Täydennysrakentaminen

Vuoden 2017 osakaskyselyssä tiedusteltiin osakkailta heidän näkemyksiään lisärakentamiseen. ¾ kannatti lisärakentamisen selvittämistä. Hallitus on jatkoselvittänyt mahdollisuuksia. Ullakkorakentaminen ei ullakoiden mataluuden takia ole mahdollista ja siten ei taloudellisesti kannattavaa tällä hetkellä alueen hintatason takia. 

Täydennysrakentaminen, jossa tontille rakennettaisiin lisärakennus on mahdollinen ratkaisu. Kaupunki on yleiskaavassa kohdentanut alueelle lisärakentamista ja urakoitsijoilla on ollut kiinnostusta hankkeesta. 

Nyt luonnosteltu lisärakentaminen tarkoittaisi nelostalojen väliin tulevaa rakennusta, joka olisi kooltaan nykyisten nelospuolen talon kokoluokkaa. Talojen välinen sijainti mahdollistaa sen, että uusi rakennus ei peitä kenenkään näkymiä ja siten vaikuta huoneiston arvoon. Tämä siirtäisi nykyistä 4CD talolle menevää tietä hieman ja 4AB talon edessä oleva parkkipaikka katettaisiin, jolloin parkkipaikkoja tulisi kahteen tasoon. Myös muita vaihtoehtoja on tarkasteltu ja mahdollisesti tullaan esittämään. Rakennusta varten tontti jaetaan ja rakennus tulisi omaan taloyhtiöönsä.

Nykyisen arvion mukaan yhtiö voisi saada korvaukseksi noin miljoonasta kahteen miljoonaan euroa. Tämä tarkoittaisi 9,3 – 18,6€/osake eli 50m2 kaksiolle noin 4600-9200 €. Ikkunaremontti maksoi n. 1,5miljoonaa, joten summa on merkittävä, mutta ei erityisen suuri. Summa riippuu rakennettavasta neliömäärästä. Miljoonan ylittävästä summasta vähennetään maankäyttömaksu 35%, joten suuremmat rakennusmäärät eivät tuota samanlaista hyötyä yhtiölle ja niihin liittyy myös muita haasteita, kuten parkkipaikkojen määrän lisääminen. Osaltaan hintaan vaikuttaa se tulisiko rakennettava rakennus olemaan hallintamuodoltaan vapaarahoitteista vai hitasta. Lisärakentamisella ei nykyisen tiedon mukaan ole vaikutusta tulevaan tonttivuokrakokorukseen.

Hallitus haluaa kuulla osakkaiden ajatuksia täydennysrakentamisesta tulevassa yhtiökokouksessa. Tämän perusteella valittava hallitus etenee asiassa. Mikäli hallitus näin päättää, hanke etenee siten, että yhtiön tulisi aloittaa keskustelu kaupungin kanssa, jotta selviää kaupungin kanta esimerkiksi, sijaintiin, kokoon ja hallintomuotoon, jotta hankkeen taloudellinen kannattavuus selviää. Hallitus voisi tuoda ehdotuksen lisärakentamisesta ylimääräisen yhtiökokouksen päätettäväksi ainaisintaan syksyllä 2019, jonka jälkeen on kaavoitusprosessi ja rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan 2021.

Mikäli lisärakentamiseen ei lähdetä on mahdollista, että 2025 vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä kaupunki lohkoo tonttia lisärakentamista varten.

Ikkuna- ja oviremontti 2017-2018

Vahasen kuntoraportissa 2014 nostettiin esille ikkunoiden huono kunto. Hallitus lisäsi kunnostussuunnitelmaan remontin vuodelle 2017 ja se pääosin toteutettiin 2018.

Asukkaiden ja osakkaiden kokemuksia kunnosta kartoitettiin 2015, minkä pohjalta kierrettiin vielä eniten huomiota vaativissa kohteissa. Kierroksen päätteeksi todettiin, että varsinkin ylimmissä kerroksissa ikkunoiden kunto on niin huono, että vaihtaminen on lähes ainoa ratkaisu. Verrattiin myös mahdollisuutta korjauttaa ikkunat ja ylläpitää ikkunoiden kuntoa suhteessa uusimiseen 50 vuoden näkökulmasta. Vertailussa huomattiin, että kustannukset olivat verrattain samat, mutta uusimisen seurauksena saataisiin säästöä lämmönkulutuksessa ja lisättäisiin asumismukavuutta. Näin päätettiin lähteä valmistelemaan ikkunoiden ja parvekeovien vaihtamista.

Arvio ikkuna- ja parvekeovien remontista oli 1 600 000 € itse urakka sekä suunnittelu-, valvonta- ja lisätyövaraus 500 000€, sillä epäilyksenä oli, että ikkunoiden rakenteista saattaisi löytyä ongelmia.  Hanke pysyi hyvin hinta-arviossaan eikä odottamattomiin lisätöihin ei ollut tarvetta. Suurimmat lisätyöt olivat ikkunanpielikorjauksia.

Ikkunaremontti on muutamien yksikohtien osalta kesken, joista on sovittu urakoitsijan kanssa. Suurin näistä on julkisivun ulko-ovien väri, joka on osassa taloissa väärä. Tämä on tarkoitus korjata 2019 keväällä/kesällä. Myös muita pienempiä töitä on vielä tekemättä.

Vesimittariselvitys

Vesivastike on puhututtanut yhtiökokouksissa jo usean vuoden ajan. Nykyisessä vesivastikkeessa on nousupainetta, jotta se kattaisi isomman osa lämmityksestä. Yhtenä vaihtoehtona on ehdotettu vesimittareihin siirtymistä. Tämän pohjalta hallitus teetti selvityksen mittareiden asennuksen kustannuksesta ja käytön kuluista vaihtoehdon arvioimiseksi. Myös veden käyttötapoja ja asukkaiden näkemyksiä kartoitettiin. Näiden pohjalta hallitus esittää, että vesimittareita ei hankita. Alla päätöksen taustoja.

