 10minuuttia, 9% piti hanaa auki pestessään hampaita ja 23% pesee useita kertoja viikossa pyykkiä. Näiden perusteella voidaan olettaa, että kulutus ei ole tasaista vaan vaihtelee mahdollisesti huomattavasti asukkaiden välillä.

Kyselyyn vastanneista osakkaista (60vastausta) 39% haluaisi vesimittarin. Vedensäästö tapoja kannatettiin vaihtelevasti. Säästösuihkut ja -hanat saavat noin 40% kannatuksen. Näiden säästöpotentiaali on noin 30% ja kustannus muutamia kymppejä huoneistoa kohti.

Hallitus esittää, että vaikka mittarit itsessään ovat toivottavia, sillä ne lisäävät kulujen oikeudenmukaista jakautumista, mutta hinta, jonka osakkaat joutuvat maksamaan tästä ovat hallituksen mielestä liian korkeat. Tämän pohjalta hallitus esittää, että mittareita ei asenneta yhtiöön. Mikäli tekniikka kehittyy pidentäen mittareiden elinikää tai laskien kustannuksia hankintaa tulee uudelleen arvioida. Hallitus ehdottaa, että vedenkäytön säästöjä haetaan säästösuihkujen ja -hanojen hankinnan kautta.

Alkuperäisen vesimittariselvityksen voi ladata tästä.

* Tuomas Ylä-Mononen, 2017, Huoneistokohtainen vedenkulutus ja seuranta, Metropolia

Posted on by

HALLITUKSEN AJANKOHTAISTIEDOTE 1/2019

Asukaskysely 2019 auki vielä muutaman päivän / Resident survey 2019

Asukaskysely ja huoneistolämpömittarit jaettiin asukkaille viikolla 7. Asukaskysely on auki 8.3. asti, saastokenno.com/asukaskysely2019 tai lomakkeella, joka jätetään yhtiön postilaatikkoon, joka löytyy 3 AB -rappujen välisestä läpikulusta.

Ikkuna- ja oviremontin laskutus / Invoicing of the renewal of windows and doors

Ikkuna- ja oviremontin laskutus tapahtuu maaliskuun 2019 aikana.

Vapaita saunavuoroja ja autopaikkoja

Taloyhtiön saunoissa on vapaita saunavuoroja. Tiedustelut ja varaukset huoltoyhtiöstä, puh. 040 036 9330. Taloyhtiön saunapäivät ovat keskiviikko, torstai, perjantai ja lauantai. Lisätietoja saunavuoroista ja muista yhtiön palveluista löytyy yhtiön verkkosivuilta www.saastokenno.com.

Taloyhtiössä on tällä hetkellä useita autopaikkoja vapaana. Autopaikkoja voi tiedustella huoltoyhtiöltä, joka hallinnoi myös autopaikkojen jakoa. Lisätietoja autopaikoista myös taloyhtön sivuilta.


Yhtiökokous ja seuraava hallituksen kokous

Yhtiön sääntömääräinen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 10.4. klo 17.30 alkaen Näkövammaisten keskus Iiriksessä, Marjaniementie 74, 00930 Helsinki.
Huom. Kokouksen päivämäärä on vielä vahvistamaton.

Seuraava hallituksen kokous pidetään maaliskuun 12. päivänä. Jos asuk­kailla / osakkailla on asioita, joita hallituksen toivotaan käsittelevän, pyydämme toimittamaan ne sähkö­postilla osoitteella hallitus@saastokenno.com.

Kommentit voi myös toimittaa kirjallisina hallituksen kokoustilaan osoitteessa Kastelholmantie 3 A.

Posted on by

HALLITUKSEN AJANKOHTAISTIEDOTE 4/2018

Ikkuna- ja oviremontti on lähes valmis / Renewal of windows and doors is nearly done

Taloyhtiö on vastaanottanut remontin urakoitsijalta. Joitakin töitä tehdään vielä.
Väriä muuttaneiden ulko-ovien maalaus suoritetaan kesällä 2019. Laskut remontista lähetetään osakkaille tammikuun 2019 aikana. Päivitys 23.2.2019: Laskuja ei ole vielä lähetetty projektin taloudellisen loppuselvityksen siirtymisen takia.

