Swecon selvitys maalämmön sopivuudesta Helsingissä on ladattavissa täältä.
Selvityksessä kuvataan tekniikka, soveltuvuutta kaupunkiolosuhteisiin ja sen vaikutuksia ympäristöön. Raportti ei nosta esille asioita, joilla olisi vaikutusta Säästökennon projektiin, mutta se taustoittaa asiaa ja on suositeltavaa luettavaa niille, jotka haluavat ymmärtää maalämpövaohtoehdosta tarkemmin.
Rototec Oy tulee poraamaan viikolla 47 taloyhtiöönne maalämpökaivon. Poraus kestää n. 2 työpäivää (7.00-22.00).
Työalue rajataan aidoin/lippusiimoin.
Poraustyön aikana parkkialuetta rajataan työmaan käyttöön, silloin rajattua aluetta ei voi käyttää ajoneuvojen pysäköintiin.
Työmaa-alueelle asiattomilta on pääsy kielletty.
Töiden aikana kiinteistön alueella liikkuu isoja ja raskaita ajoneuvoja, joten pihalla liikuttaessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta.
Pyrimme tekemään työn yhtäjaksoisesti, jotta työstä aiheutuva haitta olisi mahdollisimman lyhytaikainen. Pahoittelemme työmaasta aiheutuvaa tilapäistä häiriötä.
Työnjohtaja: Matti Raatikainen 041 4476733 Rototec Oy
Päivitetty 21.10.2020
Hallitus päätti 14.10 kokoukseen pyytää arkkitehtitoimistoa alloittamaan neuvottelut kaupungin kanssa mallin VE 8 perusteella. Mallin löydät täältä. Hallitus nosti viestissään toimistolle mahdollisuuden muuttaa rakennukset samaan koordinaatistoon parkkitalon kanssa, jotta katselukulmat rakennusten välillä eivät olisi suoraan toisia kohti. Asia jää keskusteltavaksi kaupungin kanssa.
Alustavasti hallitus linjasi, että osakkaille tehdään kysely, jolla kartoitetaan näkemyksiä mallista. Tämä tehdään, kun kaupungin kanta on selvillä. Olettettavasti vuodenvaihteen tienoilla.
Olemme saaneet joukon kysymyksiä täydennysrakentamiseen liittyen tilaisuuden jälkeen. Pyydämme, että osakkaat odottaisivat kysymyksineen, jotta saamme tähän kerättyä tietopakettia, jotta samoihin kysymyksiin ei tarvitse vastata useampaan kertaan.
Kiitos kaikille etänä ja paikan päällä olleille osallistumisesta!
Työpajassa esitellyt mallit löytyvät täältä. Hallitus ottaa kantaa lokakuussa minkä mallien pohjalta keskustelua jatketaan kaupungin kanssa.
Päivitetty kysymyksillä ja vastauksilla.
2019 aikana hallitus tilasi selvityksen mahdollisuuksista ottaa käyttöön maalämpö- ja poistoilman lämmön talteenotto (myöhemmin poistoilmapumppu) ‑teknologioita. Selvityksen mukaan edellä mainitut ovat mahdollisia kiinteistössämme ja saatujen laskelmien perusteella maksaisivat itsensä takaisin noin 10 vuodessa. Kuitenkin osassa tapauksissa tarkempia selvityksiä vielä tarvitaan.
Hallitus punnitsi vaihtoehtoja kaukolämmön ja edellä mainittujen teknologioiden väliltä. Hallitus päätyi suosittelemaan yhtiökokoukselle, että yhtiö lähtisi edistämään maalämpö + poistoilmapumppu ‑yhdistelmäjärjestelmän hankintaa. Vaikka kaikki mainitut teknologiat tuovat säästöjä, maalämpö + poistoilmapumppu ‑yhdistelmän arvioitu säästö on suurempi, joskin myös investointi on suurempi. Keskeistä on, että maalämpö vapauttaa yhtiön sidoksesta käyttää Helenin kaukolämpöä, missä pelkkä poistoilmapumppu tarvitsee kaukolämmön rinnalleen. Näin Helenin tulevien vuosien investointipaine ei siirry osakkaiden vastikkeisiin. Hanke voidaan rahoittaa siten, että osakkaille ei synny ylimääräisiä kuluja nykytilanteessa ja tulevina vuosina vastike ei nouse kaukolämmön mukana.
Hallitus nostaa esille, että maalämpöön liittyy vielä avoimia kysymyksiä. Maaperän lämmönantokyky tulee mitata ja sitä varten tulee tehdä koeporaus, joka on kallis (15 t€), minkä takia hallitus katsoo, että yhtiökokouksen tulee tehdä päätös etenemisestä ennen kuin porausta voidaan lähteä hankkimaan. Porauksen tulos vaikuttaa tarvittavien porausmetrien määrään ja siten jossain määrin hankkeen lopulliseen hintaan. Kun tulos on saatu voidaan urakoitsijat kilpailuttaa, minkä jälkeen hankintapäätös tuodaan yhtiökokouksen päätettäväksi, oletettavasti ylimääräisessä yhtiökokouksessa 2020 tai varsinaisessa yhtiökokouksessa 2021.
Tarkemmat tiedot päätöksen takaa löydät täältä.
Mikäli sinulla on kysymyksiä hankkeeseen liittyen voi jättää niitä tämän artikkelin keskusteluosioon tai mailitse hallitus@saastokenno.com
Mikä on laitteiden käyttöikä ja uusimiskustannus?
Miten varmistetaan lämmitys silloin, jos maalämpölaitteet rikkoutuvat tai tarvitsevat huoltoa?
