Hallitus on toteuttanut täydennysrakentamisen selvitystä 2020 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Tätä varten osakkailta kysyttiin näkemyksiä suunnitelmaluonnokseen. Kyselyyn tuli 114 vastausta, eli noin puolet osakkaista vastasi kyselyyn. Vastaajista 82 vastasi jompaankumpaan tai molempiin täydennysrakentamista koskevaan kysymykseen. Useissa vastauksissa perusteltiin näkemyksiä pitkästi, joka auttoi ymmärtämään koettuja uhkia ja mahdollisuuksia paremmin. Iso kiitos annetusta kommenteista!
Täydennysrakentaminen selvästi jakaa osakkaita. On olemassa joukko, joka vaikuttaa tukevan täydennysrakentamista ja toinen, joka ehdottomasti vastustaa sitä. Näiden välillä on iso joukko osakkaita, jotka näkevät erilaisia ongelmakohtia, mutta myös hyötyjä. Alla kuvataan toistuvasti mainittuja asioista, korjataan väärinkäsityksiä, esitellään hallituksen toimet kommenttien pohjalta ja lopuksi nostetaan esille tutkimusta täydennysrakentamisen mahdollisesta vaikutuksesta asuntojen arvoon.
Edut
Nykyisen suunnitelman yleisimpänä hyötynä koettiin sen tuovan lisätuloja (25 mainintaan), jotka yhtiö voi käyttää yhtiön korjaustoimiin. Osa koki, että täydennysrakentaminen mahdollistaa, saatavien tulojen kautta, nykyisen kulutason pitämisen tulevaisuudessa nousevien kulujen, kuten tonttivuokran, aikana.
Osa näki, että täydennysrakentamisen tuloilla voitaisiin maksaa maalämmön kustannukset. Maalämpö investoinnin kustannukset syntyisivät pääosin 2021 ja täydennysrakentamisen tulo aikaisintaan 2023. On epävarmaa voiko yhtiö käyttää täydennysrakentamisen tuloa maalämmön kustannuksiin jälkikäteen ilman veroseuraamuksia. Yhtiöllä on seuraavan 10 vuoden sisällä toteutettavia korjauksia n. 1m€ (julkisivujen maalaus 500t€, hissien peruskorjaus 400t€, autotallien peruskorjaus 100t€), jonka lisäksi on pienempiä remontteja. Näin ollen on kohteita mihin rahaa voidaan käyttää ja siten pienentää mahdollista veroseuraamusta. Veroseuraamuksista yhtiö saa tilintarkastajalta lausunnon ennen yhtiökokousta.
Useat tulkitsivat myös, että täydennysrakentaminen laskisi yhtiön tulevaa tonttivuokraa. Tämä ei nykytiedon mukaan pidä paikkaansa. Uusi vuokra perustuu tontilla käytettyyn kerrosalaan eikä maa-alaan. Näin ollen pienentyvä tontti ei vaikuttaisi tontin vuokraan. Tontti pienenisi kun siitä erotetaan uusi tontti uusille taloille, mutta vuokra pysyisi samana riippumatta täydennynrakentamisesta.
Ehdotettua suunnitelmaa osa piti hyvänä siksi, että se minimoi haitat näkymille ja ahtauden tunteen tontilla (9 mainintaa). Myös katettujen autopaikojen lisäys koettiin suunnitelmassa hyvänä asiana (5 mainintaa).
Haitat
Vaikka kyselyssä ei kysytty suoraan haitoista, useat perustelivat koetuilla haitoilla suunnitelman muutostarpeita. 28 osakasta mainitsi yhden tai useamman rakennuksen haittaavan näkymiä ja siksi toivoi niihin muutoksia.
Asuntojen arvon alenemisen mainitsi kaksi vastaajaa. Tämän uskottiin tapahtuvan, kun näkymät muuttuvat, kun piha-alue muuttuu luonnon vähetessä tai alue slummiutuu tiiviin rakentamisen seurauksena. Toisaalta muutamat vastaajat uskoivat, että täydennysrakentaminen voisi nostaa nykyisten asuntojen hintoja. Tästä lisää viimeisessä osassa.
Rakentamisen aikaisen haitan mainitsi 3 vastaajaa. Kolmen vuoden työnmaa-alueella asumista kuvattiin kestämättömänä. Rakentamisen aikainen haitta asumiselle on huomattava tekijä. Nykyisen käsityksen mukaan rakennukset rakennettaisiin vaiheissa ja siten riippuen mitä rakennusta kulloihin rakennetaan eri talojen asukkaan kokevat haittaa. Kun parkkihallia rakennetaan molempien 4 talojen asukkaiden kulkureitit muuttuvat. Rakennusmeteli haittaa keskeisesti sitä taloa, jonka lähellä rakennetaan. Tontilla joudutaan tekemään muutoksia myös talojen välisiin vesi ja viemäriputkiin. Osa pelkäsi myös, että täydennysrakentaminen aiheuttaisi vaurioita huoneistoissa esimerkkisi halkeamina, kuten tapahtui väestönsuojaa rakennettaessa. Nykyisen käsityksen mukaan täydennysrakentaminen ei vaadi merkittäviä räjäytystöitä.