Selvitys vesimittareista on saatavilla / Water meters statement is available

Hallitus on kevään yhtiökokouksen aloitteesta teettänyt selvityksen huoneistokohtais-
ten vesimittarien asentamisesta yhtiöön. Selvitys on luettavissa talon verkkosivuilta www.saastokenno.com/vesimittariselvitys.
Vesimittarien hankkiminen yhtiöön tuodaan ensi kevään yhtiökokouksen päätettäväksi.

Isännöitsijä vaihtuu / Deputy landlord has changed

Isännöitsijä Tobias Höglund siirtyy toisen työnantajan palvelukseen. Uutena isännöitsijänä on aloittanut Jorma Vilen. Jorman yhteystiedot ovat:
puhelin 09 4778 1371, sähköposti jorma.vilen@astala.fi.

Ilmanvaihdon säätötoimet jatkuvat / Reconfiguring ventilation

Syksyllä 2018 tehdyssä ilmanvaihdon säädön yhteydessä mitattiin huoneistojen alipaineisuutta. Useissa huoneistoissa tämän havaittiin olevan suosituksia suurempaa. Tällä hetkellä yhtiö kartoittaa mahdollisia ratkaisuja. Ilmanvaihtoa säädetään talven aikana ja kokemuksia tiedustellaan asukaskyselyllä. Mikäli havaitset ongelmia ilmanvaihdossa tai huoneiston lämpötilan suhteen, olethan yhteydessä huoltoon.

Seuraava hallituksen kokous

Seuraava hallituksen kokous pidetään helmikuun 20. päivänä. Jos asukkailla/osakkailla on asioita, joita hallituksen toivotaan käsittelevän, pyydämme toimittamaan ne sähkö­postilla osoitteella hallitus@saastokenno.com.

Kommentit voi myös toimittaa kirjallisina hallituksen kokoustilaan osoitteessa Kastelholmantie 3 A.

Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme asukkaille/osakkaille
hyvää joulua ja rauhallista joulun aikaa!

Hallitus

Posted on by

HALLITUKSEN AJANKOHTAISTIEDOTE 3/2018

Ikkunaremontin tilanne / All windows have been replaced and doors will be before end of November

Ikkunoiden vaihdon osalta remontti on valmis, eli kaikki taloyhtiön ikkunat on nyt vaihdettu.
Uudet ulko-ovet tullaan asentamaan marraskuun loppuun mennessä.
Ikkunoiden vaihdolla on vaikutusta ilmanvaihtoon. Huoneistojen ilmanvaihdon säätö tehdään syyskuun alussa. Tästä toimitetaan lisätietoa erikseen. Remontin laskutus tapahtuu vuodenvaihteen aikaan, kun remontin taloudellinen loppuselvitys on tehty.

Vesimittarit / Installation of water meters will be decided on shareholder meeting

Hallitus on kevään yhtiökokouksen aloitteesta teettänyt selvityksen huoneistokohtaisten vesi­mittarien asentamisesta yhtiöön. Selvityksen pohjalta osakkaille kerätään päätöksenteon tueksi tietopaketti, joka toimitetaan ennen vuodenvaihdetta. Vesimittarien hankkiminen yhtiöön tuodaan ensi kevään yhtiökokouksen päätettäväksi.

Kysely huoneistojen ilmanvaihdosta ja lämpötiloista / Survey of heating and air quality will be carried out in winter

Asukkaille jaetaan vuodenvaihteen tienoilla kysely koskien asuntojen lämpötiloja, ilmanvaihtoa ja  termostaattien toimintaa.

Sähköautojen lataaminen on toistaiseksi kielletty / Charging of electric cars is forbidden

Talohtiössä ei ole toistaiseksi mahdollisuutta sähköautojen lataamiseen. Lataaminen autopaikkojen ja -tallien pistorasioiden kautta on ehdottomasti kielletty, koska verkon kapasiteetista ei ole tietoa, eikä kulutusta voida erikseen mitata ja laskuttaa käyttäjältä. Lataustarpeen laajuuden selvittämiseksi toteutetaan myöhemmin talvella kysely, jonka pohjalta voidaan asentaa latauspaikkoja. 

Seuraava hallituksen kokous / next board meeting

Seuraava hallituksen kokous pidetään lokakuun 16. päivänä. Jos asukkailla/osakkailla on asioita, joita hallituksen toivotaan käsittelevän, pyydämme toimittamaan ne sähkö­postilla osoitteella hallitus@saastokenno.com. Kommentit voi myös toimittaa kirjalli­sina hallituksen kokoustilaan osoitteessa Kastelholmantie 3 A.

