Kaukolämmön siirtimet ja patteriventtiilit ovat tulleet teknisen elinikänsä päähän 2017, mutta eivät oireile vielä. Riskinä on, että laitteet hajoavat ja jotta lämmintä vettä ja lämpöä on saatavilla, niitä korjataan tarvittaessa kiireellisesti, mikä olisi kallista. Tämän takia lämmitysjärjestelmä tulisi uusia mahdollisimman pian.

Vaihtoehtojen kuvaus

Yhtiöllä on kolme mahdolliseksi todettua vaihtoehtoa uusia lämmitysjärjestelmänsä. 1) jatkaa kaukolämmössä, 2) ottaa kaukolämmön rinnalle poistoilman lämmön talteenotto (myöhemmin poistoilmapumppu) ja 3) maalämpö + poistoilmapumppu -yhdistelmä, jolloin luovutaan kaukolämmöstä kokonaan (myöhemmin maalämpö). Alla tarkemmat kuvaukset.

1. Kaukolämpö toteutetaan uusimalla nykyinen kaukolämpöpaketti, patteriventtiilit ja tasapainottamalla lämpöjärjestelmä.
2. Poistolämpöpumppu toteutetaan siten, että jokaiseen taloon tulee 1-2 lämmön talteenottolaitteistoa katolle, joista johdetaan lämpö ulko- tai sisäkautta lämpökeskukseen. Nykyiset vaihtimet ja patteriventtiilit uusitaan ja järjestelmä tasapainotetaan optimoiden järjestelmän tarpeisiin. Poistoilmapumppu kattaa 55 % talojen lämmön tarpeesta. Lisälämpö saadaan kaukolämmöstä, johon käytetään olemassa olevaa verkkoa, mutta sen laitteet uusitaan.
3. Maalämpö toteutetaan siten, että sen rinnalla on poistolämpöpumppu. Kaivoja porataan noin 50 kpl, joita varten pihalle rakennetaan putkisto osittain louhimalla kalliota. Jokainen talo on oma yksikkönsä, joka irrotetaan kaukolämmöstä. Näin talojen välinen yhtiön vastuulla olevan kaukolämpöputkisto ei enää ole tarpeellinen.

Investointi ja Rahoitus

Kaukolämpöpaketin ja patteriventtiilien kustannus on noin 0,2 M€. Maalämmön arvioitu investointi on 1,5 M€ ja poistolämpöpumpun 0,7 M€. Molemmat investoinnit sisältävät lisätyöt ja ovat siten arvio koko hankkeen kustannuksista. Hintoja ei kuitenkaan ole kilpailutettu, joten lopullinen hinta on avoin. Maalämmön osalta myös tarkka porausmetrien määrä selviää vasta koeporauksen jälkeen, mikä vaikuttaa myös hintaan. Nykyiset hinta-arviot ovat kuitenkin riittävän tarkkoja, jotta investointeja voidaan arvioida suhteessa toisiinsa.  

Energia-avustus

Valtio suunnittelee 2020-2022 energia-avustusta, joka maksimissaan olisi 20 % arvonlisäverottomasta hinnasta. Asetusluonnos on nyt lausuntokierroksella.

Tukea voitaisiin saada mahdollisesti molempiin maalämpöön ja poistoilmapumppuun. Mikäli tukea saataisiin, avustuksen jälkeen ilmalämpöpumpun investointitarve olisi n. 0,6 M€ ja maalämmön noin 1,3 M€.

Lisätietoja: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asuinrakennuksille-suunnitteilla-energia-avustuksia-asetusluonnos-lausunnoille

Laina

Investoinnit voidaan lainoittaa siten, että ensimmäisenä vuonna osakkaille ei synny lisäkustannuksia vaan vastikkeen lasku vastaa rahoitusvastikkeen nousua. Seuraavina vuosina osakkaiden säästö syntyy siitä, ettei yhtiön tarvitse nostaa vastikkeita energian hintojen noustessa.

Täydennysrakentamisesta saatava tulo

Mikäli yhtiö lähtee täydennysrakentamiseen voitaisiin sieltä saatavalla tulolla rahoittaa investointi.

Takaisinmaksuaikavertailu

Nykyisillä energian hinnoilla maalämmön arvioidaan säästävän n. 50 % ja poistoilmalämpöpumpun n. 30 % suhteessa kaukolämpöön. Maalämmön takaisinmaksuaika olisi siten noin 20 vuotta. Takaisinmaksuaika riipuu siitä, miten kaukolämmön ja sähköenergian hinnat muuttuvat tulevaisuudessa.

Oikein suunniteltu maalämpökenttä on käytännössä ikuinen eli uusia kaivoja ei tarvitse porata mutta muovisille lämmönkeruuputkistoille luvataan vähintään 50-vuoden käyttöikää ja liuoksia ei käytönnössä tarvitse vaihtaa ellei jotain uusia tehokkaampia aineita keksitä. Lämpöpumpun kompressori on kuluva osa ja se kustantaa noin 5000€/kpl ja käyttöikä on noin 20 vuotta.

