Ehdotus järjestyssäännöiksi

Järjestyssäännöt käsitellään yhtiökokouksessa 6.5.2020. Alla oleva muotoilu on hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.


Ehdotus As  Oy Säästökennon järjestyssäännöiksi

Järjestyssäännöt sisältävät asukkaiden viihtyisyyttä, terveyttä, kotirauhaa ja turvallisuutta koskevia järjestysmääräyksiä. Ne ovat taloyhtiön yhteiset ”pelisäännöt”, joita asukkaiden tulee noudattaa. Sen lisäksi mitä järjestyslaki (27.6.2003/612), asetukset, yhtiöjärjestys, kunnan järjestyssäännöt ja mahdollinen vuokrasopimus määräävät, on tässä taloyhtiössä hyväksytty asumisviihtyvyyden turvaamiseksi nämä järjestyssäännöt.

Kaikkien asukkaiden on käyttäytymisessään otettava huomioon muut asukkaat, eikä kukaan saa tarpeettomasti häiritä toisten asumisviihtyvyyttä. Jokaisen asukkaan velvollisuutena on tutustua järjestyssääntöihin ja noudattaa niitä sekä huolehtia, että perheenjäsenet sekä vieraat noudattavat niitä. Talossa asuvien on noudatettava normaalin kotirauhan edellyttämiä käytöstapoja.

Yhteiset tilat ja ulkotilat

Yleisen siisteyden ylläpito on kaikkien asukkaiden velvollisuus.

Kaikki yleiset ovet ja portit pidetään lukittuina. Ulko- ja yhteisten tilojen ovissa on sähköinen lukitus, joka tallentaa käytetyn avaimen tunnisteen ja käyttöajan. Mikäli hukkaat avaimesi, ilmoita siitä välittömästi huoltoyhtiöön avaimen mitätöimiseksi.

Paloturvallisuussyistä tavaroita saa säilyttää vain niille varatuissa tiloissa, ei porraskäytävissä. Mainosten yms. kiinnittäminen sekä antennien asentaminen on sallittu ainoastaan yhtiön luvalla.

Talopesulan käyttöajat ovat päivittäin klo 8.00 -20.00. Pesulan käyttö on sallittu vain talon asukkaille, omien pyykkien pesemiseen. Vuoroja voi varata yhden / viikko / asunto. Pesulan ilmoitustaululla on varauslista. Vuoro varataan merkitsemällä huoneiston numero vapaaseen ruutuun.

Talousjätteet on vietävä lajiteltuina niille varattuihin jäteastioihin. Muiden kuin talousjätteiden poiskuljettamisesta on asukkaiden itse huolehdittava.

Ajoneuvojen pysäköinti on sallittu vain niille varatuille paikoille. Pelastustiet on pidettävä avoimina.

Tupakointi yhteisissä tiloissa on ehdottomasti kielletty. Tupakointi ulkotiloissa on sallittua vähintään 10 m päässä rakennuksista. Tupakantumpit on kerättävä niille varattuihin astioihin.

Taloyhtiön alueella kotieläimet on pidettävä kytkettyinä, eivätkä ne saa häiritä talon asukkaita. Kotieläinten ulkoiluttaminen on kielletty lasten leikkeihin varatuilla paikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä.

Eläinten ruokkiminen on kielletty, eikä taloon tai ulkoalueelle saa asentaa sellaisia lintulautoja, joihin eläimet pääsevät syömään. Tuhoeläinten ja syöpäläisten esiintymisestä on ilmoitettava huoltomiehelle tai isännöitsijälle tai terveysviranomaisille.

Huoneistot

Yörauhaa häiritsevä toiminta on kielletty klo 22.00 – 7.00 välisenä aikana.

Huoneistoissa tai muissa kiinteistön tiloissa ei saa harjoittaa yleisen järjestyksen vastaista tai sellaista toimintaa, joka siitä aiheutuvan melun, tärinän tai muun haitan johdosta jatkuvasti ja kohtuuttomasti häiritsee naapureita.