Kokousaika on 15.6.2020 klo 18. Kokous järjestetään monimuotoisena, tarkoittaen että kokoukseen voi osallistua etänä, lomakkeella ja paikan päällä. Kokoukselle on kuitenkin myös varattu paikka Paiste-talosta, osoitteessa Suolakivenkatu 1, 00820 HELSINKI. Kokouskäytäntönä toimii osakkaiden lähettämät ennakkoilmoitukset ja -vastaukset kokouksen esityslistan kohtiin, sekä myös etäyhteydellä ja paikan päällä osallistuvien osakkaiden kannanotot. Kokoukseen osallistuvalle hallituksen jäsenelle tai osakkaalle voi myös lähettää valtakirjan.
LINKKI ETÄKOKOUKSEEN – kokoustilaan voi liittyä 15.6.2020 klo 17.45 alkaen. Tietokoneella osa selaimista ei tarvitse Teams sovellusta, mutta osa tarvitsee. Testaa tämä klikkaamalla linkkiä kokoukseen. Mikäli selaimesi ei tue Teamsiä saat klikkaamalla linkkiä kokoukseen linkin, josta voit ladata sovelluksen koneellesi. Voit asentaa sovelluksen myös puhelimeesi.
HUOM! Jos osakkaalle on etäosallistuminen täysin mahdotonta, eikä hyväksy yhtiökokouksen pitämistä etänä, toivon että otatte välittömästi yhteyttä isännöitsijään.
Fyysiseen osallistumiseen paikkoja on rajoitetusti turvavälien vuoksi. Ilmoita osallistumisesta mahdollisimman pian isännöitsijälle (satu.ingstrom@astala.fi tai p. 09 47781 1831). Huom. voimme myös avustaa miten etäyhteyttä käytetään ja/tai vastataan lomakkeella. Mikäli tarvitset apua, ole yhteydessä isännöitsijään.
Voit osallistua vastaamalla sähköpostilla. Vastauslomake, jolla voit osallistua kokoukseen etukäteen löytyy täältä.
Mikäli osakas haluaa ilmoittaa olevansa käytettävissä hallitukseen, tulee hänen ilmoittaa siitä isännöitsijälle kirjallisesti 14.6.2020 mennessä.
Koska osa osallistuu kokoukseen lomakkeella, hallitus toivoo, että osakkaat esittävät kommentteja ja kysymyksiä hyvissä ajoin ennen kokousta kommentoimalla tätä postausta tai sähköpostilla (hallitus@saastokenno.com). Näin hallitus ja isännöitsijä ehtivät etsiä tietoa ennen kokousta ja jakaa sitä sivuston kautta, jolloin se tukee kaikkien päätöksentekoa.
Korona-kevät aiheutti tilanteen, jossa hallitus katsoi, että yhtiökokouksen järjestäminen aiemman suunnitelman mukaisesti toukokuussa ei ollut mielekästä. Huhtikuussa ei ollut kokemusta etäkokousten toimivuudesta ja oletuksena oli, että perinteinen kokous ei olisi mahdollinen hallitusten rajoitusten takia. Tämän takia kokous siirrettiin kesäkuulle.
Monimuotinen kokous tarkoittaa, että osa osallistujista on mukana paikan päällä, osa osallistuu etäyhteyden kautta ja osa ilmoittaa etukäteen kantansa vastaamalla kutsun mukana toimitettuun lomakkeeseen. HUOM! Toivomme, että käytätte ensisijaisesti etäyhteyttä tai kirjallista tapaa osallistua kokoukseen. Jos em. vaihtoehdot ovat mahdottomia ja tahdotte osallistua paikan päällä kokoukseen, ottakaa viipymättä yhteys isännöitsijään satu.ingstrom@astala.fi tai p. 09 47781 1831, paikkoja turvavälien vuoksi on rajallisesti.
Laki antaa hallitukselle mahdollisuuden hyväksyä etäosallistuminen, mutta edellyttää, että tuolloin mahdollistetaan osallistuminen lomakkeella. Kun lomakkeella osallistuminen on mahdollista, tämä rajoittaa, että kokouksen aikana ei voi esittää uusia ehdotuksia. Täten etäosallistuminen rajoittaa osakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon rajaamalla päätösvaihtoehdot hallituksen etukäteen määrittelemiin. Jotta riskiryhmiin kuuluvat henkilöt voisivat osallistua yhtiön päätöksentekoon, hallitus päätti, että kokous toteutetaan monimuotoisena. Monimuotisena toteutetussa kokouksessa tiedon saanti etukäteen on erityisen tärkeää, jotta osakkaat pystyvät muodostamaan kantansa etukäteen, jos eivät pysty osallistumaan kokoukseen reaaliaikaisesti. Hallitus pyytääkin, että osakkaat ovat aktiivisia; esittävät kommentteja ja kysymyksiä ennen kokousta verkkosivujen (saastokenno.com/yhtiokokous2020) tai sähköpostin (hallitus@saastokenno.com) kautta.
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri
3. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijat
4. Todetaan läsnäolijat
5. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
6. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys
7. Esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta sekä tilintarkastuskertomus
8. Päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta sekä toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto/tappio antaa aihetta
9. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle
10. Esitellään kunnossapitotarveselvitys
| 2018-2019 | Ikkuna- ja parvekeoviurakka |
| 2019 | Julkisivun kuntotutkimuksen päivitys |
| 2019 | Kiinteistön eri lämmitysmuotojen vertailu |
| 2019 | Lisärakentamisen selvitys |
| KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS VUOSILLE 2020-2024 | |
| Vuosi | Toimenpide |
| 2020 | Kiinteistön eri lämmitysmuotojen vertailu jatkuu |
| 2020 | Lisärakentamisen selvitys jatkuu |
| 2020 | Hissin korjaus E-rappu |
| 2020 | Julkisivukorjauksien aikataulun selvitys |
| 2021 | Lämmitysjärjestelmän uusinta |
| 2021- | Hissien peruskorjauksia |
| 2021- | Autotallit ja jäteasemat (aikataulut tarkentuu lisärakentamisselvityksen jälkeen) |
Yhtiössä on yhä useita korjaustarpeita. Hallitus pyrkii siirtämään ei-kiireellisiä remontteja tulevaisuuteen 2025 jälkeiseen aikaan. Näitä ovat julkisivun maalaukset, hissien korjaukset ja patteriventtiilien vaihto, joihin ryhdytään tarpeen mukaan. Näiden kustannusarvio on noin 10 €/osake.