Selvityksen perusteella, osassa huoneistoissa tarvitaan kaksi mittariaparia. Viidestä vaihtoehdosta halvin vaihtoehto on 144 000€ ja asennus- ja muutostyöt huoneistoissa olisivat noin 75 000€, yhteensä 219 000€ eli noin 2,04€/osakkeelta.

Vesimittarien käyttöikä on 10-15vuotta, jolloin ne on uusittava. Jos vesimittareiden hankintahinta jaetaan käyttövuosille, summaksi tulee 9 600€ – 14 400€ vuotta kohti. Tästä laskelmasta puuttuu asennus- ja muutostöiden kustannukset, sillä niitä pääosin ei tarvitse tehdä mittareiden uusimisen yhteydessä.  Vesimittarien käytön vuosikustannus on n. 3 000€ sisältäen laskutuskustannukset. Näin vuosikustannukseksi vesimittareille sisältäen mittareiden uusimisen olisi n 13 000 – 17 000€.

Yhtiön vesikustannukset vuonna 2017 olivat 64 000€ ja huomioiden veden lämmityksen kustannusarvion tulee vuosikustannusarvioksi 118 000€.  Tästä katettiin vesivastikkeilla noin 80 000€.

2017 valmistuneessa opinnäytetyössä* tarkasteltiin veden kulutuksen muutosta ennen ja jälkeen vesimittareiden asennusta kymmenessä kohteessa. Näissä veden kulutus väheni 18 – 45% välillä keskiarvon ollessa 34%. Opinäytteen käyttämän laskentakaavan mukaan veden kustannukset voisivat laskea 20% – 48% välillä mikäli kulutus laskisi samoin, kuin opinnäytetyössä. Näin vuosittainen säästö Säästökennon tapauksessa voisi olla 23 600€ – 53 100€.  Pyydetyssä selvityksessä käytettään toista laskentakaavaa, jonka mukaan 20% veden säästö johtaisi 15% säästöön kustannuksissa, joka on 18 000€. Mittareiden hankinta lähes varmasti johtaa laskevaan kulutukseen, mutta sen suuruutta etukäteen voidaan ainoastaan arvioida ja siten sen säästöt ovat myös arvio. Hallituksen arvio on, että on epätodennäköistä, että investointi kattaisi kuluja, jotka syntyvät muutostöistä ja mittareiden hankinnasta.

Vesimittareiden hankintakustannus kohdistuu osakkaille osakkeiden suhteessa (n. 2€/osake). Vesivastikkeen tai mittarinmukaisen kulutuksen maksaa pääosin asukas. Näin sijoittajaosakkaille hankinnasta syntyvä taloudellinen hyöty syntyy siltä osin kuin veden lämmitystä ei makseta enää vastikkeessa. Pääosin säästöt tulevat asukkaille ja talossa asuville osakkaille. Isoissa huoneistoissa yksin asuvat osakkaat maksavat suhteessa enemmän, jonka myös heille kustannukset todennäköisesti ylittävät saadun säästön. Sijoittajien kohdalla mittarit ovat lähinnä kulu. Asukkaille tulevat säästöt ovat riippuvaisia vedenkulutus tottumuksista. Paljon vettä käyttävät asukkaat todennäköisesti hyötyvät kiinteästä vesivastikkeesta. Asukkaat, jotka ovat kirjoilla maksavat myös niiden henkilöiden veden käytön, jotka eivät ole kirjoilla.

Taloudellisen hyödyn lisäksi mittarit voivat lisätä oikeudenmukaisuuden kokemusta, kun vedestä maksetaan käytön mukaan. Näin paljon kuluttavat maksavat vedestään enemmän. Taloyhtiön asukasseuranta perustuu asukkaan omaan ilmoitukseen taloyhtiölle tai viranomaisille. Näin asukasseuranta ei ole kattavaa. Seurannan tarve poistuisi mittareiden myötä ja siten  vapaamatkustaminen ei enää olisi mahdollista. Myös osan vuodesta muualla asuvat asukkaat eivät maksaisi poissa olonsa ajalta toisin kuin nykyisessä tilanteessa.

2019 asukaskyselyssä kartoitettiin veden käyttötapoja. 94 vastauksesta (40% edustus huoneistoista) 20% ilmoitti asukkaiden olevan suihkussa yli 10minuuttia, 9% piti hanaa auki pestessään hampaita ja 23% pesee useita kertoja viikossa pyykkiä. Näiden perusteella voidaan olettaa, että kulutus ei ole tasaista vaan vaihtelee mahdollisesti huomattavasti asukkaiden välillä.

Kyselyyn vastanneista osakkaista (60vastausta) 39% haluaisi vesimittarin. Vedensäästö tapoja kannatettiin vaihtelevasti. Säästösuihkut ja -hanat saavat noin 40% kannatuksen. Näiden säästöpotentiaali on noin 30% ja kustannus muutamia kymppejä huoneistoa kohti.

Hallitus esittää, että vaikka mittarit itsessään ovat toivottavia, sillä ne lisäävät kulujen oikeudenmukaista jakautumista, mutta hinta, jonka osakkaat joutuvat maksamaan tästä ovat hallituksen mielestä liian korkeat. Tämän pohjalta hallitus esittää, että mittareita ei asenneta yhtiöön. Mikäli tekniikka kehittyy pidentäen mittareiden elinikää tai laskien kustannuksia hankintaa tulee uudelleen arvioida. Hallitus ehdottaa, että vedenkäytön säästöjä haetaan säästösuihkujen ja -hanojen hankinnan kautta.

