Ehdotus järjestyssäännöiksi

Järjestyssäännöt käsitellään yhtiökokouksessa 6.5.2020. Alla oleva muotoilu on hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.


Ehdotus As  Oy Säästökennon järjestyssäännöiksi

Järjestyssäännöt sisältävät asukkaiden viihtyisyyttä, terveyttä, kotirauhaa ja turvallisuutta koskevia järjestysmääräyksiä. Ne ovat taloyhtiön yhteiset ”pelisäännöt”, joita asukkaiden tulee noudattaa. Sen lisäksi mitä järjestyslaki (27.6.2003/612), asetukset, yhtiöjärjestys, kunnan järjestyssäännöt ja mahdollinen vuokrasopimus määräävät, on tässä taloyhtiössä hyväksytty asumisviihtyvyyden turvaamiseksi nämä järjestyssäännöt.

Kaikkien asukkaiden on käyttäytymisessään otettava huomioon muut asukkaat, eikä kukaan saa tarpeettomasti häiritä toisten asumisviihtyvyyttä. Jokaisen asukkaan velvollisuutena on tutustua järjestyssääntöihin ja noudattaa niitä sekä huolehtia, että perheenjäsenet sekä vieraat noudattavat niitä. Talossa asuvien on noudatettava normaalin kotirauhan edellyttämiä käytöstapoja.

Yhteiset tilat ja ulkotilat

Yleisen siisteyden ylläpito on kaikkien asukkaiden velvollisuus.

Kaikki yleiset ovet ja portit pidetään lukittuina. Ulko- ja yhteisten tilojen ovissa on sähköinen lukitus, joka tallentaa käytetyn avaimen tunnisteen ja käyttöajan. Mikäli hukkaat avaimesi, ilmoita siitä välittömästi huoltoyhtiöön avaimen mitätöimiseksi.

Paloturvallisuussyistä tavaroita saa säilyttää vain niille varatuissa tiloissa, ei porraskäytävissä. Mainosten yms. kiinnittäminen sekä antennien asentaminen on sallittu ainoastaan yhtiön luvalla.

Talopesulan käyttöajat ovat päivittäin klo 8.00 -20.00. Pesulan käyttö on sallittu vain talon asukkaille, omien pyykkien pesemiseen. Vuoroja voi varata yhden / viikko / asunto. Pesulan ilmoitustaululla on varauslista. Vuoro varataan merkitsemällä huoneiston numero vapaaseen ruutuun.

Talousjätteet on vietävä lajiteltuina niille varattuihin jäteastioihin. Muiden kuin talousjätteiden poiskuljettamisesta on asukkaiden itse huolehdittava.

Ajoneuvojen pysäköinti on sallittu vain niille varatuille paikoille. Pelastustiet on pidettävä avoimina.

Tupakointi yhteisissä tiloissa on ehdottomasti kielletty. Tupakointi ulkotiloissa on sallittua vähintään 10 m päässä rakennuksista. Tupakantumpit on kerättävä niille varattuihin astioihin.

Taloyhtiön alueella kotieläimet on pidettävä kytkettyinä, eivätkä ne saa häiritä talon asukkaita. Kotieläinten ulkoiluttaminen on kielletty lasten leikkeihin varatuilla paikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä.

Eläinten ruokkiminen on kielletty, eikä taloon tai ulkoalueelle saa asentaa sellaisia lintulautoja, joihin eläimet pääsevät syömään. Tuhoeläinten ja syöpäläisten esiintymisestä on ilmoitettava huoltomiehelle tai isännöitsijälle tai terveysviranomaisille.

Huoneistot

Yörauhaa häiritsevä toiminta on kielletty klo 22.00 – 7.00 välisenä aikana.

Huoneistoissa tai muissa kiinteistön tiloissa ei saa harjoittaa yleisen järjestyksen vastaista tai sellaista toimintaa, joka siitä aiheutuvan melun, tärinän tai muun haitan johdosta jatkuvasti ja kohtuuttomasti häiritsee naapureita.

Remontointia ja muuta voimakasta ääntä aiheuttavaa työskentelyä pitää välttää, ja se on kokonaan kielletty sunnuntaisin ja arkipyhinä sekä arkisin klo 20.00 – 8.00.

Asukkaiden on huolehdittava, että asunnossa on toimiva palovaroitin. Palovaroittimia on oltava yksi jokaista alkavaa 60 m2:ä kohden.