Kiireellisiä korjauksia on yhden hissin uusiminen varaosien saamiseksi yllättävän rikkoutumisen varalta (toukokuu 2020). 3E:n hissi korjataan toukosuussa 2020. Hissin korjaus rahoitetaan hoitoylijäämällä. Lisätietoja täältä.
Kaukolämmön siirtimet ovat tulleet teknisen elinikänsä päähän vuonna 2017, mutta ne eivät oireile vielä. Lämmönsiirtimet (100 t€, 0,93 €/osake) tulisi uusia lähivuosina tai korvata muulla järjestelmällä ennen kuin ne alkavat vaatia suurempia korjauksia. Tämä on suunniteltu toteutettavaksi 2021. Aiheesta on erillinen kohta alla.
Julkisivun korjaustarpeesta on tehty kartoitus ja pyydetty toteutussuunnitelma, jonka perusteella 2020 aikana hallitus esittelee korjaussuunnitelman. Tällä hetkellä oletetaan, että korjaus tapahtuisi 2021 tai 2022. Vuonna 2014 tehdyllä hinta-arviolla kustannus olisi 2,54 €/osake. Lisätietoja löytyy täältä.
Autotallien, osin asfaltoinnin ja pihan sadevesijärjestelmän kunto on heikko. Myös jäteasemien kapasiteetti on ongelma (lisätietoja). Näiden kustannusarvio on 1 €/osake. Näiden korjausaikataulu tarkentuu sen jälkeen, kun on päätetty, miten täydennysrakentamisen suhteen edetään.
3DE -talo tarvitsee muita enemmän lämpöä, sillä osa huoneistoista on huomattavan kylmiä. Arvioin mukaan tämä johtuu ongelmallisesta rakenteesta ulkokuoressa. Asiaa selvitetään lämpökuvauksin tulevana talvena.
Lisää tulevista remonteista: http://saastokenno.com/kategoriat/remontit/tulevat-remontit/
11. Päätetään talousarvion vahvistamisesta tilikaudelle 1.1.-31.12.2020 ja määrätään osakkeenomistajien yhtiölle suoritettavien vastikkeiden suuruudet
Hallitus esittää talousarvion hyväksymistä
Yhtiön talous on hyvin tasapainossa. Merkittävimmät kuluerät ovat lämmitys ja korjauskustannukset. Tilikohtaisen tuloslaskelman löydät tästä. Toimintakertomus löytyy täältä.
12. Päätetään valtuuksista hallitukselle periä tai jättää perimättä enintään kaksi ylimääräistä hoitovastiketta yhtiön taloudellisen tilanteen niin vaatiessa
Hallitus esittää valtuuksien hyväksymistä
13. Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan palkkioista
14. Valitaan hallituksen jäsenet ( 7 kpl)
15. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. Mikäli varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita.
Hallitus esittää APK Auditing, päävastuullisena Aarto Hirvi, HT
16. Päätetään lainanlyhennysrahaston kartuttamisesta.
Hallitus esittää, että lainalyhennysrahastoa kartutetaan enintään lainanlyhennysten määrällä, mikäli muut tuloksen laatimisen keinot on käytetty
Tämän hetkisen arvioin mukaan yhtiö pystyy tulouttamaan pääomavastikkeet 2020 ja 2021.
17. Päätetään koeporauksen teettämisestä maalämpöhankkeeseen liittyen, kustannus n. 20 000 € , rahoitus tapahtuu hoitobudjetin rajoissa.
Hallitus esittää koeporauksen hyväksymistä
2019 aikana hallitus tilasi selvityksen mahdollisuuksista ottaa käyttöön maalämpö- ja poistoilman lämmön talteenotto (myöhemmin poistoilmapumppu) -teknologioita. Selvityksen mukaan edellä mainitut ovat mahdollisia kiinteistössämme ja saatujen laskelmien perusteella maksaisivat itsensä takaisin noin 10 vuodessa. Kuitenkin osassa tapauksissa tarkempia selvityksiä vielä tarvitaan.
Hallitus punnitsi vaihtoehtoja kaukolämmön ja edellä mainittujen teknologioiden väliltä. Hallitus päätyi suosittelemaan yhtiökokoukselle, että yhtiö lähtisi edistämään maalämpö + poistoilmapumppu -yhdistelmäjärjestelmän hankintaa. Vaikka kaikki mainitut teknologiat tuovat säästöjä, maalämpö + poistoilmapumppu -yhdistelmän arvioitu säästö on suurempi, joskin myös investointi on suurempi. Keskeistä on, että maalämpö vapauttaa yhtiön sidoksesta käyttää Helenin kaukolämpöä, missä pelkkä poistoilmapumppu tarvitsee kaukolämmön rinnalleen. Näin Helenin tulevien vuosien investointipaine ei siirry osakkaiden vastikkeisiin. Hanke voidaan rahoittaa siten, että osakkaille ei synny ylimääräisiä kuluja nykytilanteessa ja tulevina vuosina vastike ei nouse kaukolämmön mukana.