Alkuperäisen vesimittariselvityksen voi ladata tästä.

* Tuomas Ylä-Mononen, 2017, Huoneistokohtainen vedenkulutus ja seuranta, Metropolia

Yhtiökokous 2018 ti 17.4

Vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous järjestetään ti 17.4. klo 18 Toiminta- ja palvelukeskus Iiriksen Braille-salissa, Itäkeskus, Marjaniementie 74, Helsinki. Tilaisuus alkaa kahvilla klo 17:30 ja osakkaita pyydetään paikalle viimeistään klo 17:45, jotta kaikki ehtivät rekisteröidä läsnäolonsa ennen kokousta.

Mikäli sinulla on kysymyksiä kokouksen aiheista tai materiaaleista jätäthän ne mahdollisimman pian sähköpostilla (hallitus@saastokenno.com) tai tämän artikkelin kommenttina, jolloin hallituksella ja isännöitsijällä on aikaa etsiä tarvittava tieto. 

Kokouksen asialista

Kursiivilla hallituksen taustoitus.

1. Kokouksen avaus (puh.joht.)

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Kokouksen osanottajien toteaminen

6. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys

7. Esitetään tilinpäätös ajalta 1.1.-31.12.2017, joka käsittää tuloslaskelman, taseen  ja toimintakertomusksen. Kattavamman tuloslaskelman voi ladata tästä.

Yhtiön talous on hyvin tasapainossa. Merkittävimmät kuluerät ovat lämmitys ja korjauskustannukset.

8. Vahvistetaan tuloslaskelma ja tase

9. Päätetään vahvistetun taseen mukaisen vuosituloksen käytöstä

10. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle

11. Esitetään hallituksen kunnossapitotarveselvitys

Yhtiössä on useita korjaustarpeita.  Hissit 2019 ja lämmitysjärjestelmä 2020, ovat laskennallisen elinkaarensa päässä. Julkisivukuntoarvion mukaan julkisivu kaipaa vielä korjauksia. Autotallien, osin asfaltoinnin ja pihan sadevesijärjestelmän kunto on heikko. Vuonna 2018 saadaan loppuun ikkunoiden ja ulko-ovien vaihtaminen. Ikkuna- ja oviremontin kustannukset tulevat osakkaille vuoden 2018 aikana. Näitä seuraavat kustannukset ovat selkeästi pienempiä. Hallitus lähtee korjaamaan hissejä tarpeen mukaan 2019-2030-välillä siten, että pitkiä käyttökatkoja ei synny. Lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä tehtävät investoinnit ovat vielä kysymysmerkki ja kustannusten lisäksi ne mahdollistavat merkittävät säästöt tulevaisuudessa. Nykyisen arvion mukaan seuraavan 10 vuoden korjauskustannukset olisivat n. 15 €/osake.

12. Vahvistetaan hallituksen antama talousarvio vuodelle 2018 ja määrätään yhtiövastikkeen suuruus ja maksuaika.

Yhtiön talous on hyvin tasapainossa. Lähestymme maksuvalmiuden ylläpitotavoitetta eli 2 kk:n vastikekertymää. Ikkunaremontin seurauksena odotamme lämmityskustannusten nousun pysähtyvän. Talousarvio sisältää seuraavat muutokset: vesivastike nousee 20 eurosta 23 euroon/hlö/kk. Lisää vastikkeesta ja taustaa täältä. Kaasuvastike nousee kulujen mukaisesti 18,50 euroon/huoneisto/kk

13. Päätetään hallituksen valtuuksista periä 1-2 kuukauden ylimääräinen hoitovastike tarpeen niin vaatiessa

Ylimääräisellä vastikkeella rahoitetaan tarvittaessa hissin peruskorjaus, jos korjausbudjetti ei siihen riitä. Lisää tästä täältä.

14. Päätetään hallitukselle myönnettävästä valtuudesta kartuttaa lainanlyhennysrahastoa tarpeen niin vaatiessa

Yhtiö ensisijaisesti tulouttaa korjaushankkeiden suoritukset, mutta siltä osin kuin tämä ei ole mahdollista rahastoidaan. Tällä on merkitystä vuokraustoimintaa harjoittaville osakkaille. 2017 osalta tuloutettiin suoritukset.

15. Määrätään hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot

16. Valitaan hallituksen jäsenet (7)

17. Valitaan tilintarkastajat

18. Kokouksen päättäminen

 

 

 

Vesivastike

Hallitus keskusteli syys- ja talvikaudella 2017-2018 vesimittareiden mahdollisesta asentamisesta ja päätti, ettei suosittele vuoden 2018 yhtiökokoukselle mittareiden asentamista. Vesivastikkeeksi hallitus on päättänyt 23 euroa/hlö/kk. Alla päätöksen taustaa.

Jo useampana vuonna vesivastikkeen suuruudesta on keskusteltu yhtiökokouksessa. Nykyinen 20 euroa kattaa kylmän veden osuuden 17 euroa ja vain 3 euron osalta lämmityskuluja. Vuonna 2017 päivitetty yhtiöjärjestys toteaa, että hallitus määrää vesivastikkeen suuruuden ja sen tulee sisältää veden lämmittämisen kustannuksia. Veden lämmittämiseen käytettävää energiaa ei mitata, joten tästä osuudesta ei ole tietoa. Käyttöveden lämmittämisen laskennallinen osuus koko kulutetun lämmön määrästä on suosituksen mukaan 30 %. Tämän perusteella 2018 vesivastikkeen suuruudeksi tulisi n. 31 €/hlö/kk.