Mikäli löydät huoneistostasi tuhoeläimiä, ilmoita niistä huoltoon välittömästi, jotta yhtiö voi aloittaa torjuntatoimet leviämiseksi estämisen.

Jos havaitsette huoneistossanne vesi/viemäri­ongel­man, putkistovuodon tai muun vesivahingon, siitä on ilmoitettava välittömästi sekä talon huolto­yhtiölle että isännöitsijälle.

Asumisterveysliitto AsTe ry muistuttaa, miten tärkeätä on pitää pesutilojen lattialämmitys aina päällä. Jos lämmityksen sulkee kesäksi, säästää ehkä muutaman euron energialaskussa, mutta edesauttaa hiivojen, bakteerien ja homeiden kasvua laattojen kosteana pysyvissä saumoissa. Saumojen kautta kosteus voi päästä myös lattialaattojen alle. Vaikka vedeneriste estää valuvan veden siirtymisen tätä syvemmälle, se voi päästää vesihöyryä lävitse. Siksi on viisasta kuivattaa kosteus heti pois lattialämmityksellä.

Huoneiston riittävä ilmanvaihto on tärkeää, jotta rakenteet pysyvät kuivina ja asumismukavuus säilyy korkealla tasolla. Asukkaan velvollisuuksiin kuuluu ilmanvaihdon toimivuuden varmistaminen mm. pitämällä ilmanvaihdon poistoventtiilit puhtaana pölystä.


Näiden järjestyssääntöjen ohjeiden ja määräysten noudattamista valvovat yhtiön hallitus, isännöitsijä ja huoltomiehet. Heidän huomautuksiaan on noudatettava. Järjestyssääntöjen rikkominen saattaa aiheuttaa vahingonkorvausvelvollisuuden, huoneiston haltuunoton tai vuokrasopimuksen purkamisen. Hallitus voi määräajaksi estää yhtiön tarjoamien palveluiden käytön asukkaalta, joka ei noudata sääntöjä, tai vahingoittaa yhtiön ja muiden osakkaiden omaisuutta.

Hallitus, isännöitsijä ja huoltoyhtiö voivat käyttää teknistä valvontaa näiden sääntöjen valvomiseksi poislukien kotirauhan piirissä oleva toiminta. Yhtiön sivuilta (saastokenno.com) löytyy ajantasainen rekisteriseloste, joka kuvaa, miten tietoa kerätään ja sitä käsitellään, sekä tietoa rekisteröidyn oikeuksista

Taustoitus: lämmitysjärjestelmän uusiminen

Kaukolämmön siirtimet ja patteriventtiilit ovat tulleet teknisen elinikänsä päähän 2017, mutta eivät oireile vielä. Riskinä on, että laitteet hajoavat ja jotta lämmintä vettä ja lämpöä on saatavilla, niitä korjataan tarvittaessa kiireellisesti, mikä olisi kallista. Tämän takia lämmitysjärjestelmä tulisi uusia mahdollisimman pian.

Vaihtoehtojen kuvaus

Yhtiöllä on kolme mahdolliseksi todettua vaihtoehtoa uusia lämmitysjärjestelmänsä. 1) jatkaa kaukolämmössä, 2) ottaa kaukolämmön rinnalle poistoilman lämmön talteenotto (myöhemmin poistoilmapumppu) ja 3) maalämpö + poistoilmapumppu -yhdistelmä, jolloin luovutaan kaukolämmöstä kokonaan (myöhemmin maalämpö). Alla tarkemmat kuvaukset.

  1. Kaukolämpö toteutetaan uusimalla nykyinen kaukolämpöpaketti, patteriventtiilit ja tasapainottamalla lämpöjärjestelmä.
  2. Poistolämpöpumppu toteutetaan siten, että jokaiseen taloon tulee 1-2 lämmön talteenottolaitteistoa katolle, joista johdetaan lämpö ulko- tai sisäkautta lämpökeskukseen. Nykyiset vaihtimet ja patteriventtiilit uusitaan ja järjestelmä tasapainotetaan optimoiden järjestelmän tarpeisiin. Poistoilmapumppu kattaa 55 % talojen lämmön tarpeesta. Lisälämpö saadaan kaukolämmöstä, johon käytetään olemassa olevaa verkkoa, mutta sen laitteet uusitaan.
  3. Maalämpö toteutetaan siten, että sen rinnalla on poistolämpöpumppu. Kaivoja porataan noin 50 kpl, joita varten pihalle rakennetaan putkisto osittain louhimalla kalliota. Jokainen talo on oma yksikkönsä, joka irrotetaan kaukolämmöstä. Näin talojen välinen yhtiön vastuulla olevan kaukolämpöputkisto ei enää ole tarpeellinen.