Hallitus nostaa esille, että maalämpöön liittyy vielä avoimia kysymyksiä. Maaperän lämmönantokyky tulee mitata ja sitä varten tulee tehdä koeporaus, joka on kallis (20 t€), minkä takia hallitus katsoo, että yhtiökokouksen tulee tehdä päätös etenemisestä ennen kuin porausta voidaan lähteä hankkimaan. Porauksen tulos vaikuttaa tarvittavien porausmetrien määrään ja siten jossain määrin hankkeen lopulliseen hintaan. Kun tulos on saatu voidaan urakoitsijat kilpailuttaa, minkä jälkeen hankintapäätös tuodaan yhtiökokouksen päätettäväksi, oletettavasti ylimääräisessä yhtiökokouksessa 2020 tai varsinaisessa yhtiökokouksessa 2021.
18. Päätetään uusista järjestyssäännöistä
Hallitus esittää järjestyssääntöjen hyväksymistä
Taloyhtiöllä ei ole ollut käytössä järjestyssääntöjä, ainoastaan suosituksia. Hallitus esittää järjestyssääntöjen käyttöönottoa kahdesta syystä. 1) Ikkunoiden lähellä tapahtuvan tupakoinnin kieltämistä ei voida toteuttaa kaupungin kautta, vaan se tulee tehdä järjestysääntöjen kautta. Tästä lisää edellisessä kohdassa. Ehdotetut järjestyssäännöt löytyvät täältä.
2) Selkeyttää teknistä valvontaa ja sanktioiden antamista. Yhtiö on 2016 toteuttanut kameroiden ja tallentavan lukkojärjestelmän asennuksen. Näiden tiedot ovat olleet käytössä rikosten selvittämiseksi tähänkin asti poliisin pyynnöstä. Kuluneen vuoden aikana nähtiin tarpeelliseksi käyttää näitä tietoja pesutupien oikeellisen käytön selvittämiseksi ja todettiin, että hallituksen oikeudellinen asema on epäselvä tältä osin. Uusi järjestyssääntö määrittelee sallitun käytön ja mahdollistaa, että hallitus voi väärinkäytöksen vuoksi asettaa sanktion eli estää palvelun käyttö määräajaksi.
Sääntöjä varten tarkastettiin nykyiset suositukset ja päivitettiin ne. Nämä olivat esillä ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla joulukuusta 2019 helmikuuhun 2020. Tänä aikana ei tullut muutosehdotuksia. Hallitus täydensi ehdotusta keväällä 2020.
19. Päätetään tupakointikiellosta taloyhtiössä
Hallitus ehdottaa tupakointikiellon hakemista yhtiön omistaman rakennuksen kaikille huoneistoparvekkeille ja talon seinustoille.
Tupakansavu voi kulkeutua tupakkalaissa säädetyin tavoin rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi huoneistoparvekkeelta toiselle huoneistoparvekkeelle/terassille tai huoneistoon muutoin kuin poikkeuksellisesti.
2019 toteutetussa asukaskyselyssä 13 % vastaajista mainitsi, että heidän huoneistossaan oli usein tupakan savua. Talon ilmanvaihto on suunniteltu siten, että se ottaa korvausilman ikkunoiden kautta, mikä aiheuttaa tilanteen, että parvekkeilta tuleva savu voi siirtyä naapurihuoneistoon eikä huoneiston asukkaalla ole keinoa estää tätä. Asukas voi tukkia korvausilmakanavat, mutta tämä heikentää ilman laatua huoneistossa, voi aiheuttaa kosteusvaurioita ja sekoittaa ilman kiertoa koko kiinteistössä.
Nykyisessä tilanteessa huoneistoissa ja niihin kuuluvilla parvekkeilla asukkailla on lupa tupakoida. 2016 voimaan tullut tupakkalaki antaa mahdollisuuden hakea kaupungin terveysviranomaisilta parveketupakoinnin kieltoa. Viranomaiset valvovat ja voivat sakottaa kieltoa rikkovaa henkilöä. Tämä antaa tupakansavusta kärsivälle asukkaalle mahdollisuuden puuttua asiaan, mikä aiemmin ei ollut mahdollista. Syksyllä 2019 hallitus päätti ehdottaa kieltoa yhtiökokoukselle, jota varten järjestettiin kysely. Kyselyn alustavien tulosten mukaan noin 1/4 vastustaa ja 3/4 kannattaa tupakointikieltoa.
Hallitus ehdottaa myös järjestyssääntöjen hyväksymistä. Näissä säännöissä tupakointi yhteisissä tiloissa ja 10 metrin säteellä rakennuksista on kielletty. Tupakan savu on koettu ongelmana myös alimpien kerroksien huoneistoissa, joihin savua kulkeutuu pihalta. Tähän ei voida puuttua viranomaisten toimesta, mutta järjestyssääntöjen kautta yhtiö voi antaa varoituksen tupakoitsijalle. Virheellisesti toteutetussa kyselyssä puhutaan talonseinustoista ja maaterasseista. Näistä ei tarvitse välittää.
Kokonaisuudessaan nämä kaksi muutosta pyrkivät vähentämään tupakoinnin haittoja. Tämä saattaa ohjata tupakoitsijan muuttamaan pois, mutta samalla tavalla nykyinen tilanne ohjaa tupakasta kärsivän asukkaan muuttamaan pois.
Tälle hetkellä ei ole suunnitelmissa varata erityisiä tupakkapaikkoja.
20. Päätetään lisärakennusselvityksen jatkosta
Hallitus esittää, että sille myönnetään valtuudet jatkaa selvitystä noin 20 000 € hintaan, rahoitus tapahtuu hoitobudjetin rajoissa.