Remontointia ja muuta voimakasta ääntä aiheuttavaa työskentelyä pitää välttää, ja se on kokonaan kielletty sunnuntaisin ja arkipyhinä sekä arkisin klo 20.00 – 8.00.

Asukkaiden on huolehdittava, että asunnossa on toimiva palovaroitin. Palovaroittimia on oltava yksi jokaista alkavaa 60 m2:ä kohden.

Mikäli löydät huoneistostasi tuhoeläimiä, ilmoita niistä huoltoon välittömästi, jotta yhtiö voi aloittaa torjuntatoimet leviämiseksi estämisen.

Jos havaitsette huoneistossanne vesi/viemäri­ongel­man, putkistovuodon tai muun vesivahingon, siitä on ilmoitettava välittömästi sekä talon huolto­yhtiölle että isännöitsijälle.

Asumisterveysliitto AsTe ry muistuttaa, miten tärkeätä on pitää pesutilojen lattialämmitys aina päällä. Jos lämmityksen sulkee kesäksi, säästää ehkä muutaman euron energialaskussa, mutta edesauttaa hiivojen, bakteerien ja homeiden kasvua laattojen kosteana pysyvissä saumoissa. Saumojen kautta kosteus voi päästä myös lattialaattojen alle. Vaikka vedeneriste estää valuvan veden siirtymisen tätä syvemmälle, se voi päästää vesihöyryä lävitse. Siksi on viisasta kuivattaa kosteus heti pois lattialämmityksellä.

Huoneiston riittävä ilmanvaihto on tärkeää, jotta rakenteet pysyvät kuivina ja asumismukavuus säilyy korkealla tasolla. Asukkaan velvollisuuksiin kuuluu ilmanvaihdon toimivuuden varmistaminen mm. pitämällä ilmanvaihdon poistoventtiilit puhtaana pölystä.


Näiden järjestyssääntöjen ohjeiden ja määräysten noudattamista valvovat yhtiön hallitus, isännöitsijä ja huoltomiehet. Heidän huomautuksiaan on noudatettava. Järjestyssääntöjen rikkominen saattaa aiheuttaa vahingonkorvausvelvollisuuden, huoneiston haltuunoton tai vuokrasopimuksen purkamisen. Hallitus voi määräajaksi estää yhtiön tarjoamien palveluiden käytön asukkaalta, joka ei noudata sääntöjä, tai vahingoittaa yhtiön ja muiden osakkaiden omaisuutta.

Hallitus, isännöitsijä ja huoltoyhtiö voivat käyttää teknistä valvontaa näiden sääntöjen valvomiseksi poislukien kotirauhan piirissä oleva toiminta. Yhtiön sivuilta (saastokenno.com) löytyy ajantasainen rekisteriseloste, joka kuvaa, miten tietoa kerätään ja sitä käsitellään, sekä tietoa rekisteröidyn oikeuksista

Taustoitus: lämmitysjärjestelmän uusiminen

Kaukolämmön siirtimet ja patteriventtiilit ovat tulleet teknisen elinikänsä päähän 2017, mutta eivät oireile vielä. Riskinä on, että laitteet hajoavat ja jotta lämmintä vettä ja lämpöä on saatavilla, niitä korjataan tarvittaessa kiireellisesti, mikä olisi kallista. Tämän takia lämmitysjärjestelmä tulisi uusia mahdollisimman pian.

Vaihtoehtojen kuvaus

Yhtiöllä on kolme mahdolliseksi todettua vaihtoehtoa uusia lämmitysjärjestelmänsä. 1) jatkaa kaukolämmössä, 2) ottaa kaukolämmön rinnalle poistoilman lämmön talteenotto (myöhemmin poistoilmapumppu) ja 3) maalämpö + poistoilmapumppu -yhdistelmä, jolloin luovutaan kaukolämmöstä kokonaan (myöhemmin maalämpö). Alla tarkemmat kuvaukset.

