Vesimittariselvitys

Vesivastike on puhututtanut yhtiökokouksissa jo usean vuoden ajan. Nykyisessä vesivastikkeessa on nousupainetta, jotta se kattaisi isomman osa lämmityksestä. Yhtenä vaihtoehtona on ehdotettu vesimittareihin siirtymistä. Tämän pohjalta hallitus teetti selvityksen mittareiden asennuksen kustannuksesta ja käytön kuluista vaihtoehdon arvioimiseksi. Myös veden käyttötapoja ja asukkaiden näkemyksiä kartoitettiin. Näiden pohjalta hallitus esittää, että vesimittareita ei hankita. Alla päätöksen taustoja.

Selvityksen perusteella, osassa huoneistoissa tarvitaan kaksi mittariaparia. Viidestä vaihtoehdosta halvin vaihtoehto on 144 000€ ja asennus- ja muutostyöt huoneistoissa olisivat noin 75 000€, yhteensä 219 000€ eli noin 2,04€/osakkeelta.

Vesimittarien käyttöikä on 10-15vuotta, jolloin ne on uusittava. Jos vesimittareiden hankintahinta jaetaan käyttövuosille, summaksi tulee 9 600€ – 14 400€ vuotta kohti. Tästä laskelmasta puuttuu asennus- ja muutostöiden kustannukset, sillä niitä pääosin ei tarvitse tehdä mittareiden uusimisen yhteydessä.  Vesimittarien käytön vuosikustannus on n. 3 000€ sisältäen laskutuskustannukset. Näin vuosikustannukseksi vesimittareille sisältäen mittareiden uusimisen olisi n 13 000 – 17 000€.

Yhtiön vesikustannukset vuonna 2017 olivat 64 000€ ja huomioiden veden lämmityksen kustannusarvion tulee vuosikustannusarvioksi 118 000€.  Tästä katettiin vesivastikkeilla noin 80 000€.

2017 valmistuneessa opinnäytetyössä* tarkasteltiin veden kulutuksen muutosta ennen ja jälkeen vesimittareiden asennusta kymmenessä kohteessa. Näissä veden kulutus väheni 18 – 45% välillä keskiarvon ollessa 34%. Opinäytteen käyttämän laskentakaavan mukaan veden kustannukset voisivat laskea 20% – 48% välillä mikäli kulutus laskisi samoin, kuin opinnäytetyössä. Näin vuosittainen säästö Säästökennon tapauksessa voisi olla 23 600€ – 53 100€.  Pyydetyssä selvityksessä käytettään toista laskentakaavaa, jonka mukaan 20% veden säästö johtaisi 15% säästöön kustannuksissa, joka on 18 000€. Mittareiden hankinta lähes varmasti johtaa laskevaan kulutukseen, mutta sen suuruutta etukäteen voidaan ainoastaan arvioida ja siten sen säästöt ovat myös arvio. Hallituksen arvio on, että on epätodennäköistä, että investointi kattaisi kuluja, jotka syntyvät muutostöistä ja mittareiden hankinnasta.

Vesimittareiden hankintakustannus kohdistuu osakkaille osakkeiden suhteessa (n. 2€/osake). Vesivastikkeen tai mittarinmukaisen kulutuksen maksaa pääosin asukas. Näin sijoittajaosakkaille hankinnasta syntyvä taloudellinen hyöty syntyy siltä osin kuin veden lämmitystä ei makseta enää vastikkeessa. Pääosin säästöt tulevat asukkaille ja talossa asuville osakkaille. Isoissa huoneistoissa yksin asuvat osakkaat maksavat suhteessa enemmän, jonka myös heille kustannukset todennäköisesti ylittävät saadun säästön. Sijoittajien kohdalla mittarit ovat lähinnä kulu. Asukkaille tulevat säästöt ovat riippuvaisia vedenkulutus tottumuksista. Paljon vettä käyttävät asukkaat todennäköisesti hyötyvät kiinteästä vesivastikkeesta. Asukkaat, jotka ovat kirjoilla maksavat myös niiden henkilöiden veden käytön, jotka eivät ole kirjoilla.

Taloudellisen hyödyn lisäksi mittarit voivat lisätä oikeudenmukaisuuden kokemusta, kun vedestä maksetaan käytön mukaan. Näin paljon kuluttavat maksavat vedestään enemmän. Taloyhtiön asukasseuranta perustuu asukkaan omaan ilmoitukseen taloyhtiölle tai viranomaisille. Näin asukasseuranta ei ole kattavaa. Seurannan tarve poistuisi mittareiden myötä ja siten  vapaamatkustaminen ei enää olisi mahdollista. Myös osan vuodesta muualla asuvat asukkaat eivät maksaisi poissa olonsa ajalta toisin kuin nykyisessä tilanteessa.

2019 asukaskyselyssä kartoitettiin veden käyttötapoja. 94 vastauksesta (40% edustus huoneistoista) 20% ilmoitti asukkaiden olevan suihkussa yli 10minuuttia, 9% piti hanaa auki pestessään hampaita ja 23% pesee useita kertoja viikossa pyykkiä. Näiden perusteella voidaan olettaa, että kulutus ei ole tasaista vaan vaihtelee mahdollisesti huomattavasti asukkaiden välillä.

Kyselyyn vastanneista osakkaista (60vastausta) 39% haluaisi vesimittarin. Vedensäästö tapoja kannatettiin vaihtelevasti. Säästösuihkut ja -hanat saavat noin 40% kannatuksen. Näiden säästöpotentiaali on noin 30% ja kustannus muutamia kymppejä huoneistoa kohti.