Hintamuutos arvioiden taustamuuttujat

Sähkön ja kaukolämmön hintojen muutostahdista ei ole varmuutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkön tukkuhinta on pysynyt 30–50 €/MWh -tasolla, mutta verojen ja siirtomaksujen nousun takia kokonaishinta on noussut noin 40 % (2018, Energiateollisuus; 2019 Taloussanomat).  Kaukolämmön hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa noin 30 %. (2019, energiateollisuus), mutta alueelliset erot ovat suuria. 10 vuoden aikana Helsingin energia on nostanut kaukolämmön kokonaishintaa noin 50 % (2019, Energiateollisuus).

Tulevaisuudessa päästökauppa nostaa energioiden hintaa, samoin valtion linjaus luopua hiilivoimasta, mikä vaikuttaa Heleniin voimakkaasti, ja sen täytyy seuraavan 10 vuoden aikana investoida vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Näiden perusteella voidaan olettaa, että kaukolämmön hinta nousee kohtalaisesti tai merkittävästi tulevina vuosina Helsingissä.

Sähkönosalta Suomen energian lähteistä 79 % on hiilidioksidineutraalia (2018, energiateollisuus), joten päästökauppa ei tule vaikuttamaan sähkön hintaan yhtä merkittävästi kuin kaukolämpöön. Olkiluoto 3:n valmistuminen osaltaan lisää kapasiteettia ja oletettavasti laskee sähkön hintaa Suomessa (Kauppalehti, 21.8.2017).

Näiden arvioiden perusteella skenaario, jossa kaukolämmön hinta nousee sähkön hintaa nopeammin, voisi olla lähimpänä toteutumista. Pitkällä aikavälillä voidaan olettaa energioiden hintojen nousevan.

Vaihtoehtojen vertailu

Seuraavaksi tarkastellaan takaisinmaksua eri skenaarioiden kohdalla. Mukana on huolto- ja laitteiston uusintakustannukset. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisen energia-avustuksen vaikutusta takaisinmaksuaikoihin, sillä se ei muuta vaihtoehtojen suhdetta toisiinsa. Takaisinmaksuaikoja energia-avustus lyhentää noin vuodella.

Skenaariossa 1 energioiden hinnan noustessa 3 % vuodessa maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 12 vuoden jälkeen. Poistoilmapumppu noin 7 vuoden jälkeen ja noin 18 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säätöjä kuin poistoilmapumppu.

Skenaariossa 2 energioiden hinnan noustessa 7 % maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 10 vuoden jälkeen. Poistoilmapumppu noin 7 vuoden jälkeen ja noin 14 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säästöjä kuin poistoilmapumppu.

Skenaariossa 3 sähkö hinnan noustessa 3 % ja kaukolämmön 7 % maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 9 vuoden jälkeen, poistoilmapumppu noin 6 vuoden jälkeen ja noin 12 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säätöjä kuin poistoilmapumppu.

Päätelmät

Kaukolämmöstä siirtyminen muihin ratkaisuihin on yhtiölle taloudellisesti kannattavaa olettaen, että energioiden hinnat nousevat maltillisesti (n. 3 % vuodessa) tai sitä nopeammin. Poistoilmapumpun takaisinmaksuaika on huonoimmillaan 7 vuotta ja maalämpö 12 vuotta. Mitä pidemmälle katsotaan, sitä kannattavammaksi maalämpö tulee suhteessa poistoilmapumppuun. Myös poistoilmapumppuun liittyvä riski kaukolämmön virtausmaksun nousemisesta puoltaa maalämmön hankintaa. Virtausmaksu on kiinteä kustannus. 2019 Helen laski kaukolämmön hintaa ja nosti puolestaan virtausmaksua, jonka takia pienemmissä yhtiössä energian hinta suhteellisesti nousi enemmän.

Hiilijalanjälki

Suomalaisten hiilijalanjäljestä 29 % prosenttia tulee asumisesta (2019, ymparisto.fi). Helenin kaukolämmöstä 53 % tuotettaan hiilellä ja 35 % maakaasulla (2018, helen.fi). Tämän takia kaukolämmön hiilijalanjälki tällä hekellä on huomattavan korkea.

Poistoilmalämpöpumppu kattaa puolet energian tarpeesta. Suomessa sähköstä n. 35 % prosenttia on fossiilista energiaa (2018, Motiva). Poistoilmalämpöpumppu laskee merkittävästi hiilijalanjälkeä.

Maalämpö kattaa 98 % lämmön tarpeesta ja siten puolittaa hiilijalanjäljen.

Muut huomiot

Maalämpömitoitus vaatii koeporauksen, jotta selviää maaperän lämmön luovutuskyky ja miten syvälle kaivot on porattava, sekä porausluvan. Koeporaus kustantaa 15 t€.

Poistoilmapumppu ja maalämpö vaativat mahdollisesti luvan julkisivulle asennettavaan putkeen, jolla lämpö tuodaan alas katoilta.