  1. Kaukolämpö toteutetaan uusimalla nykyinen kaukolämpöpaketti, patteriventtiilit ja tasapainottamalla lämpöjärjestelmä.
  2. Poistolämpöpumppu toteutetaan siten, että jokaiseen taloon tulee 1-2 lämmön talteenottolaitteistoa katolle, joista johdetaan lämpö ulko- tai sisäkautta lämpökeskukseen. Nykyiset vaihtimet ja patteriventtiilit uusitaan ja järjestelmä tasapainotetaan optimoiden järjestelmän tarpeisiin. Poistoilmapumppu kattaa 55 % talojen lämmön tarpeesta. Lisälämpö saadaan kaukolämmöstä, johon käytetään olemassa olevaa verkkoa, mutta sen laitteet uusitaan.
  3. Maalämpö toteutetaan siten, että sen rinnalla on poistolämpöpumppu. Kaivoja porataan noin 50 kpl, joita varten pihalle rakennetaan putkisto osittain louhimalla kalliota. Jokainen talo on oma yksikkönsä, joka irrotetaan kaukolämmöstä. Näin talojen välinen yhtiön vastuulla olevan kaukolämpöputkisto ei enää ole tarpeellinen.

Investointi ja Rahoitus

Kaukolämpöpaketin ja patteriventtiilien kustannus on noin 0,2 M€. Maalämmön arvioitu investointi on 1,5 M€ ja poistolämpöpumpun 0,7 M€. Molemmat investoinnit sisältävät lisätyöt ja ovat siten arvio koko hankkeen kustannuksista. Hintoja ei kuitenkaan ole kilpailutettu, joten lopullinen hinta on avoin. Maalämmön osalta myös tarkka porausmetrien määrä selviää vasta koeporauksen jälkeen, mikä vaikuttaa myös hintaan. Nykyiset hinta-arviot ovat kuitenkin riittävän tarkkoja, jotta investointeja voidaan arvioida suhteessa toisiinsa.  

Energia-avustus

Valtio suunnittelee 2020-2022 energia-avustusta, joka maksimissaan olisi 20 % arvonlisäverottomasta hinnasta. Asetusluonnos on nyt lausuntokierroksella.

Tukea voitaisiin saada mahdollisesti molempiin maalämpöön ja poistoilmapumppuun. Mikäli tukea saataisiin, avustuksen jälkeen ilmalämpöpumpun investointitarve olisi n. 0,6 M€ ja maalämmön noin 1,3 M€.

Lisätietoja: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asuinrakennuksille-suunnitteilla-energia-avustuksia-asetusluonnos-lausunnoille

Laina

Investoinnit voidaan lainoittaa siten, että ensimmäisenä vuonna osakkaille ei synny lisäkustannuksia vaan vastikkeen lasku vastaa rahoitusvastikkeen nousua. Seuraavina vuosina osakkaiden säästö syntyy siitä, ettei yhtiön tarvitse nostaa vastikkeita energian hintojen noustessa.

Täydennysrakentamisesta saatava tulo

Mikäli yhtiö lähtee täydennysrakentamiseen voitaisiin sieltä saatavalla tulolla rahoittaa investointi.

Takaisinmaksuaikavertailu

Nykyisillä energian hinnoilla maalämmön arvioidaan säästävän n. 50 % ja poistoilmalämpöpumpun n. 30 % suhteessa kaukolämpöön. Maalämmön takaisinmaksuaika olisi siten noin 20 vuotta. Takaisinmaksuaika riipuu siitä, miten kaukolämmön ja sähköenergian hinnat muuttuvat tulevaisuudessa.

Oikein suunniteltu maalämpökenttä on käytännössä ikuinen eli uusia kaivoja ei tarvitse porata mutta muovisille lämmönkeruuputkistoille luvataan vähintään 50-vuoden käyttöikää ja liuoksia ei käytönnössä tarvitse vaihtaa ellei jotain uusia tehokkaampia aineita keksitä. Lämpöpumpun kompressori on kuluva osa ja se kustantaa noin 5000€/kpl ja käyttöikä on noin 20 vuotta.