Investointi ja Rahoitus

Kaukolämpöpaketin ja patteriventtiilien kustannus on noin 0,2 M€. Maalämmön arvioitu investointi on 1,5 M€ ja poistolämpöpumpun 0,7 M€. Molemmat investoinnit sisältävät lisätyöt ja ovat siten arvio koko hankkeen kustannuksista. Hintoja ei kuitenkaan ole kilpailutettu, joten lopullinen hinta on avoin. Maalämmön osalta myös tarkka porausmetrien määrä selviää vasta koeporauksen jälkeen, mikä vaikuttaa myös hintaan. Nykyiset hinta-arviot ovat kuitenkin riittävän tarkkoja, jotta investointeja voidaan arvioida suhteessa toisiinsa.  

Energia-avustus

Valtio suunnittelee 2020-2022 energia-avustusta, joka maksimissaan olisi 20 % arvonlisäverottomasta hinnasta. Asetusluonnos on nyt lausuntokierroksella.

Tukea voitaisiin saada mahdollisesti molempiin maalämpöön ja poistoilmapumppuun. Mikäli tukea saataisiin, avustuksen jälkeen ilmalämpöpumpun investointitarve olisi n. 0,6 M€ ja maalämmön noin 1,3 M€.

Lisätietoja: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asuinrakennuksille-suunnitteilla-energia-avustuksia-asetusluonnos-lausunnoille

Laina

Investoinnit voidaan lainoittaa siten, että ensimmäisenä vuonna osakkaille ei synny lisäkustannuksia vaan vastikkeen lasku vastaa rahoitusvastikkeen nousua. Seuraavina vuosina osakkaiden säästö syntyy siitä, ettei yhtiön tarvitse nostaa vastikkeita energian hintojen noustessa.

Täydennysrakentamisesta saatava tulo

Mikäli yhtiö lähtee täydennysrakentamiseen voitaisiin sieltä saatavalla tulolla rahoittaa investointi.

Takaisinmaksuaikavertailu

Nykyisillä energian hinnoilla maalämmön arvioidaan säästävän n. 50 % ja poistoilmalämpöpumpun n. 30 % suhteessa kaukolämpöön. Maalämmön takaisinmaksuaika olisi siten noin 20 vuotta. Takaisinmaksuaika riipuu siitä, miten kaukolämmön ja sähköenergian hinnat muuttuvat tulevaisuudessa.

Oikein suunniteltu maalämpökenttä on käytännössä ikuinen eli uusia kaivoja ei tarvitse porata mutta muovisille lämmönkeruuputkistoille luvataan vähintään 50-vuoden käyttöikää ja liuoksia ei käytönnössä tarvitse vaihtaa ellei jotain uusia tehokkaampia aineita keksitä. Lämpöpumpun kompressori on kuluva osa ja se kustantaa noin 5000€/kpl ja käyttöikä on noin 20 vuotta.

Hintamuutos arvioiden taustamuuttujat

Sähkön ja kaukolämmön hintojen muutostahdista ei ole varmuutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkön tukkuhinta on pysynyt 30–50 €/MWh -tasolla, mutta verojen ja siirtomaksujen nousun takia kokonaishinta on noussut noin 40 % (2018, Energiateollisuus; 2019 Taloussanomat).  Kaukolämmön hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa noin 30 %. (2019, energiateollisuus), mutta alueelliset erot ovat suuria. 10 vuoden aikana Helsingin energia on nostanut kaukolämmön kokonaishintaa noin 50 % (2019, Energiateollisuus).

Tulevaisuudessa päästökauppa nostaa energioiden hintaa, samoin valtion linjaus luopua hiilivoimasta, mikä vaikuttaa Heleniin voimakkaasti, ja sen täytyy seuraavan 10 vuoden aikana investoida vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Näiden perusteella voidaan olettaa, että kaukolämmön hinta nousee kohtalaisesti tai merkittävästi tulevina vuosina Helsingissä.