Vesivastikkeen suuri kertakorotus voisi johtaa siihen, että yhä suurempi osa yhtiössä asuvista tai väliaikaisesti asuvista ei rekisteröityisi talon asukkaaksi eikä siten maksaisi osuuttaan, jolloin korotustarve jatkuisi. Hallitus näki mahdollisena jatkaa vesivastikkeen vuosittaista nostamista seuraten asukasmääriä.

2017 yhtiökokouksessa keskusteltiin mahdollisuudesta asentaa vesimittarit huoneistoihin ja siirtyä mittaripohjaiseen laskutukseen. Mittaripohjaisen laskutuksen etuna olisi se, että veden kustannukset jakautuisivat käytön mukaan.

Alustavasti vuoden 2017 yhtiön veden kulutus vaikutti n. 40 % suuremmalta kuin Suomessa keskimäärin (keskimäärin käytetään n. 140 l/vrk/hlö ja meillä n. 200 l/vrk/hlö). Lukujen tarkastuksessa kuitenkin selvisi, että todelliset kulutusluvut ovat noin 150 l/vrk/hlö. Näin ollen asukkaiden välillä ei ole niin isoja kulutuseroja kuin mitä aiemmin oletettiin, tai ainakin suurkuluttajia on huomattavasti aiemmin oletettua vähemmän. Tämän takia keskivertoasukkaan ei odoteta merkittävästi hyötyvän mittareista, mutta mittareiden asennuskustannus rasittaisi osakkaita.

Mittarit vähentävät veden kulutusta, mutta asiantuntijan näkemyksen mukaan väheneminen ei kata mittarin n. 15 vuoden käyttöaikana sen kustannusta. Hallitus pyysi alustavan arvion manuaalisista mittareista ja niiden asentamisesta. Kustannusarvio oli 400 €/asunto eli noin 0,85 €/osake. Mittareiden ja niiden asennuksen todellinen kustannus todennäköisesti nousisi tuosta 400 €/asunto, sillä lain vaatimukset ovat muuttuneet putkiremontin jälkeen ja asukkaiden on nähtävä mittarin lukemat, minkä takia perusmittareiden asentaminen kattoon ei ole mahdollista.

Mikäli osakkaiden keskuudessa on kulutustietojen oikaisun jälkeenkin laajaa halua vesimittareiden asentamiseen, tarvitaan tarkempi selvitys nykyisistä vaatimuksista, sekä suunnitelma miten ja millaiset mittarit voitaisiin asentaa, jotta kokonaisuudelle saadaan hinta. Vasta kun nämä suunnitelmat ovat valmiit voitaisiin asia tuoda yhtiökokouksen päätettäväksi.

Autotallien remontointi 202X

Hallituksen kunnossapitoselvitykseen lisättiin 2016 autotallien remontointi tallien huonon kunnon vuoksi. Autotallien remontille on tarvetta, sillä tällä hetkellä vesieristyksessä on puutteita ja talleihin valuu vettä. Alustava hinta-arvio on noin 100 000 € (n. 0,93€ / osake). Samassa yhteydessä tarkoituksena on uusia tarvittavilta osin asfalttia, korjata/rakentaa sadevesiohjausta. Kokonaisuudella ei ole vielä kustannusarviota.

Osakaskysely 2017

Yhtiökokouskutsun mukana pyydettiin osakkailta palautetta kyselyn muodossa. Kyselyssä oli kaksi osaa, joista ensimmäisessä tiedustetiin tyytyväisyyttä yhtiön ja sen yhteistyökumppaneiden toimintaan. Toisessa osassa kysyttiin osakkaiden kantoja erilaisiin investointeihin liittyviin kysymyksiin.

Kysely oli auki noin 2 kk ja vastauksia saatiin 63 kpl. Osallistumisprosentti oli 26 %, joten tulosten voidaan olettaa tarjoavan suuntaa-antavan kuvan osakkaiden mielipiteistä. Vastanneista vain 16 oli merkinnyt myös asuvansa huoneistossaan. Useissa paperilla saaduissa vastauksissa tämä kysymys oli jäänyt vastaamatta tai valittuna oli vain osakas. Voi olla, että vastaajat ovat kokeneet joutuvansa valitsemaan osakkaan ja asukkaan välillä.

Hallitus pahoittelee, että vastausten julkistamiseen meni näin kauan.

Vastaukset

Osakkaat olivat tyytyväisiä. Yhtiön palvelut saivat ”jokseenkin tyyvyväinen” vatauksia. Toisaalta siihen kukaan ei ollut erityisen tyytymätön. Muutamat vastaajat olivat tyytymättömiä hallituksen työskentelyyn, tiedon saatavuuteen, huollon toimintaan ja isännöintiin.

Yleisesti tyytyväisyyden taso on hyvä, joskin parantamista on runsaasti. Erityisesti säilytystilojen kunto ja siisteys nostettiin esille. Muistutettiin, että paperiset tiedotteet ovat tärkeitä ja niiden huomattavuuteen on panostetava. Myös hallitukselta toivottiin vaikuttamistyötä kaupunkiin ja naapurikiinteistöhin, jotta alueen yleinen siisteys paranisi.

Valtaosa vastanneista koki, että tulevissa investoinneissa ympäristöystävällisyys ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia.

Tulevaa hissiremonttia suunnitellessa hallituksen tulee huomioida, että valtaosan mielestä hissi on ehdottoman tärkeä tai tärkeä.

Kolme neljäsosaa vastanneista kannattaa tontinlunastamisen selvittämistä.

Reilu puolet on sitä mieltä, että lisärakentamista tulisi ainakin selvittää.