Hintamuutos arvioiden taustamuuttujat

Sähkön ja kaukolämmön hintojen muutostahdista ei ole varmuutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkön tukkuhinta on pysynyt 30–50 €/MWh -tasolla, mutta verojen ja siirtomaksujen nousun takia kokonaishinta on noussut noin 40 % (2018, Energiateollisuus; 2019 Taloussanomat).  Kaukolämmön hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa noin 30 %. (2019, energiateollisuus), mutta alueelliset erot ovat suuria. 10 vuoden aikana Helsingin energia on nostanut kaukolämmön kokonaishintaa noin 50 % (2019, Energiateollisuus).

Tulevaisuudessa päästökauppa nostaa energioiden hintaa, samoin valtion linjaus luopua hiilivoimasta, mikä vaikuttaa Heleniin voimakkaasti, ja sen täytyy seuraavan 10 vuoden aikana investoida vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Näiden perusteella voidaan olettaa, että kaukolämmön hinta nousee kohtalaisesti tai merkittävästi tulevina vuosina Helsingissä.

Sähkönosalta Suomen energian lähteistä 79 % on hiilidioksidineutraalia (2018, energiateollisuus), joten päästökauppa ei tule vaikuttamaan sähkön hintaan yhtä merkittävästi kuin kaukolämpöön. Olkiluoto 3:n valmistuminen osaltaan lisää kapasiteettia ja oletettavasti laskee sähkön hintaa Suomessa (Kauppalehti, 21.8.2017).

Näiden arvioiden perusteella skenaario, jossa kaukolämmön hinta nousee sähkön hintaa nopeammin, voisi olla lähimpänä toteutumista. Pitkällä aikavälillä voidaan olettaa energioiden hintojen nousevan.

Vaihtoehtojen vertailu

Seuraavaksi tarkastellaan takaisinmaksua eri skenaarioiden kohdalla. Mukana on huolto- ja laitteiston uusintakustannukset. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisen energia-avustuksen vaikutusta takaisinmaksuaikoihin, sillä se ei muuta vaihtoehtojen suhdetta toisiinsa. Takaisinmaksuaikoja energia-avustus lyhentää noin vuodella.

Skenaariossa 1 energioiden hinnan noustessa 3 % vuodessa maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 12 vuoden jälkeen. Poistoilmapumppu noin 7 vuoden jälkeen ja noin 18 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säätöjä kuin poistoilmapumppu.

Skenaariossa 2 energioiden hinnan noustessa 7 % maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 10 vuoden jälkeen. Poistoilmapumppu noin 7 vuoden jälkeen ja noin 14 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säästöjä kuin poistoilmapumppu.

Skenaariossa 3 sähkö hinnan noustessa 3 % ja kaukolämmön 7 % maalämpöinvestointi on maksettu takaisin n. 9 vuoden jälkeen, poistoilmapumppu noin 6 vuoden jälkeen ja noin 12 vuoden jälkeen maalämpö alkaa tuoda enemmän säätöjä kuin poistoilmapumppu.

Päätelmät

Kaukolämmöstä siirtyminen muihin ratkaisuihin on yhtiölle taloudellisesti kannattavaa olettaen, että energioiden hinnat nousevat maltillisesti (n. 3 % vuodessa) tai sitä nopeammin. Poistoilmapumpun takaisinmaksuaika on huonoimmillaan 7 vuotta ja maalämpö 12 vuotta. Mitä pidemmälle katsotaan, sitä kannattavammaksi maalämpö tulee suhteessa poistoilmapumppuun. Myös poistoilmapumppuun liittyvä riski kaukolämmön virtausmaksun nousemisesta puoltaa maalämmön hankintaa. Virtausmaksu on kiinteä kustannus. 2019 Helen laski kaukolämmön hintaa ja nosti puolestaan virtausmaksua, jonka takia pienemmissä yhtiössä energian hinta suhteellisesti nousi enemmän.