Sähkönosalta Suomen energian lähteistä 79 % on hiilidioksidineutraalia (2018, energiateollisuus), joten päästökauppa ei tule vaikuttamaan sähkön hintaan yhtä merkittävästi kuin kaukolämpöön. Olkiluoto 3:n valmistuminen osaltaan lisää kapasiteettia ja oletettavasti laskee sähkön hintaa Suomessa (Kauppalehti, 21.8.2017).

Näiden arvioiden perusteella skenaario, jossa kaukolämmön hinta nousee sähkön hintaa nopeammin, voisi olla lähimpänä toteutumista. Pitkällä aikavälillä voidaan olettaa energioiden hintojen nousevan.

Vaihtoehtojen vertailu

Seuraavaksi tarkastellaan takaisinmaksua eri skenaarioiden kohdalla. Mukana on huolto- ja laitteiston uusintakustannukset. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisen energia-avustuksen vaikutusta takaisinmaksuaikoihin, sillä se ei muuta vaihtoehtojen suhdetta toisiinsa. Takaisinmaksuaikoja energia-avustus lyhentää noin vuodella.

Skenaariossa 1 energioiden hinnan noustessa 3 % vuodessa maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 12 vuoden jälkeen. Poistoilmapumppu noin 7 vuoden jälkeen ja noin 18 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säätöjä kuin poistoilmapumppu.

Skenaariossa 2 energioiden hinnan noustessa 7 % maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 10 vuoden jälkeen. Poistoilmapumppu noin 7 vuoden jälkeen ja noin 14 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säästöjä kuin poistoilmapumppu.

Skenaariossa 3 sähkö hinnan noustessa 3 % ja kaukolämmön 7 % maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 9 vuoden jälkeen, poistoilmapumppu noin 6 vuoden jälkeen ja noin 12 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säätöjä kuin poistoilmapumppu.

Päätelmät

Kaukolämmöstä siirtyminen muihin ratkaisuihin on yhtiölle taloudellisesti kannattavaa olettaen, että energioiden hinnat nousevat maltillisesti (n. 3 % vuodessa) tai sitä nopeammin. Poistoilmapumpun takaisinmaksuaika on huonoimmillaan 7 vuotta ja maalämpö 12 vuotta. Mitä pidemmälle katsotaan, sitä kannattavammaksi maalämpö tulee suhteessa poistoilmapumppuun. Myös poistoilmapumppuun liittyvä riski kaukolämmön virtausmaksun nousemisesta puoltaa maalämmön hankintaa. Virtausmaksu on kiinteä kustannus. 2019 Helen laski kaukolämmön hintaa ja nosti puolestaan virtausmaksua, jonka takia pienemmissä yhtiössä energian hinta suhteellisesti nousi enemmän.

Hiilijalanjälki

Suomalaisten hiilijalanjäljestä 29 % prosenttia tulee asumisesta (2019, ymparisto.fi). Helenin kaukolämmöstä 53 % tuotettaan hiilellä ja 35 % maakaasulla (2018, helen.fi). Tämän takia kaukolämmön hiilijalanjälki tällä hekellä on huomattavan korkea.

Poistoilmalämpöpumppu kattaa puolet energian tarpeesta. Suomessa sähköstä n. 35 % prosenttia on fossiilista energiaa (2018, Motiva). Poistoilmalämpöpumppu laskee merkittävästi hiilijalanjälkeä.

Maalämpö kattaa 98 % lämmön tarpeesta ja siten puolittaa hiilijalanjäljen.

Muut huomiot

Maalämpömitoitus vaatii koeporauksen, jotta selviää maaperän lämmön luovutuskyky ja miten syvälle kaivot on porattava, sekä porausluvan. Koeporaus kustantaa 15 t€.

Poistoilmapumppu ja maalämpö vaativat mahdollisesti luvan julkisivulle asennettavaan putkeen, jolla lämpö tuodaan alas katoilta.

Jäteasemien uusiminen 2022

Päivitetty 3/2022

Hallitus on päättänyt siirtymisestä syväsäiliöihin 2021. Tarkka sijainti ei vielä ole tiedossa. Hinta-arvio on 50 000€ tai alle.

Taloyhtiöllä on kolme jäteasemaa, joista kaksi on autotalleissa ja yksi muussa tilassa. Kaikkien jäteasemien kapasiteetti on ajoittain ylittyy, mutta tämä on erityisen yleistä yhden aseman kohdalla. 2019 toteutetussa asukaskyselyssä 35% vastaajista oli tyytymätön tai erittäin tyytymätön jätehuollon toimivuuteen.