 

Hallituksen vastaukset sille toimitettuihin kysymyksiin ja ehdotuksiin

 

  • pakettiautot pois asuntojen lähiparkista
    • Tällä hetkellä autopaikkoja on tarjolla kaikille halukkaille, joten on vaikea perustella miksi pakettiautoja ei saisi olla. Toivomme, että ehdottaja lähestyisi hallitusta ja avaisi ehdotustaan.
  • parkkimaksut kalliit,
    • Parkkimaksut on tasapainotettu kysynnän mukaan, jotta paikat olisivat mahdollisimman aktiivisessa käytössä.
  • 4 AB talon kellaritilojen väliovet ovat täysin loppu
  • säilytys tilat surkeat, roskia tippuu verkkokomeroihin. katot täytyisi suojata.
    • Säilytystilojen huonosta kunnosta ei hallituksella ole tietoa. Yleisten tilojen kunto vaihtelee ja usein ovet ja ovenpielet ovat huonossa kunnossa. Tähän on pyritty puuttumaan korjaamalla huonokuntoisimpia.
    • Kattojen osalta olisi toivottavaa tietää missä tiloissa huonokuntoisia kattoja on. Näistä voi ilmoittaa hallitukselle tai huoltoyhtiöön.
  • Pyöräkellareihin voisi vaihtaa Iloq-lukot, ettei tarvita vanhaa avainta
    • Ainoastaan yhdessä talossa on enää käytössä iLoq lukot pyöräkellareissa ja tämä on jätetty asukkaiden pyynnöstä. Mikäli useammat asukkaat toivovat, että ovet poistetaan pyörien säilytystiloista näin voidaan tehdä. Toivomme, että kyseisen talon asukkaat olisivat hallitukseen yhteydessä.
  • ullakon säilytystilat liian alttiita ulkoilmalle, rakenteita tulisi jollain tavoin tiivistää, ei tietenkään liikaa
    • Ullakot on suunniteltu kylmiksi itsestään tuulettuviksi tiloiksi. Näiden muuttaminen turvallisesti vaatisi melkoisesti suunnittelua, joka ei mukavuuden lisäämiseksi ole kannattavaa.
  • Polkupyörähuoneiden tyhjennys ja uudelleenjärjestely
    • Tämä on toteutettu ja otettu huollon vuosittaiseen ylläpitoohjelmaan.
  • Joka toisen viikon saunavuorot ollaan poistamassa. Minkä takia?
    • Nykyinen tekniikka ei mahdollista saunojen lämpiämisen aikatauluttamista vain jokatoiselle viikolla, jonka takia sauna oli lämmin myös silloin kun saunaa ei käytetty joka toisen viikon vuoroissa. Asukkailla on mahdollisuus käyttää joustavaa saunavuoroa, jolloin he voivat käydä esimerkiksi joka toinen viikko saunassa.
  • ”isännöitsijä vie, hallitus vikisee”, hallitus on liian ohjailtavissa. Remonttien suunnitteluun enemmän harkintaa, mitään ei saa tehdä ”musta tuntuu” periaatteella.
  • Ulkopuolelta katsottuna saa vaikutuksen että isännöitsijä ohjailee hallituksen päätöksiä.
    • Hallitus käyttää remonttien suunnittelussa konsultteja ulkopuolisen osaamisen saamiseksi, jolloin päätöstä ei ohjaa isännöitsijä tai hallituksen ”musta tuntuu” -fiilis vaan asiantuntijan lausuntoon. Enenevissä määrin nämä lausunnot myös toimitetaan asukkaiden ja osakkaiden nähtäväksi, jolla he voivat arvioida remonttien tarpeen itse. Lopullisen päätöksen tekee aina yhtiökokous.
  • Tiedotteet joka kotiin. Ilmoitustaulu ei riitä.
  • A4:nen käytävässä ei oikein ole toimiva ratkaisu. Ainakaan ainoana tiedottamiskanavana.
  • esimerkiksi talojen ilmoitustaululle laitetut tiedotteet myös nettiin tai s-postiin. Esim lomamatkalla oleva ei voi tietää
    • Tiedottamisessa on pyritty löytämään linja kustannusten ja tiedon saatavuuden väliltä. Yhä enenevissä määrin pyrkimys on tiedottaa sähköisesti ja porrakäytävissä. Tilanteissa, joissa asukkailta tai osakkailta vaaditaan toimenpiteitä näitä lähestytään myös kirjeellä. Tiedottamisen kehittäminen on edelleen tarpeen ja ideoita otetaan vastaan erittäin mielellään.
  • tiedottet paremmin paperisina esiin rappukäytävään ilmoitustaululla ja vanhat ilmoitukset pois! kaikilla ei ole nettiä
    • vanhojen ilmoitusten poistaminen ja ilmoitustaulujen siistinä pitäminen on hyvä idea. Olemme olleet tästä yhteydessä huoltoyhtiöön.
  • Maalarinteipillä laitetut infot käytävissä ovat epäsiistejä ja tuovat mieleen varastohallin. Voisiko käyttää enemmän muovitaskuja, joihin tiedotteet sijoitetaan.
  • Porrasaulatiloihin tiedotteita siistimmin ilmoitustaululle ja oviin (4A näyttää siistiltä)
    • Tämäkin on hyvä idea. Toteutetaan.
  • lehtipuhallin pois, melu, katku, pöly, ei saa käyttää kuivalla ilmalla (laki!)
    • Mikäli havaitset lainvastausta toimintaa voit pyytää huoltomiestä lopettamaan sen, olla yhteudessä huoltoyhtiöön tai jos tämä ei saa toimintaa loppumaan pyytää hallitusta tai isännöitsijää puuttumaan asiaan.
  • 4:n ajoramppi joskus liukas tai luminen
  • Hiekottaminen ja lumenpoisto aikaisemmin talvella. Muuten kutakuinkin ok.
    • Näistä asioista kannattaa olla välittömästi yhteydessä huoltoyhtiöön.