Vuoden 2017 osakaskyselyssä tiedusteltiin osakkailta heidän näkemyksiään lisärakentamiseen. Noin 75 % kannatti lisärakentamisen selvittämistä. Hallitus on selvittänyt mahdollisuuksia. Täydennysrakentaminen, jossa tontille rakennettaisiin lisärakennus, on mahdollinen ratkaisu. Alueelta saatujen korvausten perusteella taloyhtiö voisi saada 1-2 miljoonaa (9-18 €/osake) luopuessaan osasta tontin käyttöoikeutta. Uusi rakennus tulisi omaan yhtiöönsä ja siten tontista lohkottaisiin osa. Tämä ei vaikuta yhtiön maksamaan nykyiseen tai tulevaan vuokraan.
Hankkeeseen palkattiin konsultti ja käytiin alustava keskustelu kaupungin kanssa. Tarkemmat kaupungin linjaukset selviävät 2020 syksyllä, kun Itäkeskuksen alueen suunnittelukilpailu on päättynyt (lisätietoa itahelsinginkeskusta.com).
Kaupungin kanssa käydyn keskustelun perusteella on ilmennyt, että kaupunki ei näe yhtiön tonttia kiinnostavana kaupungin toteuttaman täydennysrakentamisen kohteena. Mikäli kaupunki päättää kaavoittaa alueelle lisärakentamista, se saattaisi johtaa siihen, että tontistamme otettaisiin ohut siivu joltain laidalta. Aiempi huoli, että tontti jaettaisiin vastoin yhtiön tahtoa, ei vaikuta todennäköiseltä tai tontin pienentyminen merkittävältä.
Vaikka kaupunki ei näe tonttia potentiaalisena omalle täydennysrakentamiselleen, yhtiö voi itse löytää paikan täydennysrakentamiselle mm. tontin keskeltä. Esimerkiksi Kastelholmantie 4:n puolella talojen välinen tila tai parkkipaikan pääty voisi olla sijainti, jossa täydennysrakentaminen ei luo uutta rakennusta nykyisten ikkunoiden eteen. Todennäköisesti täydennysrakentaminen edellyttää, että uusi ja nykyinen yhtiö joutuisivat jakamaan ja yhteishallitsemaan joitain alueita, kuten pihaa ja parkkipaikkoja.
Hallituksen tekemä selvitys on pysähtynyt, sillä hallitus haluaa yhtiökokouksen kannan, tuleeko selvitystyötä jatkaa. Seuraava vaihe edellyttää tarkempia suunnitelmia, joiden perusteella voidaan suunnitella täydennysrakennuksen tai rakennuksien sijainti ja koko siten, että nykyisten asukkaiden ja osakkaiden näkemykset tulee huomioiduksi. Tämän suunnitelman perusteella voimme saada kaupungilta arvion millaisia hallinta- ja rahoitusmuotovaatimuksia kaupungilla on tontin lohkomiseksi. Nämä muotovaatimukset vaikuttavat keskeisesti saatavaan hintaan. Tämän vaiheen seurauksena syntyy suunnitelma, jonka jälkeen yhtiökokous voi päättää, lähdetäänkö kaupungilta hakemaan kaavamuutosta ja tehdä sopimus rakennuttajan kanssa. Hallitus esittää, että yhtiökokous myöntää hallitukselle luvan käyttää 20 000 € selvitystyöhön. Mikäli lupaa tähän selvitykseen ei myönnetä, hallitus päättää täydennysrakentamisselvityksen.
21.Keskusteluasiat
22. Kokouksen päättäminen
Tämä lomake on toimitettu kirjeitse osakkaille. Voit myös osallistua kokoukseen kopiomalla alla olevan vastauslomakkeen sähköpostiisi poistaen ne kohdat joita et kannata, sekä täydentäen ehdotuksesi niihin kohtiin missä ehdotuksille on paikka. Huomioithan että sinun tulee ottaa kantaa jokaiseen kohtaan. Jokainen pallo on yksittäinen vastausvaihtoehto, joista sinun tulee valita. Toimita vastauksesi, nimesi ja huoneistotietosi satu.ingstrom@astala.fi 14.6.2020 mennessä .
8. Tuloslaskelma ja tase
Vahvistetun taseen mukaisen vuosituloksen käyttö
9. Vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle
11. Hallituksen antaman talousarvioehdotuksen tilikaudelle 2020 ja yhtiövastikkeen vahvistaminen.
12. Hallituksen valtuudet periä tai olla perimättä enintään kahden kuukauden hoitovastikkeet.
13. Hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot. (voit valita useamman kohdan)
Ehdotukseni:
hallituksen puheenjohtaja ____ €/kokous, ____€/vuosi
hallituksen jäsen ____ €/kokous, ____€/vuosi
14. Hallituksen jäsenet (7) valinta
15. Tilintarkastajien valinta
Ehdotukseni on _________________________________
16. Lainanlyhennysrahaston kartuttaminen
17. Päätetään koeporauksesta teettämisestä maalämpöhankkeeseen liittyen (kustannus n 20 000 €, rahoitus hoitobudjetista)
18. Päätetään uusista järjestyssäännöistä
19. Päätetään lisärakennusselvityksen jatkosta, hallitus esittää, että sille annetaan valtuudet jatkaa selvitystä (kustannus n. 20 000€, rahoitus hoitobudjetista),
20. Päätetään tupakointikiellosta taloyhtiössä
Hallitus ehdottaa tupakointikiellon hakemista yhtiön omistaman rakennuksen kaikille huoneistoparvekkeille ja talon seinustoille. Tupakansavu voi kulkeutua tupakkalaissa säädetyin tavoin rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi huoneistoparvekkeelta toiselle huoneistoparvekkeelle/terassille tai huoneistoon muutoin kuin poikkeuksellisesti.