Alunperin jäteasemien uusiminen oli suunniteltu toteuettavaksi autotallien korjauksen yhteydessä. Saadun palautteen perusteella tarve on arvioitu suuremmaksi ja toteutusta olisi tarpeen nopeuttaa. Näin myös helpotetaan autotalliremonttia, kun jäteasemat on siirretty muualle.


Hissien peruskorjaus 2020-2030

Päivitetty 2/2022.

Hallitus on 2018 alustavasti linjannut, että hissien korjaaminen toteutetaan hissi kerrallaan tarpeen mukaan. 2019 yhtiökokous hyväksyi 3E hissin korjauksen vahvistamalla korjausbudjetin tältä osin. 2022 4D -rapun hissi peruskorjattiin. 7/9 hissistä on edelleen peruskorjaamatta.

3E-rapun hissi korjattiin 2020 ja sen koneisto siirettiin varaosiksi.Hissin osat säilytetään varaosina muille hisseille. Näin mikäli jokin hissi hajoaa yllättäen, yhtiöllä on tarvittavat varaosat ja hissi saadaan nopeasti takaisin käyttöön. Hajoamisen jälkeen uusitaan seuraava hissi. Tätä jatketaan kunnes taas seuraava hajoaa tai hissien korjauskustannukset nousevat merkittävästi. Näin hissien korjausta venytetään mahdollisimman pitkälle. Oletettavaa on, että kaikki hissit tullaan uusimaan 2020-2030-välillä.

Arvioitu yksittäisen hissin uusimis/korjauskustannus on 50 t€.  Ensimmäisen hissin korjaus rahoitetaan korjausbudjetista. Tulevien korjauksien osalta rahoitus tarkentuu myöhemmin. Kaikkien hissien arvioitu korjauskustannus on n. 5€/osake

////

Taustaa

Syksyllä 2016 hallitus teetti hissihuoltoyhtiön aloitteesta selvityksen hissien kunnosta.

Kaikki yhdeksän hissiä ovat alkuperäisessä kunnossa vuodelta 1963. Niille ei ole suoritettu isompia peruskorjauksia sekä kaikki pääkomponentit ovat alkuperäisiä ja yli 50 vuotta vanhoja. Kuntoarvio suosittelee varautumaan hissien modernisointeihin 3-4 vuoden kuluessa.

Tulevien tilikausien aikana tehdään hissiurakan hankesuunnitelma, jonka yhteydessä urakan toteutustapa ja kustannukset selviävät. Karkea arvio kustannuksista on 50-100 t€ per hissi riippuen korjaustavasta. Tämä tarkoittaa 45-90 €/jm2.

Pysäköinninvalvonta aloittaa 9.9

Taloyhtiö aloittaa Parkkipate Oy:n kanssa kohteen autopaikka-alueilla pysäköinnin valvonnan. 9.9.2019 alkaa pysäöinnin valvonta. Parkkipate sakottaa niitä autoja, missä lupalappua ei ole. Isännöinti ei voi perua näiden autojen sakotuksia. Pidättehän lupalapun aina auton tuulilasissa, kun auto on pysäköitynyt yhtiön parkkipaikalle.

Autopaikan haltijoita hakemaan parkkilupa Kiinteistöhuoltoyhtiöltä mahdollisimman pian, viimeistään 6.9.2019 (toimisto avoinna ma-to 8.00-16.00, pe 8.00-15.00)
Helsingin Kiinteistöpalvelu Oy Tulppatie 16-18 B, 1 krs. 00880 HELSINKI

Autopaikkoja vapaana

Taloyhtiön autopaikkoja on tällä hetkellä useita vapaana sekä Kastelholmantie 3:n että 4:n puolella. Paikan kk-maksu on 25 € ja varaaminen onnistuu soittamalla huoltoyhtiöön.

Autotallit ovat kaikki käytössä ja niihin on kahden henkilön jono.

Taloyhtiö ottaa syksyllä käyttöön yksityisen pysäköinninvalvonnan hillitäkseen luvatonta pysäköintiä taloyhtiön piha-alueella. Autopaikkojen haltijat saavat silloin lupamerkin autoihinsa laitettavaksi.