  • Vinttikäytävät ja pyöräkellarit voisi siivota silloin tällöin
    • Kellarit siivotaan pari kertaa vuodessa. Seuraamme tilannetta onko siivoussykliä tarpeen parantaa. Kun sotkua näkyy asiasta kannattaa olla yhteydessä huoltoon, jolloin sotku saadaan siivottua ja on helpompi arvioida kuinka usein siivousta tarvitaan.
  • Siivouksen taso on huono. Samoin porraskäytävät epäsiistit, onko käytäviä vahattu milloin viimeeksi?
    • Porraskäytäville tehdään kerran vuodessa peruspesu ja ne pyyhitään viikoittain. Tilojen kuntoa seuraa huoltoyhtiö. Pyytäisin imoittamaan kaikesta epäsiisteydestä huoltoyhtiöön, jolloin saamme mahdollisimman hyvän kuvan missä ja kuinka usein tulisi siivota.
  • 3B ulko-oven edessä on matto, joka näyttää vaihtomatolta, mutta sitä ei koskaan vaihdeta.
    • matto on syksyllä 2017 vaihdettu.
  • Kastelholmantiehen päättyvä parkkipaikka törkeässä kunnossa jo vuosia. Olisko aika viimein siivota sekin..??
    • Kyseinen parkkipaikka ei ole yhtiön alueella. Mikäli kiinnostuneita on aluetta voitaisiin siivota esimerkiksi talkoilla. Mikäli halukkaita on voivat he lähestyä esim. shköpostilla.
  • Isännöitsijän todistus on käsittääkseni valmis ja vaatii ainoastaan tulostuskomennon. Hinta on moiselle oli viimeiksi järjetön.
    • Isännöintitodistuksen hinnan määrittelee tällä hetkellä isännöinti toimisto eikä yhtiö ole nähnyt tarpeelliseksi kompensoida sitä. Mikäli useampi kaipaa tähän muutosta voidaan sitä harkita.
  • jos tontin hankintaa selvitetään on hyvä laskea kiinteistöveron muutoksen suuruus että onko kustannustehokasta
    • Tämä on hyvä huomio. Tehdään kun ollaan tuossa vaiheessa.
  • liikaa remontteja. Tulee kalliiksi,  häiritsee myös normaalia elämää.
    • Remonttien tarve on valitettava ja hallituksena olemme keskustelleet useaan kertaan koska on tarvetta lähteä remontiiin – voitaisiinko remonttia siirtää. Usein remontissa korjataan ongelmia jotka koskettavat akuutisti jotain ryhmää asukkaista, esimerkiksi hissien toimivuuden varmistaminen on tärkeää sellaisille asukkaille joilla on vaikeuksia liikkua. Hallitus pyrkii huomioimaan ratkaisuissaan asukkaat ja lopullisen päätöksen tekee aina yhtiökokous.
  • -pyöräni varastettu lukitusta p.kellarista
    • Hallitus seuraa varkauksien ja tihutöiden määrää ja sen perusteella ryhtyy toimiin. Kamera ja lukkoremontin jälkeen meillä ei ole tiedossa juurikaan varkauksia yhteisissä tiloissa.
  • Paljonko tontilla on tyhjää tilaa/rakennusoikeutta?
    • Tätä ei ole lainkaan eli lisärakentaminen edellyttäisi kaavamuutosta.
  • ”toivomus: kunnollinen tiedote tulevasta ikkunaremontista esim. irrottavatko remonttimiehet ikkunoissa olevat kaihtimet ja rullaverhot ja voiko vanhoja kaihtimia käyttää uusissa ikkunoissa. Lisäksi jouttuuko asukas itse laittamaan ne paikalleen?
  • ikäväkyllä kaikki eivät aina pääse kokouksiin tai tiedotustilaisuuksiin, joten riittävä kirjallinen materiaali on tarpeen.”
    • Tähän pyritään. Koska tiedottaminen on aina vajavaista kannataa kysyä.
  • voisiko ajatella hissien sisäpintaremonttia, ei tulisi kuitenkaan maksamaan maltaita. sisltä ainakin 4a rapun hissi on sotkettu kaikenmailman grafiteilla ja vaikka hissiä on puhdistettu on jälkiä sotkuista jäänyt jäljelle. hissin epäsiisteys antaa huonon kuvan talosta, siinä asuvista imistsä ja yhtiöstä.
    • Hissien siisteys on yksi mietittävä asia. Ennen kuin hissiremontin laajuudesta ja aikataulusta on päätetty ei hissejä kannata kunnostaa. Hissit ovat tulevana vuonna hallituksen asialistalla.
  • Päätöksien teossa pitää ottaa huomioon yhtiön lainan määrä ja sen myötä taloudellinen tilanne. Remonttien ajankohtaisuuteen vaikuttaa myös markkinat. Jos remontteja (jotka eivät ole aivan pakollisia) tehdään rakentamisen noususuhdanteen aikana, hinnat ovat kovemmat. Ottakaa huomioon että talossa asuu eläkeläisiä, turhat remontit lisää asumiskustannuksia.
    • Remontteja pyritään tekemään mahdollisimman vähän eli venyttämään niitä mahdollisimman pian. Noususuhdanteen välttäminen on hyvä ehdotus sellaisten remonttien kohdalla joita voidaan siirtää.
  • ”Puhoksen ostoskeskuksen ympäristö on roskainen ja epäsiisti jatkuvasti. Vaikkei alue ei kuulu yhtiön toimivaltaan, voisi hallitus kirjelmöidä ja olla yhteydessä sotkuisuudesta kiinteistöä hallinnoivaan yhtiöön ja kehottaa parantamaan ulkoalueiden siivousta. Tai mikäli alue kuuluu kaupungille, yhteys sinne.
    Jo roskapönttöjen lisääminen noilla kulmilla voisi auttaa asiaa. Epäsiisteys ympäristössä vaikuttaa myös yhtiömme asuntojen arvoon ja mielikuvaan yhtiöstä.”