Portaat uusitaan kokonaan. Operaatio alkaa 9.9. purkutöilla ja tiistaina alkaa rakentaminen. Koko urakan kesto max 9 työpäivää.

Taloyhtiö aloittaa Parkkipate Oy:n kanssa kohteen autopaikka-alueilla pysäköinnin valvonnan. 9.9.2019 alkaa pysäöinnin valvonta. Parkkipate sakottaa niitä autoja, missä lupalappua ei ole. Isännöinti ei voi perua näiden autojen sakotuksia. Pidättehän lupalapun aina auton tuulilasissa, kun auto on pysäköitynyt yhtiön parkkipaikalle.

Autopaikan haltijoita hakemaan parkkilupa Kiinteistöhuoltoyhtiöltä mahdollisimman pian, viimeistään 6.9.2019 (toimisto avoinna ma-to 8.00-16.00, pe 8.00-15.00)
Helsingin Kiinteistöpalvelu Oy Tulppatie 16-18 B, 1 krs. 00880 HELSINKI

Yli 2 metriä leveissä ikkunoissa on kiinteät pesutuet. Yli 1,5 m leveiden ikkunoiden pesun yhteydessä ikkunoiden valmistaja suosittelee käyttämään pesutukea. Jokaiseen portaaseen on varattu kaksi tukea. Nämä tuet löytyvät pesutuvista lainattavaksi.

Pahoittelemme, että pesutukia ei ole aiemmin ollut saatavissa ja iso kiitos sille asukkaalle, joka kertoi niiden puuttumisesta.

Vuoden 2017 osakaskyselyssä tiedusteltiin osakkailta heidän näkemyksiään lisärakentamiseen. ¾ kannatti lisärakentamisen selvittämistä. Hallitus on jatkoselvittänyt mahdollisuuksia. Ullakkorakentaminen ei ullakoiden mataluuden takia ole mahdollista ja siten ei taloudellisesti kannattavaa tällä hetkellä alueen hintatason takia. 

Täydennysrakentaminen, jossa tontille rakennettaisiin lisärakennus on mahdollinen ratkaisu. Kaupunki on yleiskaavassa kohdentanut alueelle lisärakentamista ja urakoitsijoilla on ollut kiinnostusta hankkeesta. 

Nyt luonnosteltu lisärakentaminen tarkoittaisi nelostalojen väliin tulevaa rakennusta, joka olisi kooltaan nykyisten nelospuolen talon kokoluokkaa. Talojen välinen sijainti mahdollistaa sen, että uusi rakennus ei peitä kenenkään näkymiä ja siten vaikuta huoneiston arvoon. Tämä siirtäisi nykyistä 4CD talolle menevää tietä hieman ja 4AB talon edessä oleva parkkipaikka katettaisiin, jolloin parkkipaikkoja tulisi kahteen tasoon. Myös muita vaihtoehtoja on tarkasteltu ja mahdollisesti tullaan esittämään. Rakennusta varten tontti jaetaan ja rakennus tulisi omaan taloyhtiöönsä.

Nykyisen arvion mukaan yhtiö voisi saada korvaukseksi noin miljoonasta kahteen miljoonaan euroa. Tämä tarkoittaisi 9,3 – 18,6€/osake eli 50m2 kaksiolle noin 4600-9200 €. Ikkunaremontti maksoi n. 1,5miljoonaa, joten summa on merkittävä, mutta ei erityisen suuri. Summa riippuu rakennettavasta neliömäärästä. Miljoonan ylittävästä summasta vähennetään maankäyttömaksu 35%, joten suuremmat rakennusmäärät eivät tuota samanlaista hyötyä yhtiölle ja niihin liittyy myös muita haasteita, kuten parkkipaikkojen määrän lisääminen. Osaltaan hintaan vaikuttaa se tulisiko rakennettava rakennus olemaan hallintamuodoltaan vapaarahoitteista vai hitasta. Lisärakentamisella ei nykyisen tiedon mukaan ole vaikutusta tulevaan tonttivuokrakokorukseen.

Hallitus haluaa kuulla osakkaiden ajatuksia täydennysrakentamisesta tulevassa yhtiökokouksessa. Tämän perusteella valittava hallitus etenee asiassa. Mikäli hallitus näin päättää, hanke etenee siten, että yhtiön tulisi aloittaa keskustelu kaupungin kanssa, jotta selviää kaupungin kanta esimerkiksi, sijaintiin, kokoon ja hallintomuotoon, jotta hankkeen taloudellinen kannattavuus selviää. Hallitus voisi tuoda ehdotuksen lisärakentamisesta ylimääräisen yhtiökokouksen päätettäväksi ainaisintaan syksyllä 2019, jonka jälkeen on kaavoitusprosessi ja rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan 2021.

Mikäli lisärakentamiseen ei lähdetä on mahdollista, että 2025 vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä kaupunki lohkoo tonttia lisärakentamista varten.