Hiilijalanjälki

Suomalaisten hiilijalanjäljestä 29 % prosenttia tulee asumisesta (2019, ymparisto.fi). Helenin kaukolämmöstä 53 % tuotettaan hiilellä ja 35 % maakaasulla (2018, helen.fi). Tämän takia kaukolämmön hiilijalanjälki tällä hekellä on huomattavan korkea.

Poistoilmalämpöpumppu kattaa puolet energian tarpeesta. Suomessa sähköstä n. 35 % prosenttia on fossiilista energiaa (2018, Motiva). Poistoilmalämpöpumppu laskee merkittävästi hiilijalanjälkeä.

Maalämpö kattaa 98 % lämmön tarpeesta ja siten puolittaa hiilijalanjäljen.

Muut huomiot

Maalämpömitoitus vaatii koeporauksen, jotta selviää maaperän lämmön luovutuskyky ja miten syvälle kaivot on porattava, sekä porausluvan. Koeporaus kustantaa 15 t€.

Poistoilmapumppu ja maalämpö vaativat mahdollisesti luvan julkisivulle asennettavaan putkeen, jolla lämpö tuodaan alas katoilta.

Pysäköinninvalvonta aloittaa 9.9

Taloyhtiö aloittaa Parkkipate Oy:n kanssa kohteen autopaikka-alueilla pysäköinnin valvonnan. 9.9.2019 alkaa pysäöinnin valvonta. Parkkipate sakottaa niitä autoja, missä lupalappua ei ole. Isännöinti ei voi perua näiden autojen sakotuksia. Pidättehän lupalapun aina auton tuulilasissa, kun auto on pysäköitynyt yhtiön parkkipaikalle.

Autopaikan haltijoita hakemaan parkkilupa Kiinteistöhuoltoyhtiöltä mahdollisimman pian, viimeistään 6.9.2019 (toimisto avoinna ma-to 8.00-16.00, pe 8.00-15.00)
Helsingin Kiinteistöpalvelu Oy Tulppatie 16-18 B, 1 krs. 00880 HELSINKI

Autopaikkoja vapaana

Taloyhtiön autopaikkoja on tällä hetkellä useita vapaana sekä Kastelholmantie 3:n että 4:n puolella. Paikan kk-maksu on 25 € ja varaaminen onnistuu soittamalla huoltoyhtiöön.

Autotallit ovat kaikki käytössä ja niihin on kahden henkilön jono.

Taloyhtiö ottaa syksyllä käyttöön yksityisen pysäköinninvalvonnan hillitäkseen luvatonta pysäköintiä taloyhtiön piha-alueella. Autopaikkojen haltijat saavat silloin lupamerkin autoihinsa laitettavaksi.

Ikkunoiden pesutuet pesutuvissa

Yli 2 metriä leveissä ikkunoissa on kiinteät pesutuet. Yli 1,5 m leveiden ikkunoiden pesun yhteydessä ikkunoiden valmistaja suosittelee käyttämään pesutukea. Jokaiseen portaaseen on varattu kaksi tukea. Nämä tuet löytyvät pesutuvista lainattavaksi.

Pahoittelemme, että pesutukia ei ole aiemmin ollut saatavissa ja iso kiitos sille asukkaalle, joka kertoi niiden puuttumisesta.

HALLITUKSEN AJANKOHTAISTIEDOTE 2/2019

PIHA- JA YMPÄRISTÖTALKOOT

Yhtiön jokavuotiset piha- ja ympäristötalkoot pidetään torstaina 16. toukokuuta klo 17.00 alkaen.

Kokoontuminen 4 AB -talon edessä parkkipaikalla. Tarkoituksena on siivota talojen pihoja sekä vähän ympäristöäkin.

Kaikki mukaan!

VÄLTÄ TUPAKOINTIA ERITYISESTI PARVEKKEILLA

Muistutamme tupakoitsijoita, että tupakoidessanne sisätiloissa, parvekkeilla tai ikkunoiden alla, savu kulkeutuu usein naapuri-asuntoihin tuulen ja ilmanvaihdon mukana. Näin myös naapurisi altistuvat myrkylliselle savulle.