    • Taloyhtiön hallitus on ollut yhteydessä Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialaan, joka on sekä huomautuksin että omalla aktiivisuudellaan pyrkinyt vähentämään ostoskeskuksen ympäristön roskaisuutta. Tilanne on ollut sen jälkeen parempi. Taloyhtiö on omasta puolestaan lisännyt yhden roska-astian 4A-portaan lähelle.

 

Ikkunaremontti alkaa marraskuun lopussa 3 puolen taloista

Tämä tiedote on lähtenyt osakkaille ja asukkaille kirjeenä.

English version can be found here

HUOM. Huoneistoissa tulee tehdä valmisteluja sujuvan asennuksen varmistamiseksi. Katso kohta asennukseen valmistautuminen.

Remontin sisältö

Remontissa uusitaan kaikki ikkunat ja ovet (pois lukien huoneistojen ovet). Uudet ikkunat ovat avattavia (OH ikkuna parvekkeelle kiinteä). Ikkunat avautuvat sisäänpäin ja ovet ulospäin. Ulkopuolen värit vanhan mukaan, sisäpuoli valkoinen. Kaikkiin olo- ja makuuhuoneiden ikkunoihin tulee ilmanvaihtoventtiilit. Yli 2m leveät ikkunat varustetaan pesutuella. Ikkunoiden mukana toimitetaan käyttö- ja huolto-ohjeet.

Huom. Sälekaihtimet eivät sisälly toimitukseen, mutta niitä on mahdollista tilata jälkiasennuksena. Tästä tehdään erillinen kysely porraskäytävittäin, sitä mukaan kun asennus etenee. Hyttysverkot eivät sisälly asennukseen.

Urakoitsijana Pihla

Pihlan tuotteet valmistetaan Ruoveden ja Haapajärven tehtailta yli 20v kokemuksella. Yrityksen liikevaihto vuonna 2016 oli 160 milj. €, luottoluokituksen ollen korkein mahdollinen (AAA). Työntekijöitä on noin 700. Pihlan tehtaalla valmistetaan 150 000 ikkunayksikköä vuodessa. Yritys on erikoistunut saneerausrakentamiseen. Vuodessa suoritetaan yli 500 suurempaa remonttia. Lisätietoa tuotteista löytyy osoitteesta www.pihla.fi

Yhteystiedot

Pihlan yhteyshenkilöt:

 

Projektipäällikkö, Johan Selin, puh. 040 6808 573 johan.selin@pihla.fi

Työpäällikkö, Petri Vähätiitto, puh. 040 9030 740 petri.vahatiitto@pihla.fi

Asennus: Rakennus Heikki Kulmala Oy, puh. 050-5407180

Asennus: Tmi Janne M Raudaskoski, puh. 040-5899944

Taloyhtiön edustajat:

Valvoja Markus Treuthardt markus.treuthardt@treuthardt.fi, puh. 040 729 5823
Isännöitsijä Tobias Höglund isannoitsija@saastokenno.com, puh. (09) 4778 1375

Hallituksen jäsenet Lasse Granroth
Hannu Lunkka hannu.lunkka@saunalahti.fi puh. 040 592 3503.

Remontin aikataulu

Tehdyt vaiheet 

Ikkunoiden ja ovien tarkistusmittaus on suoritettu 23. – 24.8. Mittauksella varmistettiin oikeat tuotantomitat, kätisyydet ja kappalemäärät. Mittaus ei vaatinut asukkailta toimenpiteitä

Malliasennus suoritettiin 6.10. Malliksi on asennettu kaksi ikkunaa ja yksi parvekeovi taloon 3 ABC. Mallin katselmus on pidetty 12.10.2017.

Seuraavat vaiheet

Työt aloitetaan viikolla 47 talojen 3 C ja E parvekepuolelta. Asennuksia suoritetaan kahdessa talossa samanaikaisesti. Ensin asennetaan parvekepuoli, sitten etupuoli.

HUOM: Pysäköintipaikat voivat olla urakan aikana normaalisti käytössä, ellei toisin ilmoiteta.

Arvioitu aikataulu

 

TaloRappuSivuAsennusviikot
3CParveke47 – 49
3BParveke49 – 3
3AParveke4 – 6
3CEtu7 – 9
3BEtu10 – 12
3AEtu13 – 15
3EParveke47 – 49
3DParveke49 – 3
3EEtu4 – 6
3DEtu7 – 9
4AEtu16 – 18
4BEtu19 – 21
4BParveke22 – 25
4AParveke26 – 29
4CEtu10 – 12
4DEtu13 – 15
4CParveke16 – 19
4DParveke20 – 23
4Kellarit24 – 27
3Kellarit28 – 31
Piha- ja jälkityöt32 – 35

 

Mahdolliset muutokset asennusaikatauluun ilmoitetaan tiedoitteilla.

Loppusiivous
Asentajat suorittavat karkean harjasiivouksen asennuksen jälkeen.

Uudet ikkunat tullaan pesemään kaikilta pinnoilta urakan lopussa.