Kulunut talvi on koetellut meitä kaikkia ennenkokemattomalla tavalla. Maailmanlaajuinen koronavirusepidemia on mullistanut arkea ja muuttanut tuttuja rutiineja. Yhteisestä kerrostalostamme tuli hetkessä etätyöpaikka, päiväkoti, koulu, musiikkiopisto ja joogasali… Se on luonnollisesti aiheuttanut enemmän elämisen ääniä myös päiväsaikaan. ”Uusi normaali” vaatii sopeutumista jokaiselta asukkaalta. Muistathan kuitenkin kunnioittaa naapureita ja välttää ylimääräistä häiriötä.
HUONEISTOTIETO.FI – TIETOPANKKI OSAKKAALLE
Isännöitsijätoimiston ylläpitämä tietopankki löytyy nyt osoitteesta: www.huoneistotieto.fi
Jos et ole vielä rekisteröitynyt, tee se heti! Palvelusta löydät mm.
Sivu toimii myös mobiilisti. Sovellutuksen voit ladata ilmaiseksi sekä AppStoresta että PlayKaupasta laittamalla hakusanaksi ’huoneistotieto’.
Taloyhtiön kotisivu löytyy osoitteesta saastokenno.com, mistä löydät tietoa mm. tulevista remonteista, voit tehdä aloitteita ja lukea yhtiön tarjoamista palveluista.
HOIDA KOTISI VIIHTYISÄKSI JA TURVALLISEKSI
Huoneiston huolellinen hoito on jokaisen asukkaan velvollisuus. Milloin viimeksi kurkistit allaskaappiin tai jääkaappipakastimen taakse? Entä putsasit korvausilmaventtiilit? Alla muistutuksena viihtyisään ja turvalliseen asumiseen liittyviä säännöllisiä toimenpiteitä. Tehdään näistäkin rutiineista uusi normaali!
Korvausilmaventtiilin ja poistoilmaventtiilin puhdistus
Toimiva ilmanvaihto edellyttää riittävää korvausilman saantia asunnon ulkopuolelta. Jos hengitysilman, ruuanlaiton ja peseytymisen aiheuttamaa kosteutta ei saada poistettua tehokkaasti, luodaan helposti suotuisa kasvualusta haitallisille mikrobeille ja homeitiöille.
Muistathan pestä ja vaihtaa säännöllisesti myös liesituulettimen aktiivihiilisuodattimen.
Astianpesukone ja allaskaappi
Soita sen jälkeen huoltoyhtiöön ja ilmoita isännöitsijälle. Tee myös ilmoitus vakuutusyhtiöön.
Jääkaappipakastin
Lattiakaivo
HUONEISTOJEN KORJAUS- JA HUOLTOTOIMET
Koronavirusepidemian aikana pyrimme tekemään korjaus- ja huoltotöitä vain niissä välttämättömissä tilanteissa, joissa toimenpiteen siirtäminen aiheuttaisi vaaraa tai vahinkoa asukkaille. Huoneistoissa suoritettavat tarkastukset ja toimenpiteet toteutetaan turvallisuus- ja hygieniaohjeita noudattaen ja välttäen tarpeettomia kohtaamisia.
MUUTAMA
SANA KOTIVAKUUTUKSESTA
Aika ajoin on
hyvä tarkistaa, että kotivakuutus on voimassa ja riittävän kattava.
VASTIKKEET JA VUOKRAT
Koronaviruksen aiheuttama epidemia saattaa vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen. Vastikkeiden ja vuokrien maksuvelvollisuus säilyy kuitenkin poikkeustilanteen aikanakin. Vastikkeiden maksaminen (tai maksamatta jättäminen) vaikuttaa suoraan taloyhtiön maksuvalmiuteen. Mikäli epidemia vaikuttaa omaan maksukykyysi, ota välittömästi yhteys taloyhtiön kirjanpitäjään, jotta voidaan sopia mahdollisesta maksusuunnitelmasta.
ASREK
– PAPERISISTA OSAKEKIRJOISTA SÄHKÖISEEN JÄRJESTELMÄÄN
Suomessa otettiin vuonna 2019 käyttöön sähköinen huoneistotietojärjestelmä. Maanmittauslaitoksen ylläpitämään järjestelmään kerätään vähitellen kattavat tiedot osakehuoneistojen, kuten asuntojen ja autopaikkojen omistuksista, panttauksista ja rajoituksista. Sähköinen omistajamerkintä korvaa paperisen osakekirjan käytön osakehuoneistojen vaihdannassa ja lainan vakuutena.
Uudet taloyhtiöt perustetaan nykyisin vain digitaalisesti eikä osakekirjoja paineta. Vanhojen taloyhtiöiden siirtymäaika on vuoden 2022 loppuun saakka. Tiedotamme tarkemmin, kun taloyhtiössäsi siirrytään ASREK-järjestelmään, siihen asti paperiset osakekirjat ovat käytössä entiseen tapaan. Astala Isännöinti Oy:n kohteiden siirtäminen sähköiseen järjestelmään tapahtuu arviolta 2021 kun ensin varmistutaan sen toimivuudesta.
Näillä askelmerkeillä toivotamme Sinulle mukavaa ja turvallista kesää!
Pidetään huolta kodistamme, itsestämme ja läheisistämme!