Hallitus

Täydennysrakentaminen

Vuoden 2017 osakaskyselyssä tiedusteltiin osakkailta heidän näkemyksiään lisärakentamiseen. ¾ kannatti lisärakentamisen selvittämistä. Hallitus on jatkoselvittänyt mahdollisuuksia. Ullakkorakentaminen ei ullakoiden mataluuden takia ole mahdollista ja siten ei taloudellisesti kannattavaa tällä hetkellä alueen hintatason takia. 

Täydennysrakentaminen, jossa tontille rakennettaisiin lisärakennus on mahdollinen ratkaisu. Kaupunki on yleiskaavassa kohdentanut alueelle lisärakentamista ja urakoitsijoilla on ollut kiinnostusta hankkeesta. 

Nyt luonnosteltu lisärakentaminen tarkoittaisi nelostalojen väliin tulevaa rakennusta, joka olisi kooltaan nykyisten nelospuolen talon kokoluokkaa. Talojen välinen sijainti mahdollistaa sen, että uusi rakennus ei peitä kenenkään näkymiä ja siten vaikuta huoneiston arvoon. Tämä siirtäisi nykyistä 4CD talolle menevää tietä hieman ja 4AB talon edessä oleva parkkipaikka katettaisiin, jolloin parkkipaikkoja tulisi kahteen tasoon. Myös muita vaihtoehtoja on tarkasteltu ja mahdollisesti tullaan esittämään. Rakennusta varten tontti jaetaan ja rakennus tulisi omaan taloyhtiöönsä.

Nykyisen arvion mukaan yhtiö voisi saada korvaukseksi noin miljoonasta kahteen miljoonaan euroa. Tämä tarkoittaisi 9,3 – 18,6€/osake eli 50m2 kaksiolle noin 4600-9200 €. Ikkunaremontti maksoi n. 1,5miljoonaa, joten summa on merkittävä, mutta ei erityisen suuri. Summa riippuu rakennettavasta neliömäärästä. Miljoonan ylittävästä summasta vähennetään maankäyttömaksu 35%, joten suuremmat rakennusmäärät eivät tuota samanlaista hyötyä yhtiölle ja niihin liittyy myös muita haasteita, kuten parkkipaikkojen määrän lisääminen. Osaltaan hintaan vaikuttaa se tulisiko rakennettava rakennus olemaan hallintamuodoltaan vapaarahoitteista vai hitasta. Lisärakentamisella ei nykyisen tiedon mukaan ole vaikutusta tulevaan tonttivuokrakokorukseen.

Hallitus haluaa kuulla osakkaiden ajatuksia täydennysrakentamisesta tulevassa yhtiökokouksessa. Tämän perusteella valittava hallitus etenee asiassa. Mikäli hallitus näin päättää, hanke etenee siten, että yhtiön tulisi aloittaa keskustelu kaupungin kanssa, jotta selviää kaupungin kanta esimerkiksi, sijaintiin, kokoon ja hallintomuotoon, jotta hankkeen taloudellinen kannattavuus selviää. Hallitus voisi tuoda ehdotuksen lisärakentamisesta ylimääräisen yhtiökokouksen päätettäväksi ainaisintaan syksyllä 2019, jonka jälkeen on kaavoitusprosessi ja rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan 2021.

Mikäli lisärakentamiseen ei lähdetä on mahdollista, että 2025 vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä kaupunki lohkoo tonttia lisärakentamista varten.

Vesimittariselvitys

Vesivastike on puhututtanut yhtiökokouksissa jo usean vuoden ajan. Nykyisessä vesivastikkeessa on nousupainetta, jotta se kattaisi isomman osa lämmityksestä. Yhtenä vaihtoehtona on ehdotettu vesimittareihin siirtymistä. Tämän pohjalta hallitus teetti selvityksen mittareiden asennuksen kustannuksesta ja käytön kuluista vaihtoehdon arvioimiseksi. Myös veden käyttötapoja ja asukkaiden näkemyksiä kartoitettiin. Näiden pohjalta hallitus esittää, että vesimittareita ei hankita. Alla päätöksen taustoja.