Ikkunoiden pesutuet pesutuvissa

Yli 2 metriä leveissä ikkunoissa on kiinteät pesutuet. Yli 1,5 m leveiden ikkunoiden pesun yhteydessä ikkunoiden valmistaja suosittelee käyttämään pesutukea. Jokaiseen portaaseen on varattu kaksi tukea. Nämä tuet löytyvät pesutuvista lainattavaksi.

Pahoittelemme, että pesutukia ei ole aiemmin ollut saatavissa ja iso kiitos sille asukkaalle, joka kertoi niiden puuttumisesta.

HALLITUKSEN AJANKOHTAISTIEDOTE 2/2019

PIHA- JA YMPÄRISTÖTALKOOT

Yhtiön jokavuotiset piha- ja ympäristötalkoot pidetään torstaina 16. toukokuuta klo 17.00 alkaen.

Kokoontuminen 4 AB -talon edessä parkkipaikalla. Tarkoituksena on siivota talojen pihoja sekä vähän ympäristöäkin.

Kaikki mukaan!

VÄLTÄ TUPAKOINTIA ERITYISESTI PARVEKKEILLA

Muistutamme tupakoitsijoita, että tupakoidessanne sisätiloissa, parvekkeilla tai ikkunoiden alla, savu kulkeutuu usein naapuri-asuntoihin tuulen ja ilmanvaihdon mukana. Näin myös naapurisi altistuvat myrkylliselle savulle.

Hallitus

Asukaskysely 2019

Kyselyyn tuli 94 vastausta, joka 235 huoneistosta tarkoittaa 40% kattavuutta. Vastaajista 44% asui kastelhomantie 3 puolella ja 56% 4 puolella. 66% vastaajista oli myös osakas. 93% vastaajista huoneisto oli ympärivuotisessa käytössä.

Kyselyn tuloksia ja niiden pohjalta tehtyjä päätöksiä päivitetään tähän kevään aikana.

Veden käyttö

Veden säästökeinoista vastaajia kiinnosti n. 40% vettäsäästävät hanat ja suihkut sekä 42% vesimittari. Toisaalta 19% ei ollut valmis mihinkään säästö toimiin.

Toimenpiteet

Hallitus esitti yhtiökokoukselle ettei vesimittareita asenneta, jonka mukaan yhtiökokous 2019 päätti ettei mittareita asenneta. Yhtiökokouksessa käydessä keskustelussa osakkaat tukivat ajatusta säästösuihkuista ja hanoista. Näiden mahdollista hankintaa ja käyttöön oton laajuutta hallitus käsittelee kevään 2019 aikana.

Lämpötila

Avoimissa vastauksissa kerrottiin, että tuloilmakanavat vinkuvat, aiheuttavat vedon tunnetta ja erityisesti pakkasella näissä huoneissa oli kylmä.

Yllättävän monessa huoneistossa patteritermostaatit eivät toimineet. Nämä tiedot välitettiin huollolle siltä osin kuin vastaaja oli niin pyytänyt.

Huoneistoissa lämpötilan keskiarvo oli 22,2 astetta ja hajonta 1,8 astetta. Näin useimmissa huoneistoissa lämpötila oli 20 ja 24 asteen välillä.

Toimenpiteet

Ne vastaukset, joissa pyydettiin huollon käyntiä on välitetty huollolle.

Hallitus selvittää mahdollisuuksia säätää poistoilmaa siten, että pakkasen noustessa sisään vedettävän ilman määrä laskisi nykyisestä, jolloin vedon tunne vähenisi.

Ilmanvaihto

Tupakansavu oli yleisin mainittu ilmanlaatua pilaava tekijä.

Toimenpiteet

Ne vastaukset, joissa pyydettiin huollon käyntiä on välitetty huollolle.

Hallitus ottaa kantaa tupakointiin keväällä 2019.

Tyytyväisyys

Muista asioissa nousi esille yksittäisiä kommentteja liittyen lehtien keräykseen ja porraskäytävien levottomuuteen.

Toimenpiteet

Vuosisiivous on jätetty väiin ikkunan remontin ajaksi, joka näkyy tilojen siisteydessä. Siivous tilataan keväälle 2019.

Jätehuollon ongelmat näkyvät oletettua merkittävämpänä. Tämän takia jäteasemien uusiminen on aikaistettu vuodelle 2020.

Pihojen valaistuksesta on keskusteltu, mutta ratkaisuita ei ole vielä tehty.

Säilytystiloista ei ole keskusteltu.

Sähköautojen lataaminen