Astala Isännöinti Oy
Kotisivut: www.astala.fi
Taloyhtiön kotisivut: www.huoneistotieto.fi
Vaihteen puhelinnumero: 09-4778130
Kaukolämmön siirtimet ja patteriventtiilit ovat tulleet teknisen elinikänsä päähän 2017, mutta eivät oireile vielä. Riskinä on, että laitteet hajoavat ja jotta lämmintä vettä ja lämpöä on saatavilla, niitä korjataan tarvittaessa kiireellisesti, mikä olisi kallista. Tämän takia lämmitysjärjestelmä tulisi uusia mahdollisimman pian.
Yhtiöllä on kolme mahdolliseksi todettua vaihtoehtoa uusia lämmitysjärjestelmänsä. 1) jatkaa kaukolämmössä, 2) ottaa kaukolämmön rinnalle poistoilman lämmön talteenotto (myöhemmin poistoilmapumppu) ja 3) maalämpö + poistoilmapumppu -yhdistelmä, jolloin luovutaan kaukolämmöstä kokonaan (myöhemmin maalämpö). Alla tarkemmat kuvaukset.
Kaukolämpöpaketin ja patteriventtiilien kustannus on noin 0,2 M€. Maalämmön arvioitu investointi on 1,5 M€ ja poistolämpöpumpun 0,7 M€. Molemmat investoinnit sisältävät lisätyöt ja ovat siten arvio koko hankkeen kustannuksista. Hintoja ei kuitenkaan ole kilpailutettu, joten lopullinen hinta on avoin. Maalämmön osalta myös tarkka porausmetrien määrä selviää vasta koeporauksen jälkeen, mikä vaikuttaa myös hintaan. Nykyiset hinta-arviot ovat kuitenkin riittävän tarkkoja, jotta investointeja voidaan arvioida suhteessa toisiinsa.
Valtio suunnittelee 2020-2022 energia-avustusta, joka maksimissaan olisi 20 % arvonlisäverottomasta hinnasta. Asetusluonnos on nyt lausuntokierroksella.
Tukea voitaisiin saada mahdollisesti molempiin maalämpöön ja poistoilmapumppuun. Mikäli tukea saataisiin, avustuksen jälkeen ilmalämpöpumpun investointitarve olisi n. 0,6 M€ ja maalämmön noin 1,3 M€.
Investoinnit voidaan lainoittaa siten, että ensimmäisenä vuonna osakkaille ei synny lisäkustannuksia vaan vastikkeen lasku vastaa rahoitusvastikkeen nousua. Seuraavina vuosina osakkaiden säästö syntyy siitä, ettei yhtiön tarvitse nostaa vastikkeita energian hintojen noustessa.
Mikäli yhtiö lähtee täydennysrakentamiseen voitaisiin sieltä saatavalla tulolla rahoittaa investointi.
Nykyisillä energian hinnoilla maalämmön arvioidaan säästävän n. 50 % ja poistoilmalämpöpumpun n. 30 % suhteessa kaukolämpöön. Maalämmön takaisinmaksuaika olisi siten noin 20 vuotta. Takaisinmaksuaika riipuu siitä, miten kaukolämmön ja sähköenergian hinnat muuttuvat tulevaisuudessa.
Oikein suunniteltu maalämpökenttä on käytännössä ikuinen eli uusia kaivoja ei tarvitse porata mutta muovisille lämmönkeruuputkistoille luvataan vähintään 50-vuoden käyttöikää ja liuoksia ei käytönnössä tarvitse vaihtaa ellei jotain uusia tehokkaampia aineita keksitä. Lämpöpumpun kompressori on kuluva osa ja se kustantaa noin 5000€/kpl ja käyttöikä on noin 20 vuotta.
Sähkön ja kaukolämmön hintojen muutostahdista ei ole varmuutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkön tukkuhinta on pysynyt 30–50 €/MWh -tasolla, mutta verojen ja siirtomaksujen nousun takia kokonaishinta on noussut noin 40 % (2018, Energiateollisuus; 2019 Taloussanomat). Kaukolämmön hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa noin 30 %. (2019, energiateollisuus), mutta alueelliset erot ovat suuria. 10 vuoden aikana Helsingin energia on nostanut kaukolämmön kokonaishintaa noin 50 % (2019, Energiateollisuus).
Tulevaisuudessa päästökauppa nostaa energioiden hintaa, samoin valtion linjaus luopua hiilivoimasta, mikä vaikuttaa Heleniin voimakkaasti, ja sen täytyy seuraavan 10 vuoden aikana investoida vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Näiden perusteella voidaan olettaa, että kaukolämmön hinta nousee kohtalaisesti tai merkittävästi tulevina vuosina Helsingissä.
Sähkönosalta Suomen energian lähteistä 79 % on hiilidioksidineutraalia (2018, energiateollisuus), joten päästökauppa ei tule vaikuttamaan sähkön hintaan yhtä merkittävästi kuin kaukolämpöön. Olkiluoto 3:n valmistuminen osaltaan lisää kapasiteettia ja oletettavasti laskee sähkön hintaa Suomessa (Kauppalehti, 21.8.2017).
Näiden arvioiden perusteella skenaario, jossa kaukolämmön hinta nousee sähkön hintaa nopeammin, voisi olla lähimpänä toteutumista. Pitkällä aikavälillä voidaan olettaa energioiden hintojen nousevan.
Seuraavaksi tarkastellaan takaisinmaksua eri skenaarioiden kohdalla. Mukana on huolto- ja laitteiston uusintakustannukset. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisen energia-avustuksen vaikutusta takaisinmaksuaikoihin, sillä se ei muuta vaihtoehtojen suhdetta toisiinsa. Takaisinmaksuaikoja energia-avustus lyhentää noin vuodella.
Skenaariossa 1 energioiden hinnan noustessa 3 % vuodessa maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 12 vuoden jälkeen. Poistoilmapumppu noin 7 vuoden jälkeen ja noin 18 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säätöjä kuin poistoilmapumppu.