Toivotut muutokset ja hallituksen toimet
Kyselyssä pyydettiin sanallistamaan mitä muutoksia vastaaja haluaisi nähdä suunnitelmassa. Eniten kannatusta (18 vastaajaa) sai, että B taloa madallettaisiin ja vastaavasti A taloa korotettaisiin. Tämän lisäksi toivottiin, että A taloa madallettaisiin (3 mainintaa), C talo madallettaisiin (4 mainintaa), B talo poistettaisiin (3 mainintaa) tai C talo poistettaisiin (4 mainintaa). Yleisesti vähemmän taloja toivoa 3 vastaajaa. Tämän perusteella hallitus päätti seuraavista muutoksista suunnitelmaluonnokseen: 1) A taloa korotetaan 1-2 kerrosta, 2) B taloa madalletaan 2 kerrosta ja 3) C taloa madalletaan yhden kerroksen verran. Tämän toimen taloudellinen vaikutus on noin -200t€, mutta hallitus katsoi sen pienemmäksi kuin saatavan hyödyn.
Kyselyn esille nostama huoli piha-alueiden ahtaudesta ja vaikutuksesta näkymiin puhututti paljon. Tämän keskustelun perusteella hallitus päätti esittää arkkitehtitoimistolle, että uudet rakennukset käännetään kadun suuntaisiksi ja siirretään mahdollisimman lähelle katua. Näin piha-alueet kasvavat ja ikkunat eivät ole vastakkain. Se onko tämä mahdollista linjaa kaupunki myöhemmin käytävissä keskusteluissa.
Palautteen perusteella syntyi myös vaikutelma, että uusien rakennusten vaikutus näkymiin oli niin keskeinen tulevalle päätöksen teolle, että sen tueksi todennäköisesti tarvittaisiin muutakin kuin ”laatikkomalleja,” jotka kuvaavat rakennusten kokoa ja sijaintia. Laatikkomallit eivät kerro ovatko uudet rakennukset visuaalisesti miellyttäviä vai eivät: parantavatko ne viihtyvyyttä vai eivät tai miten rakennukset istuvat nykyiseen miljööseen. Tämän pohjalta halllitus selvittää mahdollisuutta teettää rakennusten ulkoisen ilmeen suunnittelu ennen yhtiökokousta, jotta osakkailla olisi parempi käsitys millaisia rakennuksia tontille olisi tulossa, jos täydennysrakentamiseen lähdetään.
4 vastaajaa myös esitti, että uusien talojen asunnot tulee olla vapaarahoitteisia tai osaomistus asuntoja, jotta pihapiiri ei muutu levottomaksi tai synny mainehaittaa. Tämä on ollut oletuksena.
16 vastaaja ehdotti, että täydennysrakentamiseen ei lähdetä. Hallitus ei ottanut tähän kantaa, sillä asiasta päättää yhtiökokous.
Huoneistojen arvonkehitys
Huoneistojen arvonkehitys on tärkeä näkökulma huomioida täydennysrakentamista harkitessa, jonka osa vastaajista nosti esille. Palautteessa kommentointiin, että saatava lisätulon hyöty katoaa nopeasti, jos sen seurauksena oman huoneiston arvo laskee samassa suhteessa tai enemmän.
Kattavaa tutkimusta siitä miten täydennysrakentaminen vaikuttaa asuntojen hintakehitykseen ei ole saatavilla tai sitä ei löydetty. Helsingin yliopiston Pro-gradu tutkielma tarkastelee Myllypuron kehitystä (Miettinen, 2017) ja Turun Ammattikorkeakoulussa 2010 tehdyssä opinnäytteessä tutkittiin asuntojen hinnan määritystä teorian ja kiinteistönvälittäjien näkemysten perusteella (Tuomi, 2010). Tuomen tutkimuksessa haastateltuja välittäjiä on 29, joten aineisto on verrattain pieni, mutta sitä voidaan pitää suuntaa-antavana ja saattaa helpottaa osakkaita, jotka miettivät miten täydennysrakentaminen vaikuttaa asuntojen arvoon.
Tuomen tutkimuksessa korostui useita tekijöitä, joita kilpailutilanne oli yksi tekijä: ” Kilpailevien kohteiden hinnoilla taas on aina merkitystä, sillä luultavasti se on seikka, jonka ostajat ensimmäisenä tarkistavat.” (s.34). Uudet kohteet saattavat nostaa myös vanhojen hintoja, kun niitä tarkastellaan rinnan, mutta myös laskea niitä, jos tarjontaa on runsaasti myyntihetkellä.