Asennuksiin valmistautuminen

Asennus kestää päivän / julkisivu / asunto. Ikkunat ja ovet tuodaan asuntoihin nostimella ulkokautta. Asennus tapahtuu asunnon sisältä. Ensin asennetaan parvekepuoli, sitten toinen puoli. Ikkunat ovat pois paikaltaan useimmiten alle tunnin per aukko. Asennuksia voidaan suorittaa arkipäivisin 7 – 19.

Saat tiedon tarkemmasta aikataulusta huoneistosi kohdalla yleistiedotteella 1-2 viikkoa varsinaisen asennuksen aloittamisesta, sekä asuntokohtainen tiedotteella 2 päivää ennen asennusta. Tiedotamme aina jos asuntoon tullaan sisälle.

Asunnossa voi oleskella asennuksen aikana.

Avaimien toimittaminen
Mikäli ette ole paikalla asennuksen aikana, käytämme yleisavainta. Turvalukot tulee jättää auki asennuspäivänä sekä mahdolliset hälytykset kytkeä pois.

Mikäli sinulla on taloyhtiön sarjasta poikkeava avain tulee sinun huolehtia asentajien pääsystä huoneistoon asennuspäivänä. Avaimen voi toimittaa esimerkiksi huoltoyhtiölle (Helsingin Kiinteistöpalvelu Oy). Avain tulee toimittaa huoltoyhtiölle vähintään viikko ennen asennusta.

Kiinteät rakenteen ikkunoiden edessä

Esteet jotka selvästi ovat ikkunoiden edessä tulee poistaa. Epäselvissä tapauksissa voitte olla yhteydessä Pihlan edustajaan soittamalla tai lähettämällä valokuvan johan.selin@pihla.fi / 040 6808 573.

Suojaaminen

Porraskäytäviin toimitetaan suojamuovia ja pahvia ennen asennusta. Pyydämme siirtämään huonekalut pois ikkunoiden läheisyydestä sekä poistamaan verhot, kukat ym. esineet. Kukat kannattaa viedä pesuhuoneeseen suojaan. Suojatkaa pölylle arat esineet muovilla tai lakanoilla, kulkureitit pahvilla.

Sälekaihtimet ja muut kiinteät asennukset nykyisissä ikkunoissa

Asukkaan tulee poistaa vanhoista ikkunoista mahdolliset lämpömittarit ja sälekaihtimet, mikäli haluat säilyttää ne. Vanhat sälekaihtimet eivät sovi uusiin ikkunoihin. Mahdolliset uudelleen asennukset tulee asukkaan/osakkaan hoitaa itse.

Kulku ikkunoille

Tarvitsemme esteettömän reitin ikkunoiden luo sekä vapaata tilaa ikkunoiden eteen (noin 1,5m). Huomioittehan, että vapaata tilaa on oltava myös ikkunoiden molemmin puolin.

Lemmikit

Koirien ja muiden lemmikkieläinten tulee olla poissa huoneistosta asennuksen ajan. Mikäli tämä ei ole mahdollista tulee asiasta ilmoittaa asentajille ja lemmikki siirtää huoneeseen jossa asennuksia ei suoriteta. Ilmoita lemmikeistä ulko-oveen jätetyllä lapulla.

Ongelmista / puutteista ilmoittaminen

Jaamme huoneistoihin kyselylomakkeen kun huoneiston asennus on valmistunut ja ikkunat on pesty. Kyselylomakkeeseen tulee merkitä tuotteissa tai asennuksessa mahdollisesti havaitut virheet ja puutteet. Näiden perusteella toteutetaan mahdolliset korjaavat viimeistelytyöt.

Yhtiökokous 23.5.2017

 

PÄIVITYKSET

Toimintakertomuksen vesimaksun jälkilaskelmassa on lukuvirhe käyttöveden lämmitysenergiaosuudessa. 30 prosentin lämmitysenergiaosuus on euroina 49​323,09 ja tämän mukainen kokonaiskustannusarvio 28,77 €/asukas/kk. Luku sisältää myös taloyhtiön saunoissa ja pesutuvissa käytetyn veden kustannukset.

Lähetetyssä esityslistassa lukee velan määrästä 163 €/osake, kun sen pitäisi olla 163 €/jm2. Sama kyseisen kohdan vastikearviossa. Pahoittelemme virhettä.

Ikkuna- ja parvekeoviremontin kustannuksista aineistosta löytyy kolme lukua. Näistä arviolaskelma n. 1,7 M€ on hallituksen arvioi remontin kustannuksista. Aiemmin mainittu 1.9 M€ on arvioitu maksimihinta, mikäli ikkunoiden alapuolisille rakenteille ei tehdä mitään ja lainavaltuudessa mainittu 2,1 M€ sisältää mahdollisuuden siihen, että ikkunoiden alapuolisille rakenteille pitää tehdä isompia korjauksia. Pahoittelemme, että tätä tietoa ei ole avattu itse kirjeessä.

KUTSU

Yhtiökokous järjestetään 23.5.2017 klo 18.00 Iiriksessä. (Sama paikka kuin viimeksi.) Ilmoittautuminen alkaa klo 17.30. Jotta aloitus on mahdollisimman sujuvaa, pyydetään osallistujia tulemaan paikalle viimeistään 17:45. Paikalla on kahvitarjoilu.

Edellisvuoden tapaan pyydämme osakkaita esittämään kysymyksiä epäselvistä asioista ennen kokousta, jotta itse kokous sujuu jouhevammin. Kysymyksiä voi esittää alle kommenttina tai sähköpostilla hallitus@saastokenno.com

Asialistalla ovat lakisääteiset:

Muut asiat:

Lista päivittyy ja lisätietoa lisätään seuraavien viikkojen aikana.