Hallitus keskusteli syys- ja talvikaudella 2017-2018 vesimittareiden mahdollisesta asentamisesta ja päätti, ettei suosittele vuoden 2018 yhtiökokoukselle mittareiden asentamista. Vesivastikkeeksi hallitus on päättänyt 23 euroa/hlö/kk. Alla päätöksen taustaa.
Jo useampana vuonna vesivastikkeen suuruudesta on keskusteltu yhtiökokouksessa. Nykyinen 20 euroa kattaa kylmän veden osuuden 17 euroa ja vain 3 euron osalta lämmityskuluja. Vuonna 2017 päivitetty yhtiöjärjestys toteaa, että hallitus määrää vesivastikkeen suuruuden ja sen tulee sisältää veden lämmittämisen kustannuksia. Veden lämmittämiseen käytettävää energiaa ei mitata, joten tästä osuudesta ei ole tietoa. Käyttöveden lämmittämisen laskennallinen osuus koko kulutetun lämmön määrästä on suosituksen mukaan 30 %. Tämän perusteella 2018 vesivastikkeen suuruudeksi tulisi n. 31 €/hlö/kk.
Vesivastikkeen suuri kertakorotus voisi johtaa siihen, että yhä suurempi osa yhtiössä asuvista tai väliaikaisesti asuvista ei rekisteröityisi talon asukkaaksi eikä siten maksaisi osuuttaan, jolloin korotustarve jatkuisi. Hallitus näki mahdollisena jatkaa vesivastikkeen vuosittaista nostamista seuraten asukasmääriä.
2017 yhtiökokouksessa keskusteltiin mahdollisuudesta asentaa vesimittarit huoneistoihin ja siirtyä mittaripohjaiseen laskutukseen. Mittaripohjaisen laskutuksen etuna olisi se, että veden kustannukset jakautuisivat käytön mukaan.
Alustavasti vuoden 2017 yhtiön veden kulutus vaikutti n. 40 % suuremmalta kuin Suomessa keskimäärin (keskimäärin käytetään n. 140 l/vrk/hlö ja meillä n. 200 l/vrk/hlö). Lukujen tarkastuksessa kuitenkin selvisi, että todelliset kulutusluvut ovat noin 150 l/vrk/hlö. Näin ollen asukkaiden välillä ei ole niin isoja kulutuseroja kuin mitä aiemmin oletettiin, tai ainakin suurkuluttajia on huomattavasti aiemmin oletettua vähemmän. Tämän takia keskivertoasukkaan ei odoteta merkittävästi hyötyvän mittareista, mutta mittareiden asennuskustannus rasittaisi osakkaita.
Mittarit vähentävät veden kulutusta, mutta asiantuntijan näkemyksen mukaan väheneminen ei kata mittarin n. 15 vuoden käyttöaikana sen kustannusta. Hallitus pyysi alustavan arvion manuaalisista mittareista ja niiden asentamisesta. Kustannusarvio oli 400 €/asunto eli noin 0,85 €/osake. Mittareiden ja niiden asennuksen todellinen kustannus todennäköisesti nousisi tuosta 400 €/asunto, sillä lain vaatimukset ovat muuttuneet putkiremontin jälkeen ja asukkaiden on nähtävä mittarin lukemat, minkä takia perusmittareiden asentaminen kattoon ei ole mahdollista.
Mikäli osakkaiden keskuudessa on kulutustietojen oikaisun jälkeenkin laajaa halua vesimittareiden asentamiseen, tarvitaan tarkempi selvitys nykyisistä vaatimuksista, sekä suunnitelma miten ja millaiset mittarit voitaisiin asentaa, jotta kokonaisuudelle saadaan hinta. Vasta kun nämä suunnitelmat ovat valmiit voitaisiin asia tuoda yhtiökokouksen päätettäväksi.