Skenaariossa 2 energioiden hinnan noustessa 7 % maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 10 vuoden jälkeen. Poistoilmapumppu noin 7 vuoden jälkeen ja noin 14 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säästöjä kuin poistoilmapumppu.
Skenaariossa 3 sähkö hinnan noustessa 3 % ja kaukolämmön 7 % maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 9 vuoden jälkeen, poistoilmapumppu noin 6 vuoden jälkeen ja noin 12 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säätöjä kuin poistoilmapumppu.
Kaukolämmöstä siirtyminen muihin ratkaisuihin on yhtiölle taloudellisesti kannattavaa olettaen, että energioiden hinnat nousevat maltillisesti (n. 3 % vuodessa) tai sitä nopeammin. Poistoilmapumpun takaisinmaksuaika on huonoimmillaan 7 vuotta ja maalämpö 12 vuotta. Mitä pidemmälle katsotaan, sitä kannattavammaksi maalämpö tulee suhteessa poistoilmapumppuun. Myös poistoilmapumppuun liittyvä riski kaukolämmön virtausmaksun nousemisesta puoltaa maalämmön hankintaa. Virtausmaksu on kiinteä kustannus. 2019 Helen laski kaukolämmön hintaa ja nosti puolestaan virtausmaksua, jonka takia pienemmissä yhtiössä energian hinta suhteellisesti nousi enemmän.
Suomalaisten hiilijalanjäljestä 29 % prosenttia tulee asumisesta (2019, ymparisto.fi). Helenin kaukolämmöstä 53 % tuotettaan hiilellä ja 35 % maakaasulla (2018, helen.fi). Tämän takia kaukolämmön hiilijalanjälki tällä hekellä on huomattavan korkea.
Poistoilmalämpöpumppu kattaa puolet energian tarpeesta. Suomessa sähköstä n. 35 % prosenttia on fossiilista energiaa (2018, Motiva). Poistoilmalämpöpumppu laskee merkittävästi hiilijalanjälkeä.
Maalämpö kattaa 98 % lämmön tarpeesta ja siten puolittaa hiilijalanjäljen.
Maalämpömitoitus vaatii koeporauksen, jotta selviää maaperän lämmön luovutuskyky ja miten syvälle kaivot on porattava, sekä porausluvan. Koeporaus kustantaa 15 t€.
Poistoilmapumppu ja maalämpö vaativat mahdollisesti luvan julkisivulle asennettavaan putkeen, jolla lämpö tuodaan alas katoilta.
Päivitetty 3/2022
Hallitus on päättänyt siirtymisestä syväsäiliöihin 2021. Tarkka sijainti ei vielä ole tiedossa. Hinta-arvio on 50 000€ tai alle.
Taloyhtiöllä on kolme jäteasemaa, joista kaksi on autotalleissa ja yksi muussa tilassa. Kaikkien jäteasemien kapasiteetti on ajoittain ylittyy, mutta tämä on erityisen yleistä yhden aseman kohdalla. 2019 toteutetussa asukaskyselyssä 35% vastaajista oli tyytymätön tai erittäin tyytymätön jätehuollon toimivuuteen.
Alunperin jäteasemien uusiminen oli suunniteltu toteuettavaksi autotallien korjauksen yhteydessä. Saadun palautteen perusteella tarve on arvioitu suuremmaksi ja toteutusta olisi tarpeen nopeuttaa. Näin myös helpotetaan autotalliremonttia, kun jäteasemat on siirretty muualle.
Päivitetty 2/2022.
Hallitus on 2018 alustavasti linjannut, että hissien korjaaminen toteutetaan hissi kerrallaan tarpeen mukaan. 2019 yhtiökokous hyväksyi 3E hissin korjauksen vahvistamalla korjausbudjetin tältä osin. 2022 4D -rapun hissi peruskorjattiin. 7/9 hissistä on edelleen peruskorjaamatta.
3E-rapun hissi korjattiin 2020 ja sen koneisto siirettiin varaosiksi.Hissin osat säilytetään varaosina muille hisseille. Näin mikäli jokin hissi hajoaa yllättäen, yhtiöllä on tarvittavat varaosat ja hissi saadaan nopeasti takaisin käyttöön. Hajoamisen jälkeen uusitaan seuraava hissi. Tätä jatketaan kunnes taas seuraava hajoaa tai hissien korjauskustannukset nousevat merkittävästi. Näin hissien korjausta venytetään mahdollisimman pitkälle. Oletettavaa on, että kaikki hissit tullaan uusimaan 2020-2030-välillä.
Arvioitu yksittäisen hissin uusimis/korjauskustannus on 50 t€. Ensimmäisen hissin korjaus rahoitetaan korjausbudjetista. Tulevien korjauksien osalta rahoitus tarkentuu myöhemmin. Kaikkien hissien arvioitu korjauskustannus on n. 5€/osake
////
Syksyllä 2016 hallitus teetti hissihuoltoyhtiön aloitteesta selvityksen hissien kunnosta.
Kaikki yhdeksän hissiä ovat alkuperäisessä kunnossa vuodelta 1963. Niille ei ole suoritettu isompia peruskorjauksia sekä kaikki pääkomponentit ovat alkuperäisiä ja yli 50 vuotta vanhoja. Kuntoarvio suosittelee varautumaan hissien modernisointeihin 3-4 vuoden kuluessa.
Tulevien tilikausien aikana tehdään hissiurakan hankesuunnitelma, jonka yhteydessä urakan toteutustapa ja kustannukset selviävät. Karkea arvio kustannuksista on 50-100 t€ per hissi riippuen korjaustavasta. Tämä tarkoittaa 45-90 €/jm2.