Selvityksen perusteella, osassa huoneistoissa tarvitaan kaksi mittariaparia. Viidestä vaihtoehdosta halvin vaihtoehto on 144 000€ ja asennus- ja muutostyöt huoneistoissa olisivat noin 75 000€, yhteensä 219 000€ eli noin 2,04€/osakkeelta.

Vesimittarien käyttöikä on 10-15vuotta, jolloin ne on uusittava. Jos vesimittareiden hankintahinta jaetaan käyttövuosille, summaksi tulee 9 600€ – 14 400€ vuotta kohti. Tästä laskelmasta puuttuu asennus- ja muutostöiden kustannukset, sillä niitä pääosin ei tarvitse tehdä mittareiden uusimisen yhteydessä.  Vesimittarien käytön vuosikustannus on n. 3 000€ sisältäen laskutuskustannukset. Näin vuosikustannukseksi vesimittareille sisältäen mittareiden uusimisen olisi n 13 000 – 17 000€.

Yhtiön vesikustannukset vuonna 2017 olivat 64 000€ ja huomioiden veden lämmityksen kustannusarvion tulee vuosikustannusarvioksi 118 000€.  Tästä katettiin vesivastikkeilla noin 80 000€.

2017 valmistuneessa opinnäytetyössä* tarkasteltiin veden kulutuksen muutosta ennen ja jälkeen vesimittareiden asennusta kymmenessä kohteessa. Näissä veden kulutus väheni 18 – 45% välillä keskiarvon ollessa 34%. Opinäytteen käyttämän laskentakaavan mukaan veden kustannukset voisivat laskea 20% – 48% välillä mikäli kulutus laskisi samoin, kuin opinnäytetyössä. Näin vuosittainen säästö Säästökennon tapauksessa voisi olla 23 600€ – 53 100€.  Pyydetyssä selvityksessä käytettään toista laskentakaavaa, jonka mukaan 20% veden säästö johtaisi 15% säästöön kustannuksissa, joka on 18 000€. Mittareiden hankinta lähes varmasti johtaa laskevaan kulutukseen, mutta sen suuruutta etukäteen voidaan ainoastaan arvioida ja siten sen säästöt ovat myös arvio. Hallituksen arvio on, että on epätodennäköistä, että investointi kattaisi kuluja, jotka syntyvät muutostöistä ja mittareiden hankinnasta.

Vesimittareiden hankintakustannus kohdistuu osakkaille osakkeiden suhteessa (n. 2€/osake). Vesivastikkeen tai mittarinmukaisen kulutuksen maksaa pääosin asukas. Näin sijoittajaosakkaille hankinnasta syntyvä taloudellinen hyöty syntyy siltä osin kuin veden lämmitystä ei makseta enää vastikkeessa. Pääosin säästöt tulevat asukkaille ja talossa asuville osakkaille. Isoissa huoneistoissa yksin asuvat osakkaat maksavat suhteessa enemmän, jonka myös heille kustannukset todennäköisesti ylittävät saadun säästön. Sijoittajien kohdalla mittarit ovat lähinnä kulu. Asukkaille tulevat säästöt ovat riippuvaisia vedenkulutus tottumuksista. Paljon vettä käyttävät asukkaat todennäköisesti hyötyvät kiinteästä vesivastikkeesta. Asukkaat, jotka ovat kirjoilla maksavat myös niiden henkilöiden veden käytön, jotka eivät ole kirjoilla.

Taloudellisen hyödyn lisäksi mittarit voivat lisätä oikeudenmukaisuuden kokemusta, kun vedestä maksetaan käytön mukaan. Näin paljon kuluttavat maksavat vedestään enemmän. Taloyhtiön asukasseuranta perustuu asukkaan omaan ilmoitukseen taloyhtiölle tai viranomaisille. Näin asukasseuranta ei ole kattavaa. Seurannan tarve poistuisi mittareiden myötä ja siten  vapaamatkustaminen ei enää olisi mahdollista. Myös osan vuodesta muualla asuvat asukkaat eivät maksaisi poissa olonsa ajalta toisin kuin nykyisessä tilanteessa.