Posted on by

PIHA- JA YMPÄRISTÖTALKOOT

Yhtiön jokavuotiset piha- ja ympäristötalkoot pidetään torstaina 3. toukokuuta klo 17.00 alkaen.

Kokoontuminen 4 AB -talon edessä parkkipaikalla. Tarkoituksena on siivota talojen pihoja sekä vähän ympäristöakin.

Kaikki mukaan!

Posted on by

Yhtiökokous 2018 ti 17.4

Vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous järjestetään ti 17.4. klo 18 Toiminta- ja palvelukeskus Iiriksen Braille-salissa, Itäkeskus, Marjaniementie 74, Helsinki. Tilaisuus alkaa kahvilla klo 17:30 ja osakkaita pyydetään paikalle viimeistään klo 17:45, jotta kaikki ehtivät rekisteröidä läsnäolonsa ennen kokousta.

Mikäli sinulla on kysymyksiä kokouksen aiheista tai materiaaleista jätäthän ne mahdollisimman pian sähköpostilla (hallitus@saastokenno.com) tai tämän artikkelin kommenttina, jolloin hallituksella ja isännöitsijällä on aikaa etsiä tarvittava tieto. 

Kokouksen asialista

Kursiivilla hallituksen taustoitus.

1. Kokouksen avaus (puh.joht.)

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Kokouksen osanottajien toteaminen

6. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys

7. Esitetään tilinpäätös ajalta 1.1.-31.12.2017, joka käsittää tuloslaskelman, taseen  ja toimintakertomusksen. Kattavamman tuloslaskelman voi ladata tästä.

Yhtiön talous on hyvin tasapainossa. Merkittävimmät kuluerät ovat lämmitys ja korjauskustannukset.

8. Vahvistetaan tuloslaskelma ja tase

9. Päätetään vahvistetun taseen mukaisen vuosituloksen käytöstä

10. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle

11. Esitetään hallituksen kunnossapitotarveselvitys

Yhtiössä on useita korjaustarpeita.  Hissit 2019 ja lämmitysjärjestelmä 2020, ovat laskennallisen elinkaarensa päässä. Julkisivukuntoarvion mukaan julkisivu kaipaa vielä korjauksia. Autotallien, osin asfaltoinnin ja pihan sadevesijärjestelmän kunto on heikko. Vuonna 2018 saadaan loppuun ikkunoiden ja ulko-ovien vaihtaminen. Ikkuna- ja oviremontin kustannukset tulevat osakkaille vuoden 2018 aikana. Näitä seuraavat kustannukset ovat selkeästi pienempiä. Hallitus lähtee korjaamaan hissejä tarpeen mukaan 2019-2030-välillä siten, että pitkiä käyttökatkoja ei synny. Lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä tehtävät investoinnit ovat vielä kysymysmerkki ja kustannusten lisäksi ne mahdollistavat merkittävät säästöt tulevaisuudessa. Nykyisen arvion mukaan seuraavan 10 vuoden korjauskustannukset olisivat n. 15 €/osake.

12. Vahvistetaan hallituksen antama talousarvio vuodelle 2018 ja määrätään yhtiövastikkeen suuruus ja maksuaika.

Yhtiön talous on hyvin tasapainossa. Lähestymme maksuvalmiuden ylläpitotavoitetta eli 2 kk:n vastikekertymää. Ikkunaremontin seurauksena odotamme lämmityskustannusten nousun pysähtyvän. Talousarvio sisältää seuraavat muutokset: vesivastike nousee 20 eurosta 23 euroon/hlö/kk. Lisää vastikkeesta ja taustaa täältä. Kaasuvastike nousee kulujen mukaisesti 18,50 euroon/huoneisto/kk

13. Päätetään hallituksen valtuuksista periä 1-2 kuukauden ylimääräinen hoitovastike tarpeen niin vaatiessa

Ylimääräisellä vastikkeella rahoitetaan tarvittaessa hissin peruskorjaus, jos korjausbudjetti ei siihen riitä. Lisää tästä täältä.