Hallitus esittää, että vaikka mittarit itsessään ovat toivottavia, sillä ne lisäävät kulujen oikeudenmukaista jakautumista, mutta hinta, jonka osakkaat joutuvat maksamaan tästä ovat hallituksen mielestä liian korkeat. Tämän pohjalta hallitus esittää, että mittareita ei asenneta yhtiöön. Mikäli tekniikka kehittyy pidentäen mittareiden elinikää tai laskien kustannuksia hankintaa tulee uudelleen arvioida. Hallitus ehdottaa, että vedenkäytön säästöjä haetaan säästösuihkujen ja -hanojen hankinnan kautta.

Alkuperäisen vesimittariselvityksen voi ladata tästä.

* Tuomas Ylä-Mononen, 2017, Huoneistokohtainen vedenkulutus ja seuranta, Metropolia

0

Kommentit

  1. 0

    Kiitos selvityksen tekemisestä! Muutama kysymys mainittuihin asioihin liittyen:

    1. Onko arviota mitä kustantaa vesimittarien uusimistyö (ilman siis uuden mittarin hintaa) sitten kun sellainen pitäisi tehdä tuon arvioidun 10-15 vuoden eliniän jälkeen? Ilmeisesti vähemmän kuin asennus- ja muutostyöt 75 000 €? Entä pitääkö uusiminen silloin tehdä samanaikaisesti kaikissa huoneistoissa, vai voiko sen tehdä asuntokohtaisesti sitten kun ko. mittarin elinikä tulee täyteen?

    2. Selvityksessä on mainittu, että “osassa huoneistoissa tarvitaan kaksi mittaria”. Ilmeisesti näissä tapauksissa olisi laitettava erillinen mittari mittaamaan lämmintä ja kylmää vettä? Paljonko näitä huoneistoja on?

    3. Tässä esitettiin vain halvimman vaihtoehdon hintoja, mutta kerrottiin tarkastelussa olleen yhteensä viisi vaihtoehtoa. Eroavatko muut vaihtoehdot vain hinnan suhteen, vai onko niissä lisäksi jotain toiminnallista eroa?

    • 0

      Hei, Kiitos tarkentavista kysymyksistä.

      1) Meillä ei ole ammattilaisen arviota uusimistyöstä. Uusasennuksen on arvioitu vievän 6h per huoneisto (yksimittaripari) ja 8h (2mittariparia), jonka perusteella voisi arvioida uusimistyön olevan n 2h per huoneisto, jolloin kulu olisi n. 19000€. Teknisesti ei varmaan ole estettä tehdä muutostyötä huoneisto kerrallaan.

      2) Tiedote on epäselvä tältä osin. Nykyisen suunnitelman mukaan huoneistoihin asennetaan kylmälle ja lämpimallä vedelle omat mittarit. Osassa huoneistoissa vessan ja keittiön vesi tulee eri linjoissa, jonka takia tarvitaan kaksi mittariparia. Tällaisia huoneistoja on 72kpl.

      3) Vaihtoehdot eroavat käyttäjän näkökulmasta siiten miten tietoa omasta kulutuksesta saa. Osassa tämä tapahtuu näytön kautta ja osassa nettipalvelun kautta. Tässä edullisimmassa se tapahtuu verkkopalvelun kautta tai mobiilisovelluksesta. Teknisesti järjestelmissä on paljonkin eroa. Laskennallinen elinikä vaihtelee, toisissa tarvitaan data tai sähkökaapelointia jne. Lisään itse selvityksen tiedotteeseen, joten voit halutettasi tutkia sitä lähemmin.

  2. 1

    Mielestäni vesimittareiden hankinta, luenta ja huolto tulee kalliiksi veden käyttökustannuksiin nähden. Kannattaa harkita, onko jälkiasennus vanhoihin asuntoihin taloudellista.
    Tasapuolisuuden ymmärrän. Nykyään ihmisiä valistetaan paljon veden tuhlauksen välttämisestä. Tuntuma on, että maksaisin kustannusten sijaan vähän enemmän yhteistä vesivastiketta, vaikka osa menisi muillekin. Kaikki kulut eivät muutenkaan jakaannu täysin tasan kaikkien kesken. Ps vaikkapa hissiä ei 1.kerr asuntoa varten tarvita, maksetaan kuitenkin paljon esim hissiremontin yhteydessä.
    Tarkkoja laskelmia ei minulla ole.
    Leena H

    • 0

      Näin se taitaa olla. Vaikka hankinta onkin kertakulu ja alentunut vedenkäyttö kattaisi sen varmasti jossakin vaiheessa, niin mittareiden huoltaminen tekee hankinnasta tässä vaiheessa kannattamattoman.

      Ilmeisesti vesimittareissa on jokin mekaaninen osa, minkä takia niiden elinikä on vain tuo 10-15 vuotta, eikä sitä osaa nähtävästi voi erikseen vaihtaa vaihtamatta koko mittaria. Tuo luenta ei tässä varmaankaan olisi aiheuttanut juuri kuluja, jos ollenkaan, koska mietinnässä olevat mittarit olivat etäluettavia.

      • 0

        Juurikin näin. Saadun aineiston perusteella osassa mittareista pystytään vaihtamaan akku, osassa ei edes sitä. Luennasta tulee jonkin verran kuluja vuosimaksun muodossa. Tämä sisältyy arvioituun 3000€, josta valtaosa osa menee isännöintitoimistolle tasauslaskujen tekemisestä.

Jätä kommentti