Keskeiseksi tekijäksi nousi sijainti maineen kautta: ”alueen yleinen maine miellettiin sekä tuloksissa että kirjallisuudessa tärkeäksi hintaan vaikuttavaksi tekijäksi.” Tätä avattiin seuraavasti: ”Maine voi liittyä rikollisuuteen, vilkkauteen tai rauhallisuuteen, johonkin vahvasti läsnä olevaan luontoon liittyvään asiaan tai vaikkapa alueen muihin asukkaisiin, esim. ”rikkaiden alue”. Tuloksista ilmeni, että vuokratalojen läheisyys vaikutti alueen muita asukkaita enemmän hintaan.” (Tuomi, 2010:35) Tämän havainnon vahvistaa Miettisen pro-gradu tutkielma: kerrotaan: ”Itä-Helsingissä sijaitseva Myllypuro on muiden metsälähiöiden tapaan kärsinyt jo pitkään huonosta maineesta ja kaupungin keskiarvoa suuremmasta työttömyysasteesta.” Myllypuron maineeseen vaikutettiin useilla kaupungin toimilla, jonka seurauksena ”Myllypuron 1960- luvun kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat ovat nousseet 62 % vuodesta 2005 vuoteen 2016” (2017:73), mikä on suurempaa kuin alueen pientalojen hintojen nousu. Miettisen tutkimuksessa selvisi, että uuden ostoskeskuksen valmistuminen 2013 osaltaan selitti hintojen nopeampaa nousua Myllypurossa. Hän havaitsi, että myös alueen työttömyysprosentti laski tutkimusjaksolla. Myllypurossa ”täydennysrakentaminen on tapahtunut alueen reunoilla ja toisaalta sen keskustassa (ostoskeskuksen ympäristö)” (Miettinen, 2017:48).
Tuomen mukaan toinen hintaan vaikuttava tekijä on taloyhtiön vaikutus: ” Yhtiön kunto näytti merkitsevän hyvin paljon asunnon hintaan ” (s. 37). Kunnolla viitataan tehtyihin ja tuleviin remontteihin, jonka välittäjät vastasivat olevan erittäin tärkeä tekijä (4-5, 0-5 skaalalla). ”Vastike/asumiskustannukset näyttivät merkitsevän asunnon hintaan melko paljon ” (s.39). Nämä molemmat tekijät indikoivat, että täydennysrakentaminen voisi nostaa hintaa.
Kolmantena tekijänä Tuomen tutkimuksessa nostetaan esille itse asunnon vaikutus hintaan. Tässä yhteydessä tarkasteltiin myös näkymien vaikutusta, mutta Tuomen tutkimuksen löydökset ei korostanut niiden vaikutusta keskeisenä tekijänä hinnan muodostuksessa. Asunnon vaikutus kauppa hintaan näyttäytyi muodostuvan useiden tekijöiden seurauksena: ”asunnon kunto, asunnon sijaintikerros talossa, näkymät ikkunoista ja tilojen toimivuus ja pohjaratkaisu olivat merkittävimpiä seikkoja.” (s. 43). Tuomi kirjoittaa muiden havainnoista: ” Arvostetuin näkymä on pääsääntöisesti esteetön merinäköala hyvin korkealta. Vähiten arvostettu näkymä lienee nuhruinen teollisuusalue katsottuna maan tasalla sijaitsevasta asunnosta. Näkymissä arvostetaan ennen kaikkea niiden avaruutta ja kauneutta. … Näkymät asunnosta kertovat myös asunnon suhteesta sen ympäristöön. Jos näkymät ovat avarat, ei ikkunanaapureita ole. Pahimmassa tapauksessa näkymät ovat vastapäisen talon ikkunoihin, jolloin asumisviihtyvyys ja sen myötä asunnon toteutuva hinta laskee siksi, että viereisestä talosta näkee suoraan asunnon sisälle” (2010:16). Välittäjät antoivat vastaukseksi 3-4, 0-5 skaalalla, missä 0 on ei-lainkaan vaikutusta ja 5 on suuri vaikutus. Suora näkymä naapuriasuntoon sain samankaltaisen vastauksen. Tämän perusteella voidaan olettaa, että täydennysrakentamisella voi olla jonkin asteinen negatiivinen vaikutus nykyisten asuntojen myyntihintaan.
Tutkimusten löydösten pohjalta osakkaat voivat arvioida täydennysrakentamisen mahdollista vaikutusta huoneistojen arvoon. Varsinkin mietittäessä alueen maineen kehitystä kannattaa huomioida Itäkeskuksen alueen lähivuosien kehitys, jossa aluetta täydennysrakennetaan vahvasti (katso: https://www.itahelsinginkeskusta.com/), Säästökenno voi olla mukana tässä tai jättäytyä siitä sivuun.
LÄHTEET
Miettinen Anniina, 2017, ALUEKEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET MYLLYPURON ASUNTOJEN HINTAKEHITYKSEEN 2000- JA 2010-LUVUILLA, pro grady tutkielma. Helsingin yliopisto
Tuomi, Meri-Tuuli, 2010, Asunnon hinnan muodostuminen -toteutuvaan kauppahintaan vaikuttavat asiat, kiinteistönvälittäjän näkökulma, Opinnäytetyö AMK, Turun ammattikorkeakoulu