2019 asukaskyselyssä kartoitettiin veden käyttötapoja. 94 vastauksesta (40% edustus huoneistoista) 20% ilmoitti asukkaiden olevan suihkussa yli 10minuuttia, 9% piti hanaa auki pestessään hampaita ja 23% pesee useita kertoja viikossa pyykkiä. Näiden perusteella voidaan olettaa, että kulutus ei ole tasaista vaan vaihtelee mahdollisesti huomattavasti asukkaiden välillä.

Kyselyyn vastanneista osakkaista (60vastausta) 39% haluaisi vesimittarin. Vedensäästö tapoja kannatettiin vaihtelevasti. Säästösuihkut ja -hanat saavat noin 40% kannatuksen. Näiden säästöpotentiaali on noin 30% ja kustannus muutamia kymppejä huoneistoa kohti.

Hallitus esittää, että vaikka mittarit itsessään ovat toivottavia, sillä ne lisäävät kulujen oikeudenmukaista jakautumista, mutta hinta, jonka osakkaat joutuvat maksamaan tästä ovat hallituksen mielestä liian korkeat. Tämän pohjalta hallitus esittää, että mittareita ei asenneta yhtiöön. Mikäli tekniikka kehittyy pidentäen mittareiden elinikää tai laskien kustannuksia hankintaa tulee uudelleen arvioida. Hallitus ehdottaa, että vedenkäytön säästöjä haetaan säästösuihkujen ja -hanojen hankinnan kautta.

Alkuperäisen vesimittariselvityksen voi ladata tästä.

* Tuomas Ylä-Mononen, 2017, Huoneistokohtainen vedenkulutus ja seuranta, Metropolia

HALLITUKSEN AJANKOHTAISTIEDOTE 1/2019

Asukaskysely 2019 auki vielä muutaman päivän / Resident survey 2019

Asukaskysely ja huoneistolämpömittarit jaettiin asukkaille viikolla 7. Asukaskysely on auki 8.3. asti, saastokenno.com/asukaskysely2019 tai lomakkeella, joka jätetään yhtiön postilaatikkoon, joka löytyy 3 AB -rappujen välisestä läpikulusta.

Ikkuna- ja oviremontin laskutus / Invoicing of the renewal of windows and doors

Ikkuna- ja oviremontin laskutus tapahtuu maaliskuun 2019 aikana.

Vapaita saunavuoroja ja autopaikkoja

Taloyhtiön saunoissa on vapaita saunavuoroja. Tiedustelut ja varaukset huoltoyhtiöstä, puh. 040 036 9330. Taloyhtiön saunapäivät ovat keskiviikko, torstai, perjantai ja lauantai. Lisätietoja saunavuoroista ja muista yhtiön palveluista löytyy yhtiön verkkosivuilta www.saastokenno.com.

Taloyhtiössä on tällä hetkellä useita autopaikkoja vapaana. Autopaikkoja voi tiedustella huoltoyhtiöltä, joka hallinnoi myös autopaikkojen jakoa. Lisätietoja autopaikoista myös taloyhtön sivuilta.


Yhtiökokous ja seuraava hallituksen kokous

Yhtiön sääntömääräinen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 10.4. klo 17.30 alkaen Näkövammaisten keskus Iiriksessä, Marjaniementie 74, 00930 Helsinki.
Huom. Kokouksen päivämäärä on vielä vahvistamaton.

Seuraava hallituksen kokous pidetään maaliskuun 12. päivänä. Jos asuk­kailla / osakkailla on asioita, joita hallituksen toivotaan käsittelevän, pyydämme toimittamaan ne sähkö­postilla osoitteella hallitus@saastokenno.com.

Kommentit voi myös toimittaa kirjallisina hallituksen kokoustilaan osoitteessa Kastelholmantie 3 A.