Onko tähän olemassa sitten jokin yleis-indeksi, paljonko ihminen käyttää vettä? It se työssäkäyvänå käyn aamulla vartin suihkussa, ennen töihin lähtöä. Käytössäni ei ole astianpesukonetta, tilanpuutteesta riippuen, pyykinpesukine on. Itse haluan takertua siihen, että miten ja kuinka paljon asukas voi vettä käyttää ilman, että tähän haluttaisiin käyttää asuntokohtaista mittaria.. haluaisin faktaa vaan pöytään, mikä on kohtuu käyttö ja mikä ei. -Niko
Hei Niko,
Minulla ei ole tietoa onko olemassa faktaa kohtuu käytöstä. Tilastollista varmasti löytyy, mutta se ei ota kantaa kohtuullisuuteen. Oma käyttötapojen lisäksi vaikuttaa tekniikka. Esim. suihkusuutin voi päästää läpi 20 litraa minuutissa tai 10l maksimissaan.
Avaatko vielä ajatustasi mitä kohtuukäyttötiedolla tehtäisiin taloyhtiössä.
Kiitos hyvästä tiedotteesta!
Huoneistokohtaiseen kulutukseen perustuva vesimaksu on reilu ja osakkaita tasapuolisesti kohteleva malli. Nyt käytössä olevassa perinteisessä vesivastikemallissa vettä säästeliäästi käyttävät sekä keskivertoasukkaat maksavat suurkäyttäjienkin vedenkäytöstä. Tarkistettujen kulutuslukujen jälkeenkin yhtiön vedenkäyttö on keskimääräistä korkeampaa.
En tiedä mihin perustuu asiantuntijan antama arvio siitä, ettei vesimittarin kustannus kattaisi siitä saatavia säästöjä, mutta alla hieman omaa laskelmaa tässä saatujen tietojen pohjalta.
Ensin on tosin hyvä saada jokin käsitys siitä, että miten paljon veden kulutus voi vähentyä. Ympäristöministeriön työryhmämuistion 15.6.2009 [1] johtopäätöksen mukaan ”huoneistokohtaiseen mittaukseen perustuva laskutus yhdistettynä muihin vettä säästäviin toimenpiteisiin on vähentänyt asuinrakennuksen vedenkulutusta 10-30 %”. Muistion mukaan esim. Espoonkruunu Oy:ssä keskimääräinen kulutus kaikki kiinteistöt (265 kpl, sisältää siis myös mittaroidut kohteet) huomioiden oli 150 litraa/asukas/vrk ja huoneistokohtaisesti mittaroiduissa kohteissa (175 kpl) 130 litraa/asukas/vrk.
Jos vedenkulutus ilman mittareita on 150 l/hlö/vrk, kustannus vedestä lämmitettynä mainittu 31 €/hlö/vrk ja vesimittarin elinikä 15 vuotta, niin säästö tältä ajalta olisi ilman mittarin hankinta- ja asennuskustannuksia:
– 372 €, jos vedenkulutus vähenee lukemaan 140 l/hlö/vrk (kulutus vähenee 7 %)
– 744 €, jos vedenkulutus vähenee lukemaan 130 l/hlö/vrk (kulutus vähenee 13 %)
– 1116 €, jos vedenkulutus vähenee lukemaan 120 l/hlö/vrk (kulutus vähenee 20 %)
– 1488 €, jos vedenkulutus vähenee lukemaan 110 l/hlö/vrk (kulutus vähenee 27 %)
Näillä lukemilla keskivertoasukaskin (mittareiden jälkeen 130 l/hlö/vrk) saa säästöä vesimittareiden asentamisesta, vaikka vesimittarin kustannukset olisi esim. 500 €/asunto. Säästäväisesti vettä käyttävät säästävät sitten tietenkin vielä enemmän.
Kannatan tarkemman selvityksen tekemistä (ja laskelmieni tarkistamista) sekä eri mittarivaihtoehtojen vertailua. Joissakin malleissa on ilmeisesti hälytystoimintoja, jotka esim. hälyttävät jos vettä kuluu koko ajan. Sellaisella voitaisiin siis bonuksena havaita mahdolliset vuotavat vessat ym. vesivahingot ennen kuin ne aiheuttavat isompia ongelmia ja lisäkustannuksia yhtiölle ja asukkaille.
[1] https://www.motiva.fi/files/5725/Tyoryhmamuistio_Huoneistokohtaisten_vesimittareiden_kaytto_ja_vaikutukset_rakennusten_energiankulutukseen.pdf