14. Päätetään hallitukselle myönnettävästä valtuudesta kartuttaa lainanlyhennysrahastoa tarpeen niin vaatiessa

Yhtiö ensisijaisesti tulouttaa korjaushankkeiden suoritukset, mutta siltä osin kuin tämä ei ole mahdollista rahastoidaan. Tällä on merkitystä vuokraustoimintaa harjoittaville osakkaille. 2017 osalta tuloutettiin suoritukset.

15. Määrätään hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot

16. Valitaan hallituksen jäsenet (7)

17. Valitaan tilintarkastajat

18. Kokouksen päättäminen

 

 

 

Posted on by

Vesivastike

Hallitus keskusteli syys- ja talvikaudella 2017-2018 vesimittareiden mahdollisesta asentamisesta ja päätti, ettei suosittele vuoden 2018 yhtiökokoukselle mittareiden asentamista. Vesivastikkeeksi hallitus on päättänyt 23 euroa/hlö/kk. Alla päätöksen taustaa.

Jo useampana vuonna vesivastikkeen suuruudesta on keskusteltu yhtiökokouksessa. Nykyinen 20 euroa kattaa kylmän veden osuuden 17 euroa ja vain 3 euron osalta lämmityskuluja. Vuonna 2017 päivitetty yhtiöjärjestys toteaa, että hallitus määrää vesivastikkeen suuruuden ja sen tulee sisältää veden lämmittämisen kustannuksia. Veden lämmittämiseen käytettävää energiaa ei mitata, joten tästä osuudesta ei ole tietoa. Käyttöveden lämmittämisen laskennallinen osuus koko kulutetun lämmön määrästä on suosituksen mukaan 30 %. Tämän perusteella 2018 vesivastikkeen suuruudeksi tulisi n. 31 €/hlö/kk.

Vesivastikkeen suuri kertakorotus voisi johtaa siihen, että yhä suurempi osa yhtiössä asuvista tai väliaikaisesti asuvista ei rekisteröityisi talon asukkaaksi eikä siten maksaisi osuuttaan, jolloin korotustarve jatkuisi. Hallitus näki mahdollisena jatkaa vesivastikkeen vuosittaista nostamista seuraten asukasmääriä.

2017 yhtiökokouksessa keskusteltiin mahdollisuudesta asentaa vesimittarit huoneistoihin ja siirtyä mittaripohjaiseen laskutukseen. Mittaripohjaisen laskutuksen etuna olisi se, että veden kustannukset jakautuisivat käytön mukaan.

Alustavasti vuoden 2017 yhtiön veden kulutus vaikutti n. 40 % suuremmalta kuin Suomessa keskimäärin (keskimäärin käytetään n. 140 l/vrk/hlö ja meillä n. 200 l/vrk/hlö). Lukujen tarkastuksessa kuitenkin selvisi, että todelliset kulutusluvut ovat noin 150 l/vrk/hlö. Näin ollen asukkaiden välillä ei ole niin isoja kulutuseroja kuin mitä aiemmin oletettiin, tai ainakin suurkuluttajia on huomattavasti aiemmin oletettua vähemmän. Tämän takia keskivertoasukkaan ei odoteta merkittävästi hyötyvän mittareista, mutta mittareiden asennuskustannus rasittaisi osakkaita.

Mittarit vähentävät veden kulutusta, mutta asiantuntijan näkemyksen mukaan väheneminen ei kata mittarin n. 15 vuoden käyttöaikana sen kustannusta. Hallitus pyysi alustavan arvion manuaalisista mittareista ja niiden asentamisesta. Kustannusarvio oli 400 €/asunto eli noin 0,85 €/osake. Mittareiden ja niiden asennuksen todellinen kustannus todennäköisesti nousisi tuosta 400 €/asunto, sillä lain vaatimukset ovat muuttuneet putkiremontin jälkeen ja asukkaiden on nähtävä mittarin lukemat, minkä takia perusmittareiden asentaminen kattoon ei ole mahdollista.

Mikäli osakkaiden keskuudessa on kulutustietojen oikaisun jälkeenkin laajaa halua vesimittareiden asentamiseen, tarvitaan tarkempi selvitys nykyisistä vaatimuksista, sekä suunnitelma miten ja millaiset mittarit voitaisiin asentaa, jotta kokonaisuudelle saadaan hinta. Vasta kun nämä suunnitelmat ovat valmiit voitaisiin asia tuoda yhtiökokouksen päätettäväksi.